Royal Institution (Lontoo) – historia, tutkimus ja kuuluisat tiedemiehet
Tutustu Royal Institutioniin Lontoossa — sen kiehtovaan historiaan, merkittävään tutkimukseen ja kuuluisien tiedemiesten, kuten Faradayn ja Nobel-voittajien, perintöön.
Ison-Britannian kuninkaallinen instituutio (Royal Institution of Great Britain, yleensä Royal Institution tai RI) on Lontoossa sijaitseva tieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen järjestö.
Royal Institutionin perustivat vuonna 1799 aikakauden johtavat brittiläiset tiedemiehet, kuten Henry Cavendish. Sen tarkoituksena oli:
"levittää tietoa hyödyllisistä mekaanisista keksinnöistä ja parannuksista ja helpottaa niiden yleistä käyttöönottoa sekä opettaa filosofisten luentojen ja kokeiden avulla tieteen soveltamista elämän yleisiin tarkoituksiin".
R.I:n johtajiin on kuulunut joitakin suurimpia tiedemiehiä, kuten Humphrey Davy, Michael Faraday, Sir William Henry Bragg ja Sir William Lawrence Bragg, Max Perutz ja John Kendrew. Viisitoista johtajaa on saanut Nobel-palkinnon.
Historia lyhyesti
Royal Institution perustettiin 1799, ja sen toiminta perustui julkisiin luentoihin, kokeelliseen opetukseen ja tutkimukseen. 1800-luvulla instituutio oli keskeinen paikka kemian ja fysiikan kehitykselle: Humphry Davy teki täällä uraauurtavia kokeita elektrolyysin ja uusien alkuaineiden löytämisen parissa, ja Michael Faraday kehitti sähkömagneettisen induktion periaatteen sekä muita perustavanlaatuisia käsitteitä sähköstä ja magnetismista.
Toiminta ja tehtävät
RI on yhdistänyt tieteellistä tutkimusta ja kansalaisten tieteellistä sivistämistä. Sen päätavoitteita ovat:
- tutkimuksen edistäminen ja uusien keksintöjen tukeminen,
- yleisöluennot ja koulutus, erityisesti nuorille suunnatut esitykset,
- tieteellisen perinnön vaaliminen, arkistointi ja kokoelmien ylläpito.
Instituutio on tunnettu erityisesti kokeellisista luennoistaan, joissa teoriat havainnollistetaan elävillä demonstraatioilla.
Kuuluisat tiedemiehet ja heidän saavutuksensa
Humphry Davy (1778–1829) kehitti mm. elektrolyysin avulla eristettyjä alkuaineita ja keksinnönsä seurauksena paransi kaivosmiesten turvallisuutta. Michael Faraday (1791–1867) loi perustan sähköopin modernille ymmärrykselle: hän löysi sähkömagneettisen induktion ja kehitti käsitteen kentästä sekä faradayn aitauksen eli Faradayn häkin periaatteen.
William Henry Bragg ja hänen poikansa William Lawrence Bragg kehittivät röntgenkristallografian menetelmiä, jotka mahdollistivat aineen atomirakenteen selvittämisen. Max Perutz ja John Kendrew olivat keskeisiä hahmoja proteiinien rakenteen tutkimuksessa, ja heidän työnsä edisti merkittävästi molekyylibiologiaa.
Rakennus, kokoelmat ja museum
Royal Institutionin tilat sisältävät perinteisen kuuluisan luentosalin ja laboratoriot, joissa monet historialliset kokeet on esitetty. Instituutio pitää yllä arkistoja sekä esine- ja kirjakokoelmia, jotka dokumentoivat sen roolia tieteen historiassa. Kokoelmissa on muun muassa Faradayn alkuperäisiä välineitä ja muita merkittäviä tieteellisiä instrumentteja.
Julkinen yleisötyö ja Christmas Lectures
Yksi RI:n tunnetuimmista perinteistä on Christmas Lectures -luentosarja, jonka aloitti Michael Faraday vuonna 1825. Ne on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta niistä hyötyvät myös aikuiset. Luennot ovat olleet tärkeä osa instituution tehtävää levittää tieteellistä ymmärrystä kansalle.
Merkitys nykypäivänä
Vaikka maailman tieteellinen kenttä on laajentunut, Royal Institutionin historiallinen asema ja sen perinne yhdistää tutkimuksen, koulutuksen ja suositteluviestinnän säilyy merkittävänä. Instituutio jatkaa julkisia tapahtumia, tutkijavierailuja ja koulutusohjelmia sekä ylläpitää arvokkaita arkistoja ja kokoelmia, jotka kertovat tieteen kehityksestä viimeisten yli kahden vuosisadan ajalta.
Huom. RI:n pitkä historia on antanut pohjan monille tieteellisille läpimurroille ja vaikuttanut siihen, miten tiedettä esitellään suurelle yleisölle.

Royal Institution -rakennus Albermarle Streetillä Lontoossa, noin 1838.

Perjantai-illan puhe, 1904
Greenfieldin kiista
Vuodesta 1998 8. tammikuuta 2010 Royal Institutionin johtajana toimi paronitar Susan Greenfield, mutta virka lakkautettiin uudelleentarkastelun jälkeen, koska se ei ollut enää "kohtuuhintainen". Royal Institution oli joutunut talouskriisiin Greenfieldin johtaman 22 miljoonan punnan kehitysohjelman jälkeen, johon kuului laitoksen Albemarle Streetin päärakennuksen kunnostaminen sekä ravintolan ja baarin lisääminen, jonka tavoitteena oli tehdä paikasta "tieteen Groucho-klubi". Hanke päättyi 3 miljoonan punnan velkaan.
Greenfield ilmoitti myöhemmin nostavansa kanteen syrjinnän vuoksi. RI:n virallisessa lausunnossa todettiin, että se "jatkaa tärkeimpien hyväntekeväisyystavoitteidensa toteuttamista toimitusjohtaja Chris Rofen ja lahjakkaan johtoryhmän johdolla, johon kuuluvat Davy Faradayn tutkimuslaboratorion johtaja professori Quentin Pankhurst, ohjelmapäällikkö tohtori Gail Cardew ja kokoelmien ja kulttuuriperinnön päällikkö professori Frank James". Paronitar Greenfield luopui myöhemmin syrjintätapauksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Ison-Britannian kuninkaallinen instituutio?
A: The Royal Institution of Great Britain on Lontoossa sijaitseva järjestö, joka keskittyy tieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen.
K: Milloin Royal Institution perustettiin?
V: Royal Institution perustettiin vuonna 1799.
K: Ketkä olivat Royal Institutionin perustajia?
V: Royal Institutionin perustivat aikakauden johtavat brittiläiset tiedemiehet, muun muassa Henry Cavendish.
K: Mikä oli Royal Institutionin tarkoitus?
V: Royal Institutionin tarkoituksena oli "levittää tietoa hyödyllisistä mekaanisista keksinnöistä ja parannuksista ja helpottaa niiden yleistä käyttöönottoa sekä opettaa filosofisten luentojen ja kokeiden avulla tieteen soveltamista elämän yleisiin tarkoituksiin".
K: Ketkä ovat olleet Royal Institutionin johtajia?
V: Royal Institutionin johtajiin on kuulunut joitakin suurimpia tiedemiehiä, kuten Humphrey Davy, Michael Faraday, Sir William Henry Bragg ja Sir William Lawrence Bragg, Max Perutz ja John Kendrew.
Kysymys: Kuinka moni Royal Institutionin johtaja on saanut Nobel-palkinnon?
V: Viisitoista Royal Institutionin johtajaa on saanut Nobel-palkinnon.
K: Mihin Royal Institution keskittyy?
V: Royal Institution keskittyy tieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen.
Etsiä