Ravi (Urdu: راوی ), (sanskrit: रवि, Punjabi: ਰਾਵੀ, on joki Kashmirissa ja Pakistanissa. Se on yksi viidestä joesta, jotka antavat Punjabille sen nimen ("punj" = viisi, "ab" = vesi).
Reitti ja maantiede
Ravi saa alkunsa Himalajalta Himachal Pradeshin alueelta, Chamban piirikunnan lähettyviltä. Se kääntyy lounaaseen lähellä Dalhousieta ja leikkaa rotkon Dhaula Dhar -vuoristossa ennen kuin laskee Punjabin tasangolle lähellä Madhopuria. Joen varrelle muodostuu paikoin kapeita rotkoja ja laajoja tulvatasankoja riippuen maaston muodosta ja sateista. Se kulkee jonkin matkaa Intian ja Pakistanin rajaa pitkin, ylittää valtiollisen rajan ja jatkaa Pakistaniin, missä se lopulta yhtyy Chenab-jokeen.
Joen kokonaispituudeksi on arvioitu noin 720 km. Virtaaman suuruus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan: kevään ja kesän lumensulamiset sekä monsuunisateet lisäävät vettä merkittävästi, kun taas kuivan kauden aikana virtaama voi pienentyä huomattavasti.
Historia ja nimiä
Ravi tunnettiin antiikin lähteissä useilla nimillä. Intialaisten vanhoissa teksteissä sitä on kutsuttu nimillä Parushani tai Iravati, ja antiikin kreikkalaisten kirjoituksissa se esiintyy nimellä Hydraotes. Joki on mainittu myös varhaisissa vedisissä ja muissa eteläaasialaisissa lähteissä, ja se on ollut tärkeä kulku- ja asutusalue vuosituhansien ajan.
Käyttö, vesioikeudet ja hallinta
Ravi-joen vedet on jaettu Intialle Intian ja Pakistanin välisellä Indus-vesisopimuksella (Indus Waters Treaty) vuodelta 1960 ja sitä seuranneilla Indus-allasprojekteilla. Sopimus määräsi Itä- ja Länsi-Indus-kokoonpanojen jakautumisesta niin, että idän joet (kuten Ravi, Sutlej ja Beas) sijoitettiin lähinnä Intian käyttöön, kun taas Pakistan sai pääosan länsijoista. Sopimus kattaa vesien jaon, rakentamisen ja hallinnon periaatteet, ja se on ollut keskeinen tekijä alueellisessa vesiturvallisuudessa.
Joella on useita kastelukanavia, patoja ja pienempiä vesivoima- ja varastointihankkeita, joita hyödyntävät paikalliset viljelijät ja energiantuottajat. Näiden töiden tarkoituksena on säätää virtaamaa, tarjota kasteluvesiä ja tuottaa sähköä, mutta ne ovat myös muuttaneet joen luonnollista kulkua ja virtaamakuviota.
Kaupungit, kulttuuri ja nähtävyydet
Ravia kutsutaan joskus "Lahoren joeksi", sillä suuri kaupunki Lahore sijaitsee sen itärannalla. Lahoren länsirannalla sijaitsee tunnettu Shahdaran alue, jossa ovat mm. keisari Jahangirin hauta ja Noor Jahanin hauta. Joki on pitkään ollut sekä elinkeinojen että kulttuurisen toiminnan keskiössä alueella.
Ympäristö ja haasteet
Ravi-joen alueella esiintyy nykyään useita ympäristöongelmia: vesien laaja jako ja vedennosto Intian puolella, teollisuus- ja yhdyskuntajätteet erityisesti kaupunkien lähialueilla sekä sedimentaation seuraukset muuttavat joen ekologiaa. Pakistanin puolella ja erityisesti Lahoren alueella joen vedenlaatu on paikoin huolestuttanut viranomaisia ja asukkaita, ja on käynnissä hankkeita joen kunnostamiseksi ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Yksi tunnettu kehityshanke on Ravi Riverfront Urban Development -projekti, joka pyrkii kaupunkikehityksen kautta järjestämään alueen infrastruktuuria ja vesienhallintaa.
Luontoon ja turvallisuuteen liittyviä huomioita
Joki on altis kausittaisille tulville monsuunikaudella, mikä vaikuttaa viljelyksiin ja asutukseen joen laaksoissa. Tulvariskien hallinta, pato- ja kanavarakenteiden ylläpito sekä ennakointijärjestelmät ovat siksi tärkeitä turvallisuuden ja paikallisten elinkeinojen turvaamiseksi. Lisäksi ekologinen monimuotoisuus joen varrella edellyttää suojelutoimia, jotta vesiluonnon ja sen elinympäristöjen tila voidaan säilyttää tai palauttaa.
Ravin merkitys alueellisena vesiväylänä, historian kantavana voimana ja nykyisenä vesiresurssina tekee siitä keskeisen kohteen sekä Intian että Pakistanin kehityspolitiikassa, ympäristösuunnittelussa ja alueellisessa yhteistyössä.
