Populus
Populus on pohjoisella pallonpuoliskolla yleinen puulaji. Niitä kutsutaan yleisesti poppeliksi. Suvussa on 25-35 lajia kolmessa alaryhmässä, joita kutsutaan yleisesti poppeleiksi, haapoiksi ja vattupuiksi.
Science-lehden syyskuun 2006 numerossa ilmoitettiin, että lännen palsamipoppeli (P. trichocarpa) oli ensimmäinen puu, jonka koko DNA-koodi oli sekvensoitu.
Populus × canadensis -lajin urospuoliset tähkylät
Lisääntyminen
Kukat ovat useimmiten kaksikotisia (harvoin yksikotisia) ja ilmestyvät aikaisin keväällä ennen lehtiä. Kukat ovat pitkissä, riippuvissa kerissä. Uroskukissa on 4-60 heteen ryhmä kiekon päällä. Naaraskukka on yksisoluinen munasarja kupinmuotoisessa levyssä.
Pölytys tapahtuu tuulen avulla. Hedelmä on kaksi- tai nelivartinen kapseli, joka vaihtelee vihreästä punaruskeaan ja kypsyy keskikesällä. Se sisältää pieniä vaaleanruskeita siemeniä, joita ympäröivät pitkät, pehmeät, valkoiset karvat, jotka auttavat leviämään tuulen mukana.
Ekologia
Puuvillapuuosaston poppelit ovat usein kosteikkojen tai rantojen puita. Haapat kuuluvat tärkeimpiin boreaalisiin lehtipuihin.
Poppelit ja haapat ovat tärkeitä ravintokasveja monien lepakkolajien toukille. Pleurotus populinus, haapasieni, esiintyy Pohjois-Amerikassa yksinomaan Populus-puiden kuolleessa puussa.
