Tieteen yleistajuistaminen
Jos kirja tai televisio-ohjelma käsittelee tiedettä ja se on tehty niin helpoksi, että kaikki ymmärtävät sen, se on populaaritieteellistä. Se on populaaritieteellistä, koska se on tehty koko väestölle, ei vain tiedemiehille. Luontodokumentit ovat esimerkkejä populaaritieteestä.
Populaaritieteet ovat tietokirjallisuutta, joten ne eivät ole sama asia kuin tieteiskirjallisuus. Populaaritiede ei myöskään ole sama asia kuin tiedejournalismi. Tiedejournalismi on sitä, mitä toimittajat kirjoittavat raportoidakseen uusimmista tieteessä tehdyistä teorioista ja löydöistä, mutta populaaritieteessä ei aina ole kyse siitä, mikä on uusinta.
Kuuluisia ihmisiä, jotka tekevät populaaritieteellistä tiedettä, ovat David Attenborough, Isaac Asimov, Jacob Bronowski, Arthur C. Clarke, Martin Gardner, J.B.S. Haldane, Stephen Hawking, Bill Nye ja Carl Sagan.
Populaaritieteet ja tieteellinen kirjallisuus
Kun tiedemiehet kirjoittavat työstään, he julkaisevat ensin tieteellisissä lehdissä, kuten Nature ja Science. Sitten he saattavat kirjoittaa kirjoja. Populaaritieteen tarkoituksena on esitellä tieteellistä kirjallisuutta tavalla, jonka erilaiset tutkijat ja ihmiset, jotka eivät ole tutkijoita, ymmärtävät helposti. Kun ihmiset ottavat idean tieteellisestä kirjallisuudesta ja muuttavat sen populaaritieteeksi, ideasta saatetaan jättää pois tai lisätä siihen tärkeitä asioita.
Populaaritieteet ovat silta tiedemiehille kirjoitetun kirjallisuuden ja tavallisten ihmisten käyttämän populaarikirjallisuuden välillä. Lajityypin tavoitteena on tavoittaa tieteen menetelmät ja tarkkuus, mutta samalla tehdä kielestä helpommin ymmärrettävää.
Populaaritieteessä on ongelmansa. Osa populaaritieteestä on sellaisten ihmisten tekemää, jotka eivät ymmärrä aihetta hyvin. Joitakin ovat tehneet ihmiset, joilla on vahva ennakkoasenne. Osa on osittain tiedettä ja osittain pseudotiedettä. Asiantuntijan voi olla vaikea sanoa, mitkä populaaritieteelliset teokset ovat luotettavia. Myös museot, televisio-ohjelmat ja verkkosivustot pyrkivät välittämään tiedettä suurelle yleisölle. Kaikki niistä eivät ole luotettavia. Vanhin tieteen linkittämiseen yleisölle omistautunut laitos lienee Gresham College, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1597. Se ei ollut kokonaan omistettu tieteelle. Lontoossa sijaitsevalla Royal Institutionilla on samanlaiset tavoitteet, ja se on omistautunut tieteelle. Se perustettiin vuonna 1799. Molemmat laitokset ovat aina pitäneet asiantuntijoiden luentoja suurelle yleisölle.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on kansantiede?
A: Populaaritieteellä tarkoitetaan tiedettä, joka on tehty helpoksi niin, että kuka tahansa voi ymmärtää sen, ja se on suunnattu koko väestölle, ei vain tiedemiehille.
K: Miten populaaritiede eroaa tieteiskirjallisuudesta?
V: Populaaritieteet ovat tietokirjallisuutta, kun taas tieteiskirjallisuus on spekulatiivisen fiktion laji, joka käsittelee mielikuvituksellisia ja futuristisia käsitteitä.
K: Voidaanko tiedejournalismia pitää populaaritieteenä?
V: Tiedejournalismi ei ole sama asia kuin populaaritieteellinen tiede, sillä siinä keskitytään raportoimaan uusimmista tieteellisistä teorioista ja löydöistä, kun taas populaaritieteellinen tiede ei rajoitu uusimpaan tietoon.
K: Mitkä ovat esimerkkejä populaaritieteestä?
V: Luontodokumentit ovat esimerkkejä populaaritieteestä.
K: Ketkä ovat tunnettuja henkilöitä, jotka tekevät populaaritieteestä?
V: Joitakin tunnettuja henkilöitä, jotka tekevät populaaritieteellistä tiedettä, ovat David Attenborough, Isaac Asimov, Jacob Bronowski, Arthur C. Clarke, Martin Gardner, J.B.S. Haldane, Stephen Hawking, Bill Nye ja Carl Sagan.
K: Miksi populaaritieteet ovat tärkeitä?
V: Populaaritieteellä on merkitystä, koska se voi auttaa lisäämään yleisön ymmärrystä tieteestä ja tieteellisistä käsitteistä.
K: Miten populaaritiede eroaa tiedemiehille suunnatusta tieteestä?
V: Populaaritieteet on suunniteltu suurelle yleisölle ymmärrettäviksi, eikä niitä ole suunnattu tiedemiehille, kun taas tieteelliset artikkelit ovat hyvin teknisiä ja kirjoitettu alan muille tiedemiehille.
