PIPA (Protect IP Act) – ehdotus Yhdysvaltain verkkotekijänoikeuslaiksi

PIPA (Protect IP Act) -ehdotus: miten Yhdysvaltain verkkotekijänoikeuslaki uhkaa verkkovapautta, antaa uusia valtuuksia oikeudenomistajille ja herättää kiistanalaisia riskejä.

Protect Intellectual Property Act (Preventing Real Online Threats to Economic Creativity and Theft of Intellectual Property Act), jota kutsutaan myös nimellä PIPA, oli ehdotettu yhdysvaltalainen laki tekijänoikeusloukkausten estämiseksi Internetissä. Laki antaisi tekijänoikeuksien haltijoille uusia keinoja puuttua tekijänoikeuksia loukkaaviin verkkosivustoihin.

Kriitikot sanoivat, että lakiehdotuksella olisi piileviä riskejä ja tahattomia seurauksia.

PIPA esiteltiin osana laajempaa keskustelua siitä, miten valvoa tekijänoikeuksia digitaalisessa ympäristössä. Ehdotus oli samanaikaisesti keskustelun kohteena House of Representativesin vastaavan SOPA-lakiesityksen (Stop Online Piracy Act) kanssa. PIPA:n kannattajat korostivat tarvetta suojella oikeuksienhaltijoita, työllisyyttä ja talousetuja verkkopiratismilta. Vastustajat varoittivat, että keinot voisivat olla liian laajoja ja että niiden toteuttaminen uhkaisi sananvapautta, yksityisyyttä, internetin teknistä eheyttä ja yrittäjyyttä.

Tärkeimmät ehdotuksen piirteet

• Mahdollisuus hakea oikeuden määräyksiä, joilla haitalliset tai tekijänoikeuksia laajasti rikkovat sivustot voitaisiin estää tai hiljentää Yhdysvaltojen markkinoilla.
• Velvollisuus internetpalveluntarjoajille (ISPt), maksupalveluille ja mainosverkostoille katkaista taloudelliset yhteydet väitettyihin rikkomuksiin osallistuviin palveluihin.
• Hakukoneita ja sisällönjakelijoita kehotettiin poistamaan tai suodattamaan linkkejä ja hakutuloksia, jotka ohjaavat käyttäjiä laittomasti levitettyyn sisältöön.
• Oikeudellisia toimia, kuten domainien hallinnan rajoittamista tai DNS-tason estoja, pidettiin mahdollisina toimeenpanokeinoina.

Kriitikot ja keskeiset huolet

• Sensuurin riski: Laajat mahdollisuudet pakottaa palveluntarjoajia rajoittamaan sisältöä voisivat johtaa laajempaan asialliseen sisällön estoihin ja itsecensuuriin.
• Yksityisyys ja sananvapaus: Toimenpiteet olisivat voineet vaikuttaa tavallisten käyttäjien oikeuksiin ja estää lainmukaista, ei-loukkaavaa sisältöä.
• Tekninen eheys ja turvallisuus: DNS-tason estot ja muut tekniset vaatimukset olisivat voineet heikentää internetin turvallisuutta ja vaikeuttaa esimerkiksi DNSSEC:n (Domain Name System Security Extensions) käyttöönottoa.
• Yritystoiminta ja innovaatiot: Start-upit, alustat ja palveluntarjoajat pelkäsivät korkeampia oikeudellisia riskejä ja kustannuksia, jotka voisivat jarruttaa kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä.
• Menettelytavat ja oikeusturva: Kriitikot nostivat esiin huolen, että lakiehdotus olisi voinut mahdollistaa sivustojen käytännön estämisen ilman riittävän selkeää oikeudellista suojaa tai valitusoikeutta.

Vastustus ja julkinen reaktio

Useat teknologia-alan yritykset, kansalaisvapauksia puolustavat järjestöt, tutkijat ja yksityishenkilöt osallistuivat vastustukseen. Merkittävä julkinen vastaisku tapahtui tammikuussa 2012, jolloin monet verkkopalvelut, muun muassa Wikipedia ja useita muita suosittuja sivustoja, järjestivät blackout- tai protestikampanjoita vastustaakseen PIPA:ta ja SOPA:ta. Julkinen paine, laaja mediahuomio ja tiukka kritiikki johtivat siihen, että lainsäätäjät lykkäsivät käsittelyä ja lakiehdotus käytännössä hyllytettiin.

Tulos ja perintö

PIPA ei edennyt lainsäädännöksi. Tapauksen seurauksena keskustelu siirtyi osin kohti tarkemmin rajattuja ja läpinäkyvämpiä ratkaisumalleja tekijänoikeusrikkomusten torjuntaan sekä alan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyöhön. Tapaus osoitti myös, miten voimakkaasti internet-yhteisö ja teknologia-alan toimijat voivat vaikuttaa julkiseen politiikkaan ja lainsäädäntöön.

Nykyvaikutukset

Vaikka PIPA itsessään ei toteutunut, sen kiista on jättänyt jäljen keskusteluun verkkopolitiikasta: miten tasapainottaa tekijänoikeuksien suojelu ja sananvapaus, sekä miten varmistaa internetin tekninen turvallisuus ja avoimuus samalla kun kitketään rikollista kaupallista toimintaa verkossa. Monet nykyiset toimet ja käytännöt pohjautuvat oppeihin, joita saatiin tuon laajan julkisen keskustelun aikana.

Protesti

Jotkut ihmiset ja yritykset kannattavat lakia, kun taas toiset ovat lain vuoksi huolestuneita. Kannattajat ovat huolissaan siitä, että nykyinen tekijänoikeuslaki ei ole tehokas piratismia harjoittavien verkkosivustojen sulkemisessa. Vastustajat ovat huolissaan siitä, että laki on eräänlaista sensuuria. On vaikea sanoa, kumpi puoli on oikeassa, koska lain kieli on vasta muotoutumassa.

 
Englanninkielisen Wikipedian sivu 18. tammikuuta 2012, jossa näkyy sen kansainvälinen pimennys SOPA:n ja PIPA:n vastustamiseksi.  

Hae kirjaimella