Polis (antiikin Kreikka): kaupunkivaltio ja kansalaisyhteisö
Polis — antiikin Kreikan kaupunkivaltio ja kansalaisyhteisö: akropolis, agora, temppelit ja kansalaisuus, joka muovasi kaupungin poliittista ja uskonnollista elämää.
Polis tarkoittaa kaupunkia, kaupunkivaltiota ja myös kansalaisuutta ja kansalaisten joukkoa. Antiikin Kreikan yhteydessä polis tarkoittaa lähes aina "kaupunkivaltiota". Termi kuvaa yhtä aikaa paikkaa, poliittista yhteisöä ja oikeudellista yhteisöä: poliksen kansalaisilla oli sekä oikeuksia että velvollisuuksia ko. yhteisöä kohtaan.
Sana juontaa juurensa muinaiskreikkalaisista kaupunkivaltioista, jotka kehittyivät arkaaisella kaudella ja olivat olemassa pitkälle roomalaisaikaan asti, jolloin vastaava latinankielinen sana oli civitas, joka tarkoittaa myös "kansalaisuutta". Poliksen käsitteestä ovat kehittyneet myös nykyajan käsitteet politiikka ja kansalaisyhteiskunta (kreik. politeia).
Usein antiikin polis keskittyi akropoliksi kutsutun linnoituksen ympärille. Keskustaan kuului lähes aina agora (tori) ja tyypillisesti yksi tai useampi temppeli sekä voimistelusali eli gymnasion. Monet poliksen asukkaat eivät asuneet tiiviissä keskuskaupungissa vaan esikaupungeissa tai maaseudulla, ja osa poliksista koostui suuresta maatalousalueesta. Kreikkalaiset pitivät polista uskonnollisena ja poliittisena yhdistyksenä: vaikka poliksella oli hallussaan alueita ja siirtokuntia kaupungin ulkopuolella, se ei kuitenkaan koostunut pelkästään maantieteellisestä alueesta vaan ennen kaikkea kansalaisyhteisöstä.
Rakenne ja poliittiset instituutiot
Polikset erosivat toisistaan hallintomuodoltaan ja instituutioiltaan. Tyypillisiä piirteitä olivat kuitenkin:
- Kansankokous (esim. Ateenassa ekklesia), jossa äänioikeutettuna olevat miehet tekivät tärkeitä päätöksiä.
- Neuvosto (esim. Ateenan boule), joka valmistelee asioita kansankokoukselle.
- Tuomioistuimet ja lautakunnat (dikasteria), joissa kansalaiset toimivat tuomareina.
- Magistraatit ja muut viranomaiset, joiden toimikausi oli usein lyhyt ja joihin valittiin tai arvottiin kansalaisia.
Esimerkkeinä hallintomuodoista: Ateenassa kehittyi suorademokratiaan perustuva järjestelmä (klassinen demokratia), kun taas Spartassa vallitsi oligarkkinen järjestys kaksine kuninkaineen, neuvostoineen (gerousia) ja kansankokouksineen (apella).
Kansalaisuus ja yhteiskunta
Kansalaisoikeudet rajoittuivat yleensä vapaisiin, aikuisiin miehiin, joiden vanhemmat olivat poliksen kansalaisia. Naiset, orjat ja maassa asuvat ulkomaalaiset (metic) olivat usein oikeudellisesti eri asemassa. Kansalaisuuteen kuului oikeus osallistua politiikkaan, kantaa asepalvelusta ja saada suojelua polikselta. Orjuus oli keskeinen osa taloutta ja arkea; monet vapaiden kulutustarpeista ja palveluista perustuivat orjatyöhön.
Talous, asutus ja kulttuuri
Poliksen talous perustui pääasiassa maatalouteen (vilja, oliivit, viini), käsityöhön ja kauppaan. Monet polikset lyhyesti käyvät kauppaa läheisten alueiden ja meren yli, ja useimmat vapaat miehet toimivat myös sotilaina (hopliitit), mikä vaikutti yhteiskunnan rakenteeseen. Kreikkalaiset pitivät tärkeänä myös uskonnollisia juhlallisuuksia ja kilpailuja, jotka yhdistivät yhteisön — kaupungilla oli usein oma suojelusjumalansa ja paikallisia rituaaleja.
Siirtokunnat, liittoutumat ja sota
Polikset perustivat siirtokuntia (apoikia) etenkin Välimeren ja Mustanmeren rannoille; siirtokunnat palvelivat kaupankäyntiä ja väestönpaineen lieventämistä. Sotilaallinen järjestäytyminen, erityisesti hopliittisotilaan ja sarjataktinen falangin käyttö, oli tärkeä osa poliksen identiteettiä ja vaikutti myös poliittiseen valtaan. Poliittiset ja sotilaalliset liittoutumat, kuten Deloksen liitto ja Peloponnesoksen liitto, muokkasivat Kreikan tilannetta klassisella kaudella. Sisäiset konfliktit ja suuret sodat, esimerkiksi peloponnesolainen sota, heikensivät monia poliksia, minkä jälkeen makrotason valtasuhteet muuttuivat ja myöhemmin Makedonian sekä Rooman vaikutus kasvoi.
Aika ja perintö
Polisten merkitys vaihteli ajanjakson mukaan: arkaaiselta ja klassiselta kaudelta aina hellenistiseen ja roomalaikaiseen aikaan. Vaikka poliittinen itsenäisyys heikkeni roomalaisvallan myötä, moni polis säilytti paikallisia instituutioita ja kulttuuriperinteitä. Poliksen idea vaikutti voimakkaasti länsimaiseen käsitykseen kansalaisyhteiskunnasta ja politiikasta – monet nykyiset käsitteet, kuten politiikka, poliittinen kansalaisuus ja kaupunkiyhteisö, juontavat juurensa täältä.
Poliksen koko vaihteli suuresti: pienimmät olivat vain muutaman tuhannen asukkaan yhteisöjä, kun taas suuret metropolit (kuten Ateena) saattoivat saavuttaa kymmeniätuhansia tai useita kymmeniä tuhansia asukkaita. Tästä monimuotoisuudesta ja instituutioiden erilaisuudesta syntyi kreikkalaisen maailman rikas poliittinen ja kulttuurinen kenttä.
Words coming from "polis"
Nykyaikaisissa eurooppalaisissa kielissä on monia sanoja, jotka tulevat sanasta polis. Englannin kielessä ovat policy, polity, police ja politics. Kreikan kielessä sanoja, jotka tulevat sanasta polis, ovat politēs ja politismos.
Useat sanat päättyvät sanaan "-polis". Useimmat viittaavat erityiseen kaupunkiin ja/tai valtioon. Joitakin esimerkkejä ovat:
- Megalopolis, joka on muodostettu lisäämällä kreikan kielen sana "suuri" ja joka tarkoittaa useiden kaupunkien ja niiden esikaupunkialueiden yhdistämisestä syntynyttä taajamaa.
- Metropoli, joka on muodostettu lisäämällä kreikan kielen sana "äiti" ja joka tarkoittaa siirtokunnan emäkaupunkia, metropoliittisen arkkipiispan istuinta tai metropolialuetta.
Muut viittaavat kaupungin tai kaupunkiryhmän osaan, kuten:
- Akropolis, 'korkea kaupunki' - Poliksen ylempi osa, usein linnoitus ja/tai tärkeän temppelin (temppelien) sijaintipaikka.
- Tripolis, kolmen kaupungin ryhmä, joka on säilytetty Libyassa sijaitsevan Tripolin ja Libanonissa sijaitsevan Tripolin nimissä.
Muut kaupungit
Useiden muiden Euroopan ja Lähi-idän kaupunkien nimet ovat antiikin ajoista lähtien sisältäneet päätteen "-polis", tai niissä on nykyään modernisoidut kirjoitusasut, kuten "-pol". Esimerkkejä ovat mm:
Muiden kaupunkien nimet saivat antiikin jälkeen myös päätteen "-polis", joka viittasi joko muinaisiin nimiin tai ei yksinkertaisesti liittynyt niihin:
- Annapolis, Maryland, Yhdysvallat
- Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat
- Minneapolis, Minnesota, Yhdysvallat
Thermopolis, Wyoming on kaupunki Yhdysvalloissa, mutta sitä ei luokitella kaupungiksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä sana "polis" tarkoittaa?
A: "Polis" tarkoittaa kaupunkia, kaupunkivaltiota ja myös kansalaisuutta ja kansalaisten joukkoa.
K: Mitä "polis" tarkoittaa antiikin Kreikan yhteydessä?
V: Antiikin Kreikan yhteydessä "polis" tarkoittaa lähes aina "kaupunkivaltiota".
K: Mistä sana "polis" on peräisin?
V: Sana "polis" on peräisin muinaiskreikkalaisista kaupunkivaltioista, jotka kehittyivät arkaaisella kaudella ja joita oli olemassa pitkälle Rooman aikaan.
K: Mikä oli "polis" -nimitystä vastaava latinankielinen sana?
V: "Polis"-sanaa vastaava latinankielinen sana oli "civitas", joka tarkoittaa "kansalaisuutta".
K: Mitkä ovat antiikin polisien yhteisiä piirteitä?
V: Antiikin polis keskittyi usein akropoliksi kutsutun linnoituksen ympärille, ja siinä oli agora (markkinat), tyypillisesti yksi tai useampi temppeli ja voimistelusali.
Kysymys: Asuivatko kaikki poliksen kansalaiset keskuskaupungissa?
V: Ei, vaan monet puolisoiden kansalaiset asuivat esikaupungeissa tai maaseudulla.
Kysymys: Miten kreikkalaiset suhtautuivat polikseen?
V: Kreikkalaiset pitivät puolisaa uskonnollisena ja poliittisena yhdistyksenä, ja se hallitsi alueita ja siirtokuntia kaupungin ulkopuolella. Se ei ollut pelkästään maantieteellinen alue.
Etsiä