Presosiaalisuus

Presosiaalisuus on termi, jota sovelletaan eläinten käyttäytymiseen. Presosiaalisilla eläimillä on läheisiä sukulaisuussuhteita, enemmän kuin vain seksuaalista vuorovaikutusta saman lajin jäsenten kanssa. Ne eivät kuitenkaan muodosta eusosiaalisten hyönteisten, kuten muurahaisten, äärimmäisiä kolonioita.

Presosiaaliset eläimet voivat elää yhdessä ja huolehtia poikasistaan. Niillä voi olla jonkin verran työnjakoa, mutta niillä ei ole kaikkia kolmea eusosiaalisten eläinten keskeistä piirrettä, jotka ovat:

Samaan aikaan on elossa monta sukupolvea.
Työnjako on äärimmäinen. Jotkut eläimet voivat olla erikoistuneet tiettyyn tehtävään. Jotkut eläimet voivat olla steriilejä.
Vanhemmat eläimet huolehtivat yhteistyössä poikasista.

Presosiaalinen käyttäytyminen on eläinkunnassa paljon yleisempää kuin täydellinen eusosiaalisuus. Esimerkkeinä voidaan mainita laumoissa elävät koiraeläimet, lukuisat hyönteiset, erityisesti hymenopterat, ihmiset, monet linnut, simpanssit ja monet muut eläimet, joilla on sosiaalista käyttäytymistä.

Presosiaalisuuden käsite voidaan jakaa edelleen:

Subsosiaalinen: vanhemmat ovat vuorovaikutuksessa poikasten kanssa. Tämä pätee poikkeuksetta kaikkiin nisäkkäisiin, lähes kaikkiin lintuihin, moniin matelijoihin ja kaloihin sekä melko moniin hyönteisiin.
Parasosiaalinen: saman sukupolven yksilöt elävät yhdessä, yhteistoiminnallisessa asunnossa ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Yhteisöllinen: kukin yksilö huolehtii yksinomaan omista poikasistaan.
Kvasosiaalinen: yksilöt huolehtivat yhteistyössä kaikista poikasista; kaikki pesän jäsenet ovat kuitenkin lisääntymiskykyisiä.
Puoliyhteiskunnallinen: muutama yksilö lisääntyy, mutta järjestely ei ole täysin eusosiaalinen. Esimerkiksi aikuissukupolvet eivät välttämättä ole päällekkäisiä, ja lisääntymisdominointi voi olla väliaikaista.

Vespid-ampiaisten keskuudessa saalistajien ja loisten aiheuttamat paineet valitsivat subsosiaalisen käyttäytymisen. Munien ja toukkien vartiointi on helpompaa, kun ampiaisäiti jää pesäänsä vahtimaan toukkiaan. Vielä helpompaa on, jos muut aikuiset pysyvät sen kanssa. Silloin muiden aikuisten on kerättävä enemmän ruokaa kuin vain itselleen. Ja niin edelleen. on epätodennäköisempää, että loiset onnistuvat saalistamaan pesän.

sudet elävät ja metsästävät presosiaalisissa laumoissa.

ampiainen, joka kuuluu Sphecidae-heimoon, johon kuuluu useita alkukantaisesti sosiaalisia lajeja.

Aiheeseen liittyvät sivut

Eusosiaalisuus
Eläinten kollektiivinen käyttäytyminen

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä on presosiaalisuus?

V: Presosiaalisuus on termi, joka koskee eläinten käyttäytymistä, jossa eläimillä on läheisiä perhesuhteita ja muutakin kuin seksuaalista vuorovaikutusta saman lajin jäsenten kanssa, mutta ne eivät muodosta eusosiaalisten hyönteisten, kuten muurahaisten, äärimmäisiä kolonioita.

Kysymys: Mitkä ovat eusosiaalisten eläinten kolme keskeistä piirrettä?

V: Eusosiaalisten eläinten kolme keskeistä piirrettä ovat, että eläimissä elää samanaikaisesti useita sukupolvia, että työnjako on äärimmäinen, sillä jotkin eläimet ovat erikoistuneet tiettyihin tehtäviin ja jotkin ovat steriilejä, ja että vanhemmat eläimet tekevät yhteistyötä huolehtiakseen poikasista.

Kysymys: Onko presosiaalinen käyttäytyminen yleistä eläinkunnassa?

V: Kyllä, presosiaalinen käyttäytyminen on eläinkunnassa paljon yleisempää kuin täydellinen eusosiaalisuus. Esimerkkeinä voidaan mainita laumoissa elävät koiraeläimet, lukuisat hyönteiset, erityisesti hymenopterat, ihmiset, monet linnut, simpanssit ja monet muut eläimet, joilla on sosiaalista käyttäytymistä.

Kysymys: Miten presosiaalisuus voidaan jakaa edelleen?

V: Presosiaalisuus voidaan jakaa edelleen subsosiaalisuuteen (vanhemmat ovat vuorovaikutuksessa poikasten kanssa), parasosiaalisuuteen (saman sukupolven yksilöt elävät yhteistyössä ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa), yhteisöllisyyteen (kukin yksilö huolehtii yksinomaan omista poikasistaan), kvasisosiaalisuuteen (yksilöt huolehtivat yhteistyössä kaikista poikasista) ja semisosiaalisuuteen (harvat yksilöt lisääntyvät, mutta järjestely ei ole vielä täysin eusosiaalinen).

Kysymys: Millaiset paineet ovat saattaneet valita Vespid-ampiaisten subsocail-käyttäytymisen?

V: Saalistajien ja loisten aiheuttamat paineet ovat saattaneet valikoida Vespid-ampiaisten subsocail-käyttäytymisen, koska munien ja toukkien vartiointi on helpompaa, kun emoampiainen jää pesään vahtimaan toukkia, jos muut aikuiset pysyvät sen kanssa. Näin on myös epätodennäköisempää, että loiset onnistuvat saalistamaan pesässä.

Kysymys: Miten yhteisöllinen käyttäytyminen eroaa kvasosiaalisesta käyttäytymisestä?

V: Yhteisökäyttäytymiseen kuuluu, että kukin yksilö huolehtii yksinomaan omista poikasistaan, kun taas kvasosiaaliseen käyttäytymiseen kuuluu, että yksilöt huolehtivat yhteistyössä kaikista poikasista.