Plasma
Plasma on aineen neljäs olomuoto.
Plasma syntyy lisäämällä energiaa kaasuun niin, että osa sen elektroneista poistuu sen atomeista. Tätä kutsutaan ionisaatioksi. Tuloksena on negatiivisesti varautuneita elektroneja ja positiivisesti varautuneita ioneja. Toisin kuin muissa aineen tiloissa, plasman varatut hiukkaset reagoivat voimakkaasti sähkö- ja magneettikenttiin (eli sähkömagneettisiin kenttiin). Jos plasma menettää lämpöä, ionit muodostuvat uudelleen kaasuksi ja luovuttavat energiaa, joka aiheutti niiden ionisoitumisen.
Yli 99 prosentin näkyvän maailmankaikkeuden aineesta uskotaan olevan plasmaa. Kun kaasun atomit hajoavat, palasia kutsutaan elektroneiksi ja ioneiksi. Koska niillä on sähkövaraus, sähkökentät ja magneettikentät vetävät niitä yhteen tai työntävät niitä erilleen. Tämän vuoksi plasma käyttäytyy eri tavalla kuin kaasu. Esimerkiksi magneettikenttiä voidaan käyttää plasman pitämiseen, mutta ei kaasun pitämiseen. Plasma johtaa sähköä paremmin kuin kupari.
Plasma on yleensä hyvin kuumaa, koska elektronien ja atomien ytimien välisten sidosten rikkoutuminen vaatii erittäin korkeita lämpötiloja. Joskus plasmoissa voi olla hyvin korkea paine, kuten tähdissä. Tähdet (Aurinko mukaan lukien) koostuvat suurimmaksi osaksi plasmasta. Plasmoissa voi olla myös hyvin alhainen paine, kuten ulkoavaruudessa.
Maassa salama muodostaa plasmaa. Plasman keinotekoisia (ihmisen tekemiä) käyttötapoja ovat esimerkiksi loisteputket, neonkyltit ja televisiossa tai tietokoneiden näytöissä käytettävät plasmanäytöt sekä plasmalamput ja -pallot, jotka ovat suosittuja lasten leluja ja huoneiden koristeita. Tutkijat kokeilevat plasman avulla uudenlaista ydinvoimaa, fuusiota, joka olisi paljon parempaa ja turvallisempaa kuin tavallinen ydinvoima ja tuottaisi paljon vähemmän radioaktiivista jätettä....
Kaasutäytteiset putket sisältävät usein plasmaa. Tässä on neonia. Putken väri antaa vihjeen sisällä olevasta kaasusta.
Plasmalamppu, jossa näytetään joitakin monimutkaisempia asioita, joita plasma voi tehdä. Värit tulevat lampun kaasusta. Kukin kaasutyyppi tuottaa eri värin
Aiheeseen liittyvät sivut
Muita hyödyllisiä verkkosivustoja
- Plasmat: aineen neljäs olomuoto
- Plasmatiede ja -tekniikka
- Plasma Internetissä kattava luettelo plasmaan liittyvistä linkeistä.
- Johdatus plasmafysiikkaan: I.H.Hutchinsonin johdanto: Richard Fitzpatrickin pitämä jatkokurssi | M.I.T. Johdanto: I.H.Hutchinson
- Plasma Coalition -sivu
- Plasma-materiaalin vuorovaikutus
- Kuinka tehdä hehkuva plasmapallo mikroaaltouunissa viinirypäleellä | Lisää (Video)
- Näin teet plasmaa mikroaaltouunissa yhdellä tulitikulla (video)
- Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkimushanke "Decontamination of Fresh Produce with Cold Plasma".
- (ranskaksi) CNRS LAEPT "Electric Arc Thermal Plasmas".
- "Aineen vaiheet". NASA. Haettu 2011-05-04.
· v · t · e | |
|
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on plasma?
V: Plasma on aineen neljäs olomuoto, joka syntyy lisäämällä energiaa kaasuun niin, että osa sen elektroneista poistuu atomeista. Tätä prosessia kutsutaan ionisaatioksi, ja sen tuloksena syntyy negatiivisesti varautuneita elektroneja ja positiivisesti varautuneita ioneja.
K: Miten plasma reagoi sähkö- ja magneettikenttiin?
V: Plasman varatut hiukkaset reagoivat voimakkaasti sähkö- ja magneettikenttiin (eli sähkömagneettisiin kenttiin).
K: Mitä tapahtuu, kun plasma menettää lämpöä?
V: Kun plasma menettää lämpöä, ionit muodostuvat uudelleen kaasuksi ja luovuttavat energiaa, joka aiheutti niiden ionisoitumisen.
K: Kuinka suuren osan näkyvän maailmankaikkeuden aineesta uskotaan olevan plasmaa?
V: Yli 99 % näkyvän maailmankaikkeuden aineesta uskotaan olevan plasmaa.
K: Miten magneettikenttiä voidaan käyttää plasmojen kanssa?
V: Magneettikenttiä voidaan käyttää plasman pitämiseen, mutta ei kaasun pitämiseen.
K: Onko plasma parempi sähköjohdin kuin kupari?
V: Kyllä, plasma on yleensä kuparia parempi sähköjohdin.
K: Mitä keinotekoisia käyttötarkoituksia plasmoille on maapallolla?
V: Plasmojen keinotekoisia (ihmisen tekemiä) käyttötarkoituksia maapallolla ovat esimerkiksi loistelamput, neonkyltit ja televisiossa tai tietokoneiden näytöissä käytettävät plasmanäytöt. Plasmalamput ja -pallot ovat myös suosittuja lasten leluja ja huonekoristeita.