Nobel-palkinnot (ruotsiksi Nobelpriset) jaetaan vuosittain henkilöille ja instituutioille eri puolilla maailmaa. Palkinnot myönnetään merkittävästä tutkimuksesta, kirjallisuudesta ja maailmanrauhan edistämisestä. Nobel-palkinnon perusti Alfred Nobel, jonka testamentti vuodelta 1895 määräsi, että hänen omaisuutensa tuotot käytettäisiin palkintoihin. Nykyään varoja ja palkintojen järjestelyjä hoitaa Nobel-säätiö, joka pyytää eri komiteoita ja tiedeakatemioita valitsemaan palkittavat.

Palkintokategoriat

Alfred Nobelin testamentissa mainitut alkuperäiset palkintokategoriat ovat:

  • kirjallisuus
  • lääketiede (virallisesti fysiologia tai lääketiede)
  • fysiikka
  • kemia
  • rauha (Nobel-palkinto maailmanrauhalle)

Lisäksi vuodesta 1969 lähtien Ruotsin keskuspankki on myöntänyt erillisen palkinnon taloustieteissä nimellä "Sveriges Riksbanks pris i ekonomisk vetenskap till Alfred Nobels minne" (tavallisesti kutsutaan Nobel-palkinnoksi taloustieteissä). Tämä taloustieteen palkinto ei kuulu Nobelin alkuperäiseen testamenttiin, mutta sitä käsitellään tavallisesti samassa yhteydessä muiden Nobel-palkintojen kanssa.

Kuka päättää palkinnoista?

Erilaiset toimielimet valitsevat voittajat:

  • Ruotsin tiedeakatemia (Royal Swedish Academy of Sciences) päättää fysiikan ja kemian palkinnoista sekä taloustieteen palkinnosta.
  • Nobel-komitea Karoliinisessa instituutissa (Nobel Assembly at the Karolinska Institutet) valitsee lääketieteen palkinnon saajat.
  • Ruotsin akatemia (The Swedish Academy) valitsee kirjallisuuspalkinnon saajat.
  • Norjan Nobel-komitea (valittu Norjan parlamentin toimesta) päättää rauhanpalkinnosta, joka luovutetaan yleensä Tukholmassa järjestettävien seremonioiden sijasta Oslossa järjestettävässä seremonassa.

Valintaprosessi ja seremonia

Nobel-säätiö pyytää vuosittain valikoitua joukkoa asiantuntijoita ja instituutioita nimeämään ehdokkaita. Ehdokasasettelut ovat yleensä salaisia ja niitä käsitellään nimityksiin liittyvien asiakirjojen osalta pitkään — usein 50 vuotta. Palkinnot julkistetaan loka–marraskuun aikana ja luovutustilaisuudet pidetään 10. joulukuuta, joka on Alfred Nobelin kuolinpäivä. Useimmat palkinnot jaetaan Tukholmassa, mutta rauhanpalkinto luovutetaan perinteisesti Oslossa.

Mitä voittaja saa?

Jokainen Nobel-palkinnon saaja saa:

  • mitalin
  • diplomin
  • rahasumman, jonka suuruus vaihtelee vuosittain ja jonka päättää Nobel-säätiö. Vuonna 1901 ensimmäisten Nobel-palkintojen voittajat saivat 150 782 kruunua. Myöhemmin summat ovat kasvaneet; esimerkiksi vuonna 2008 palkintosumma oli 10 000 000 kruunua. Rahasumma voi myös jakautua useamman voittajan kesken.

Palkinnon merkitys ja vaikutus

Monille ihmisille Nobel-palkinto on yksi suurimmista tunnustuksista uralla: se tuo kansainvälistä näkyvyyttä, vahvistaa palkittujen tutkimuksen tai työn merkitystä ja voi vaikuttaa tutkimuksen rahoitukseen ja tuleviin yhteistyömahdollisuuksiin. Nobel-palkinnoihin liittyy myös julkista keskustelua ja joskus kiistanalaisuuksia — esimerkiksi valintojen, ehdokasprosessin tai palkintojen merkityksen tulkinnan vuoksi.

Nobel-palkinnon saaneita kutsutaan usein Nobel-palkituiksi tai Nobel-laureaateiksi. Palkinnot kertovat niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin pitkäjänteisestä työstä ja edistävät kansainvälistä tiedonvaihtoa ja rauhan tavoittelua.