Punjab (Brittiläinen Intia)
Punjab oli Brittiläisen Intian maakunta, ja se oli yksi viimeisistä alueista Intian niemimaalla, joka jäi Britannian vallan alle. Britannian vallan päättyessä vuonna 1947 maakunta jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Brittiläisen Punjabin muodostama alue ulottui Himachal Pradeshista idässä Khyber Pakhtunkhwaan lännessä, joka puolestaan erotettiin vuonna 1909; nykyään se on jaettu seuraaviin alueisiin:
Merkitys
Sana Punjab on saanut nimensä sen läpi virtaavista viidestä joesta: Jhelum, Chenab, Ravi, Beas ja Sutlej, jotka kaikki ovat Indusjoen sivujokia.
Maantiede
Brittiläisen Intian Punjabin maakunta oli kolmion muotoinen alue, jota reunustivat Indus- ja Sutlej-joet.
Osio
Vuonna 1947 Punjabin maakunta jaettiin uusien Intian ja Pakistanin tasavaltojen kesken. Enimmäkseen muslimien hallitsemasta provinssin länsiosasta tuli Pakistanin Punjabin provinssi; enimmäkseen sikhejä ja hinduja edustavasta itäosasta tuli Intian Punjabin osavaltio vuonna 1966. Lännessä asui paljon hinduja ja sikhejä ja idässä paljon muslimeja, joten jaon seurauksena monet ihmiset joutuivat siirtymään kotiseudultaan ja yhteisöjen väliset väkivaltaisuudet lisääntyivät. Lahore ja Amritsar olivat ongelman keskipisteenä, eivätkä britit olleet varmoja, mihin ne sijoittaa - pitäisikö niistä tehdä osa Intiaa vai Pakistania. Britit päättivät luovuttaa molemmat kaupungit Intialle, mutta koska rajaa ei valvottu ja säännelty, Amritsarista tuli osa Intiaa ja Lahoresta osa Pakistania. Länsi-Punjabin alueilla, kuten Lahoressa, Rawalpindissä, Multanissa ja Gujratissa, oli paljon sikhiväestöä, ja radikaalit muslimit hyökkäsivät monien asukkaiden kimppuun tai tappoivat heidät. Toisaalta Itä-Punjabin kaupungeissa, kuten Amritsarissa, Ludhianassa ja Gurdaspurissa, oli enemmistönä muslimiväestö, ja monet heistä joutuivat sikhien sissien tappamiksi, jotka aloittivat täysimittaisen sodan muslimeja vastaan.
