Max Perutz | molekyylibiologi
Max Ferdinand Perutz FRS OM CBE (19. toukokuuta 1914 - 6. helmikuuta 2002) oli itävaltalaissyntyinen brittiläinen molekyylibiologi.
Hän jakoi vuoden 1962 kemian Nobel-palkinnon John Kendrew'n kanssa heidän tutkimuksistaan, jotka koskivat hemoglobiinin ja globulaaristen proteiinien rakenteita. Menetelmänä käytettiin pääasiassa röntgenkristallografiaa.
Hän sai Royal Societyn kuninkaallisen mitalin vuonna 1971 ja Copley-mitalin vuonna 1979. Cambridgessa hän perusti ja johti (1962-79) Medical Research Councilin molekyylibiologian laboratoriota, jonka neljätoista tutkijaa on saanut Nobel-palkinnon. Perutzin panos Cambridgen molekyylibiologiaan on dokumentoitu teoksessa The History of the University of Cambridge: Volume 4 (1870-1990), jonka Cambridge University Press julkaisi vuonna 1992.
Perutz syntyi Wienissä, Itävallassa. Hänen perheensä oli juutalainen. Hän oli työskennellyt Cambridgessa (Peterhouse College) vuodesta 1936 lähtien ja muutti pysyvästi Britanniaan Itävallan natsivallankaappauksen (Anschluss) jälkeen. Hän teki sotatyönsä Kanadassa ja palasi sodan jälkeen Cambridgeen. Max teki tärkeimpiä töitään Nobel-palkinnon saamisen jälkeen, ja häntä arvostetaan edelleen suuresti.
Perutzin kirjat
- 1989. Onko tiede tarpeellista? Kirjoituksia tieteestä ja tiedemiehistä. Lontoo. Barrie ja Jenkins. ISBN 0-7126-2123-7
- 1997. Tiede ei ole hiljaista elämää : hemoglobiinin atomimekanismin selvittäminen. Singapore. World Scientific. ISBN 981-02-3057-5
- 2002. Olisinpa suututtanut sinut aikaisemmin: esseitä tieteestä, tiedemiehistä ja ihmisyydestä. Cold Spring Harbor, New York. Cold Spring Harbor Laboratory Press. ISBN 0-87969-674-5
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä Max Ferdinand Perutz voitti vuonna 1962?
V: Max Ferdinand Perutz voitti kemian Nobel-palkinnon vuonna 1962, jonka hän jakoi John Kendrew'n kanssa.
K: Mitä menetelmää he käyttivät hemoglobiinin ja globulaaristen proteiinien tutkimiseen?
V: Hemoglobiinin ja globulaaristen proteiinien tutkimuksessa käytettiin pääasiassa röntgenkristallografiaa.
K: Mitä muita palkintoja Max Ferdinand Perutz sai?
V: Nobel-palkinnon lisäksi Max Ferdinand Perutz sai Royal Societyn kuninkaallisen mitalin vuonna 1971 ja Copley-mitalin vuonna 1979.
K: Missä Max Ferdinand Perutz teki sotatyötä toisen maailmansodan aikana?
V: Toisen maailmansodan aikana Max Ferdinand Perutz teki sotatyötä Kanadassa.
K: Milloin hän muutti pysyvästi Britanniaan?
V: Hän muutti pysyvästi Britanniaan Anschlussin eli natsi-Saksan Itävallan valtauksen jälkeen.
K: Mitä on dokumentoitu hänen panoksestaan molekyylibiologiaan Cambridgen yliopistossa?
V: Hänen panoksensa Cambridgen yliopiston molekyylibiologiaan on dokumentoitu teoksessa The History of the University of Cambridge Volume 4 (1870-1990).
K: Millainen perhetausta Maxilla oli ?
V: Maxilla oli juutalainen perhetausta
