Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue (RSDLP) – historia
RSDLP:n historia: perustamisesta 1898 bolshevikkien ja menshevikien hajaannukseen, Leninin rooliin ja tien kohti vallankumousta — tiivis katsaus Venäjän työväenliikkeeseen.
Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue (RSDLP) oli venäläinen poliittinen puolue, joka syntyi 1800‑luvun lopun marxilaisen työväenliikkeen puitteissa ja pyrki ajamaan työläisten etuja sekä poliittista vallankumousta keisarillista Venäjää vastaan. Puolueen toiminta oli alkuvaiheessa salakavalasti järjestäytyvää ja osin maanalaisen toiminnan varassa, koska tsaarin hallinto piti järjestöä laittomana.
Perustaminen ja ideologia
Puolue perustettiin vuonna 1898 pienessä kokouksessa, jossa yhdistyi useita marxilaisia ryhmittymiä. RSDLP:n ohjelma perustui marxismiin ja sosialismiin. Tavoitteena oli järjestää teollisuustyöläiset poliittiseksi voimaksi, kaataa tsaarin itsevalta ja luoda demokraattisesti johdettu yhteiskunta, jonka talousperusta olisi yhteiskunnallinen omistus tuotantovälineistä.
Jakautuminen menshevikkeihin ja bolshevikkeihin
Puolueessa syntyi pian erimielisyyksiä siitä, millainen organisaation ja vallankumouksen lopullinen muoto tulisi olla. Vuoden 1903 toisen kongressin aikana syntyi selkeä jako: osa jäsenistä kannatti laajempaa, demokraattisempaa järjestöä ja yhteistyötä muiden vasemmistoryhmien kanssa — heitä kutsuttiin menshevikiksi. Tämän ryhmän tunnettuja johtajia olivat mm. Martov ja Potresov. Toiset korostivat tiukan vallankäyttöön tähtäävää, keskitettyä ja puolueeseen sitoutunutta toimintatapaa — heitä kutsuttiin bolshevikeiksi. Bolshevikien tärkein nimi oli Lenin.
Alkuvaiheen johtohahmoihin kuului myös Georgi Plekhanov, joka oli venäläisen marxilaisuuden varhainen tärkeä teoreetikko ja vaikuttaja; hän oli aluksi keskeinen toimija mutta siirtyi myöhemmin lähemmäs menshevikkien linjaa.
Toiminta, vainot ja painettu sana
Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue toimi laittomasti ja salassa suuren osan ajastaan. Puolue vastusti keisarivaltaa, järjesti kokouksia ja lakkoja, ja ylläpiti painettua julkaisutoimintaa: esimerkkinä oli sanomalehti Iskra, jonka tarkoituksena oli yhdistää venäläistä työväenliikettä. Monet aktivistit pidätettiin, lähetettiin vankileireille tai tuomittiin rangaistusorjuuteen ja maanpakoon, ja osa toiminnasta siirtyi eri maissa toimiviin eksiliryhmiin.
Vuoden 1905 ja 1917 tapahtumat
Vuoden 1905 vallankumous oli resursseja ja kokemusta antava koettelemus, joka lisäsi työväen ja sosialidemokraattien vaikutusvaltaa mutta johti myös ankarampaan valtion sortoon. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1917 Venäjän yhteiskunnallinen tilanne romahti: helmikuun vallankumous pakotti tsaarin luopumaan, ja väliaikainen hallitus otti vallan. Tämä loi uuden tilanteen, jossa eri poliittiset ryhmät kilpailivat vallasta. Vuoden 1917 aikana Lenin ja monet bolshevikit toimivat aktiivisesti vallankumouksellisessa liikkeessä; bolshevikit kuuluivat pian omaan erilliseen organisaatioonsa, jota kutsuttiin usein RSDLP(B):ksi, ja jonka kautta kasvoi myöhemmin vallankumouksellinen johto, josta tuli lopulta Venäjän kommunistinen puolue.
Lokakuun vallankumous, sisällissota ja RSDLP:n kohtalo
Bolshevikkien valtaannousun jälkeen lokakuussa 1917 alkoi vaihe, jossa entisten sosialidemokraattien keskuudessa tapahtui voimakkaita muutoksia: osa liittyi bolshevikkeihin, osa jatkoi menshevikkeina tai sosialidemokraattina vastarintaa, ja osa joutui pakenemaan ulkomaille. Venäjän sisällissodan aikana ja sen jälkeen bolshevikkien johtama hallinto vähitellen kielsi ja tukahdutti muut vasemmistolaiset järjestöt sekä rajoitti lehdistön vapautta; monet sosialidemokraatit tuomittiin tai kokivat vainoa. Lopulta RSDLP menetti asemansa ja käytännössä lakkasi olemasta itsenäisenä valtapuolueena, kun sen bolshevikkisiipi kehittyi erilliseksi kommunistiseksi puolueeksi.
Vaikutus ja perintö
RSDLP:n merkitys Venäjän ja laajemmin kansainvälisen työväenliikkeen historiassa on suuri: se oli Venäjän globaaliin marxilaiseen perinteeseen ja vallankumoukselliseen toimintaan yhdistänyt organisaatio, joka koulutti johtajia, vaikutti työväen ja ammattiyhdistysliikkeen kehitykseen sekä vaikutti suoraan vuoden 1917 tapahtumiin ja sen jälkeiseen poliittiseen rakennemuutokseen. RSDLP:n eri haarojen ristiriidat ja niiden ratkaisut muovasivat 1900‑luvun venäläistä ja maailmanpoliittista historiaa.
Keskeisiä tapahtumia ja käsitteitä yhteenvetona:
- Perustamisvuosi: 1898
- Ideologia: marxismi, sosialismi
- 1903: jakautuminen menshevikkeihin ja bolshevikkeihin
- Osallistuminen vuoden 1905 ja 1917 vallankumouksiin
- Bolshevikien muodostama RSDLP(B) ja myöhempi muutos Venäjän kommunistiseksi puoluueksi
- Vainot, pidätykset ja pakkosiirrot tsaarin ja myöhemmin bolshevikkavallan aikana
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä oli Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue (RSDLP)?
A: Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue (RSDLP) oli poliittinen puolue Venäjällä, joka perustettiin vuonna 1898.
K: Mihin RSDLP:n ohjelma perustui?
V: RSDLP:n ohjelma perustui marxismiin ja sosialismiin.
K: Mitä RSDLP halusi tehdä Venäjällä?
V: RSDLP halusi johtaa Venäjän työläisiä ja kaataa tsaarin.
K: Keitä olivat menshevikit ja mitä he halusivat?
V: Menshevikit olivat RSDLP:n jäseniä, jotka halusivat demokratiaa.
K: Keitä olivat bolshevikit ja mitä he ajoivat?
V: Bolshevikit olivat RSDLP:n jäseniä, jotka puhuivat työväenluokan diktatuurin puolesta.
K: Ketkä olivat menshevikki- ja bolshevikkiryhmien johtajia?
V: Menshevikkiryhmän johtajia olivat Martov ja Potresov. Bolshevikkiryhmän johtajia olivat Plehanov ja Lenin.
K: Mitä RSDLP:lle tapahtui Venäjän sisällissodan aikana?
V: Venäjän sisällissodan aikana kommunistit kielsivät RSDLP:n. Joistakin sosialidemokraateista tuli kommunisteja, jotkut pakenivat Venäjältä, toisista tuli poliittisia vankeja.
Etsiä