Viivoitin: mittausvälineen määritelmä, tyypit ja mittayksiköt

Viivoitin: selkeä opas viivaimen määritelmään, materiaaleihin, tyyppeihin ja mittayksiköihin — valitse oikea mittaväline kouluun, työhön tai projektiin.

Viivoitin (tai "sääntö") on mittausväline, jolla mitataan ja piirretään suoria viivoja. Viivaimilla mitataan yleensä pituutta, eli kuinka pitkä tai lyhyt jokin esine tai etäisyys on. Tyypillisessä viivoittimessa on numeroita ja pieniä viivoja, jotka näyttävät mittayksiköt ja niiden osajat; numerot kulkevat yleensä mittausreunan suuntaisesti ja pienet viivat ovat kohtisuorassa mittausreunaan nähden. Viivainta käytetään myös apuna viivojen piirtämisessä ja suorien tarkistamisessa.

Perusrakenne ja ominaisuudet

Viivoittimessa on yleensä:

• Mittareuna — suora reuna, jolla mitataan ja piirretään.
• Nollamerkintä — paikka, josta mittaus aloitetaan (joissain pienissä viivoittimissa nolla ei ole aivan reunassa).
• Jako — jaottelu millimetreihin, senttimetreihin tai tuumiin, joka kertoo tarkkuuden.
• Materiaalit — viivoittimia valmistetaan esimerkiksi muovista, puusta ja metallista. Materiaalivalinta vaikuttaa kestävyyteen, joustavuuteen ja tarkkuuteen.

Tyypit ja käyttötarkoitukset

Viivoittimia on monenlaisia ja ne on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin:

• Yksinkertainen, suora viivoitin arkikäyttöön (koulussa ja toimistossa).
• Läpikuultava muoviviivoitin, joka helpottaa piirtämistä ja kohdistamista.
• Teräsviivain tai tarkkuusviivain, jota käytetään työpiirustuksissa ja teollisuudessa.
• Taipuvat tai joustavat viivoittimet, jotka soveltuvat kaarevien pintojen mittaamiseen.
• Mittanauhat ja taittuvat mittarit rakennustöihin (pidemmät mittaukset).
• Asteikko- eli mittakaavaviivaimet arkkitehtuuriin ja tekniseen piirtämiseen.

Mittayksiköt ja esimerkit

Viivoittimet voivat käyttää eri mittayksiköitä:

• Metrinen järjestelmä: yleisimpiä ovat 1 metrin viivoittimet, 30 senttimetrin, 20 senttimetrin ja 15 senttimetrin viivoittimet. Nämä ovat esimerkkejä metrisistä viivottimista.
• Imperiaalinen/järjestelmä: saatavilla on muun muassa 1 jaardin viivoittimia, 18 tuuman viivoittimia ja 6 tuuman viivoittimia. Nämä ovat esimerkkejä imperiumin mittaisista viivottimista.

Tuuma ja senttimetri eivät ole suoraan samanpituisia, joten tarkkuutta vaativissa töissä kannattaa käyttää sopivaa yksikköä tai muuntaa mitta-arvot oikein.

Miten viivoitinta luetaan oikein

• Aseta viivoittimen nollamerkki tarkasti mittauksen alkupisteeseen. Joissakin viivoittimissa nolla on hieman sisemmässä reunassa, jolloin mittaus on aloitettava nollaviivan kohdalta, ei reunasta.
• Lue suurin näkyvä numero (esimerkiksi senttimetrit) ja lisää sen jälkeen pienemmät jaot (millimetrit tai tuuman murto-osat).
• Kun käytät tuumajakoa, huomioi, onko asteikko jaettu desimaalituumiin vai murtolukuihin (esim. 1/8, 1/16 tuumaa).
• Pidä viivoitin tukevasti paikallaan, jotta mittaus on tarkka — liikkuminen aiheuttaa virhettä.

Tarkkuus, hoito ja säilytys

Viivoittimen tarkkuus riippuu sen jaosta ja materiaalista. Metalliviivaimet säilyttävät mittatarkkuuden pidempään kuin halvat muoviviivaimet, jotka voivat vääntyä. Muutamia hoitovinkkejä:

• Puhdista viivoitin säännöllisesti pehmeällä liinalla; vältä kovia kemikaaleja, jotka voivat syövyttää merkintöjä.
• Säilytä viivoitin suorassa, ilman raskaita esineitä päällä, jotta se ei taivu.
• Tarkista ajoittain, että mittamerkinnät ovat luettavat; kuluneet merkinnät heikentävät mittaustarkkuutta.

Yhteenvetona: viivoitin on yksinkertainen mutta monikäyttöinen mittausväline, jota on saatavilla erilaisina pituuksina, materiaaleina ja mittayksiköissä. Oikeanlaisella viivoittimella ja huolellisella käytöllä saat luotettavia mittaustuloksia ja selkeitä piirtotuloksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on hallitsija?

K: Mitä on pituus?

K: Miten useimmat viivottimet toimivat?

K: Voiko viivoittimia käyttää viivojen piirtämiseen?

K: Mistä materiaaleista viivottimet on valmistettu?

K: Mitä esimerkkejä metrisistä viivottimista on?

Kysymys: Mitä esimerkkejä keisarillisista viivottimista on?

Hae kirjaimella