Taiwanin tasavalta oli Taiwanin saarella sijainnut lyhytikäinen tasavalta. Sitä kutsutaan myös yksinkertaistettuna kiinaksi: 台湾民主国; perinteinen kiina: 臺灣民主國; pinyin: Táiwān Mínzhǔguó, joka tarkoittaa "Taiwanin demokraattinen valtio". Englanniksi sitä kutsuttiin usein nimellä Republic of Formosa tai yksinkertaisesti Taiwanin tasavalta.

Tausta

Vuonna 1895 päättyneessä sodassa Kiinan Qing-dynastian ja Japanin keisarikunnan välillä Japani voitti. Voiton seurauksena osapuolten kesken solmittu Shimonosekin sopimus (17. huhtikuuta 1895) luovutti Taiwanin ja Pescadores-saariston (Penghujen) Japanille. Sopimus herätti pelkoa ja vastustusta saarella, ja paikalliset viranomaiset sekä Qingin tukemat joukot pyrkivät estämään välittömän japanilaisvallan toteutumisen.

Perustaminen ja hallinto

Tämän vastustuksen seurauksena joukko korkeita virkamiehiä ja paikallisia johtajia julisti Taiwanin itsenäiseksi ja perusti Taiwanin tasavallan toukokuussa 1895. Tasavallan hallitus lähetti 24. toukokuuta 24. toukokuuta 1895 kopion itsenäisyysjulistuksestaan kaikille Taiwanin suurlähetystöille. Seuraavana päivänä järjestettiin virallinen itsenäisyysseremonia.

Uusi hallinto pyrki organisoimaan vastarintaa japanilaisvalloitusta vastaan, mutta asema oli vaikea: monet virkamiehet ja sotilaat olivat epävakaita, ja saaren strateginen sijainti ja merenkulun hallinta olivat japanilaisten eduksi. Tasavallan johtajiksi nousi aluksi saaren kuvernööri Tang Ching-sung, joka toimi 25. toukokuuta 1895–5. kesäkuuta 1895. Hänen jälkeensä virkaan tuli Liu Yung-fu, entinen kapteeni ja Black Flag -joukkojen johtaja, joka toimi 5. kesäkuuta 1895–21. lokakuuta 1895.

Taiwanin tasavalta yritti luoda valtion instituutioita nopeasti: se painatti omia postimerkkejä ja yritti liikkeelle laskea paikallista paperirahaa, josta itse asiassa on nykyään hyvin vähän säilynyt näytteitä. Hallitus ilmoitti usein olevansa edelleen lojaali Qingin keskushallinnolle ja perusteena oli ennen kaikkea halu estää Japanin miehitys, ei välttämättä katkaista sidoksia manner-Kiinaan.

Taistelut ja kukistaminen

Japanilaiset aloittivat joukkojen maihinnousun Taiwanissa heti keväällä ja kesällä 1895. Taistelut käytiin useilla rintamilla, ja japanilaiset valtasivat tärkeimpiä satamia ja kaupunkeja järjestelmällisesti. Vaikka paikallinen vastarinta – johon osallistuivat sekä Qingin joukot että paikalliset militsiat ja palkkasoturit – oli paikoin kiivaata, japanilaisten armeija oli paremmin varusteltu ja organisoitu.

Keskeinen käännekohta oli, kun japanilaiset etenivät etelään ja valtasivat Tainanin loka–syyskuun vaihteessa 1895, minkä jälkeen merkittävä osa tasavallan johdosta ja virkamiehistä joko paeni mantereelle tai antautui. Virallinen lopetus katsotaan usein tapahtuneeksi 21. lokakuuta 1895, kun Liu Yung-fu joutui luopumaan vallasta ja saari asetettiin käytännössä japanilaiselle hallinnolle.

Merkitys ja perintö

Taiwanin tasavalta oli hyvin lyhytikäinen ja sen vaikutus pysyvään kansainväliseen tunnustukseen oli vähäinen. Silti sen perustaminen on merkittävä tapahtuma Taiwanin modernin historian kannalta: se oli paikallinen vastareaktio imperialismin jakoon ja osoitus siitä, että saarella oli halukkuutta poliittiseen itsejärjestäytymiseen riippumatta siitä, oliko tavoitteena lojaalisuus Qingille vai täysi itsenäisyys.

Joidenkin historioitsijoiden mukaan se oli Aasian ensimmäisten tasavaltapyrkimysten joukossa, vaikka aiempi esimerkki on Lanfangin tasavalta (perustettu noin 1777). Nykyään Taiwanin itsenäisyysliikkeissä ja muussa julkisessa keskustelussa vuoden 1895 tasavallasta on erilaisia tulkintoja: jotkut pitävät sitä varhaisena itsenäisyysliikkeenä, toiset muistuttavat, että sen johtajat muodollisesti julistivat lojaaliutensa Qingille. Nykyiset itsenäisyysryhmät haluavat usein perustaa uuden, Kiinasta riippumattoman valtion, mutta he korostavat yleensä, että yhteys vuoden 1895 lyhytikäiseen tasavaltaan on vähäinen tai symbolinen.

Numismaattisesti ja filatelistisesti Taiwanin tasavaltaan liittyvät esineet – erityisesti postimerkit ja harvat paperirahat – kiinnostavat keräilijöitä ja tutkijoita, koska ne ovat harvinaisia ja kertovat paljon juuri siitä lyhyestä jaksosta, jolloin paikallinen hallinto yritti toimia itsenäisesti.

Yhteenveto

  • Aika: toukokuu–lokakuu 1895 (virallisesti 25.5.–21.10.1895).
  • Tausta: Shimonosekin sopimus ja Japanin voitto Qingista.
  • Tavoite: estää japanilainen miehitys ja säilyttää paikallinen hallinto; muodollisesti lojaali Qingille.
  • Lopputulos: Japanin sotavoimien valloitus ja saaren asettuminen japanilaiseen hallintaan loppuvuodesta 1895.

Vaikka Taiwanin tasavalta jäi lyhytikäiseksi, se on osa Taiwanin monikerroksista historiaa ja herättää edelleen kiinnostusta sekä tutkijoissa että laajemmassa julkisessa keskustelussa.