Sosialismi
Sosialismi on taloudellinen ja poliittinen järjestelmä. Se on taloudellinen teoria yhteiskunnallisesta järjestäytymisestä. Siinä uskotaan, että rikkauksien tuottamisen, liikkumisen ja kaupan välineiden tulisi olla työläisten omistuksessa tai hallinnassa. Tämä tarkoittaa, että tehty raha kuuluu ihmisille, jotka tekevät asioita, eikä yksityisten omistajien ryhmälle. Tämäntyyppisen järjestelmän kannattajia kutsutaan sosialisteiksi.
Sosialistit omistavat varallisuuden tuottamisen välineet pääasiassa kahdella tavalla: valtio omistaa ne työläisten puolesta tai työläisten omistamat osuuskunnat. Sosialistit uskovat, että kaikki yhteiskunnassa tehdään ihmisten ja kansalaisten yhteistoiminnalla.
New Harmony, Robert Owenin esittämä malliyhteisö, 1838.
Sosialismin muodot
Sosialismia on monenlaista. Kaikissa lajeissa, ainakin periaatteessa, työläiset omistavat tuotantovälineet. Suurimmat erot eri lajikkeiden välillä ovat vapaiden markkinoiden rooli (markkinasuunnittelu), se, miten tuotantovälineitä valvotaan, työntekijöiden johtamisen rooli ja hallituksen rooli taloudessa.
Kollektivointi
Toinen sosialismin muoto on "kollektivisointi". Tässä järjestelmässä raha ja tavarat jaetaan tasaisemmin ihmisten kesken, ja hallitus valvoo niitä. Teoriassa tämä järjestelmä johtaa siihen, että luokkien välinen kuilu pienenee, kun valtio auttaa maan köyhimpiä ihmisiä, kun taas rikkaimmat suostuvat korkeampiin veroihin ja taloudellisiin rajoituksiin.
Kommunismi päämääränä
Jotkut sosialistit uskovat, että sosialismi kehittyy heidän mielestään edistyneemmäksi järjestelmäksi: kommunismiksi, jossa ei ole valtiota, rahaa tai yhteiskuntaluokkia. []Marxilaisessa teoriassa sosialismi on väliaikainen yhteiskunnallinen tila kapitalismin ja kommunismin välissä, vaikka jotkut sosialistit eivät aio siirtyä kommunismiin. . []
Monet nimittävät näitä talousteorioita yhdeksi "kommunismiksi", vaikka he tarkoittavat Venäjän bolshevikkipuolueen marxilaisia ja leniniläisiä ajatuksia ja uskomuksia. Marx uskoi, että kapitalismi seurasi feodalismin taloudellista ja poliittista järjestelmää. Hän uskoi myös, että kapitalismi kohtelee monia ihmisiä epäoikeudenmukaisesti ja että nämä ihmiset lopulta kapinoisivat ja siirtyisivät sosialismiin. Hän ajatteli myös, että sosialismi voisi olla toinen silta tiellä kohti kommunismia. Monet käyttävät kuitenkin virheellisesti termiä "kommunisti" viitattaessa sosialistiseen valtioon halventavana loukkauksena. Toiset kutsuvat tätä "valtiososialismiksi" erottaakseen sen kommunistisesta tavoitteesta, joka ei tarvitse valtiota tai minkäänlaista hallintoa. Ei-kommunistien mielestä sanaa "sosialismi" käytetään nykyään lähinnä yrityksistä päästä lähelle tätä tavoitetta demokraattisessa valtiossa.
Demokraattinen sosialismi
Demokraattinen sosialismi on eräänlainen demokratian avulla toteutettu sosialismi. Demokraattisen sosialismin päämenetelmä on yhteiskunnan muuttaminen pikemminkin hitaiden uudistusten kuin nopean vallankumouksen avulla. Demokraattisessa sosialismissa halutaan yleensä sosiaalidemokratian tapaan uudistaa kapitalismia vähitellen, mutta nämä uudistukset eivät lopu ennen kuin pääomaa ei enää ole, jota palvella. Demokraattiseen sosialismiin kuuluu yleensä myös se, että kaikki yritykset toimivat työntekijöiden omistamina osuuskuntina.
Sosiaalidemokratia
Sosiaalidemokratia on eräänlainen kapitalismi, jossa yritetään sekoittaa osia sosialismista ja kapitalismista. Se ei ole sosialismin muoto, mutta jakaa joitakin ajatuksia sen kanssa. Vaikka yksityisomistus on edelleen olemassa, hallitus ottaa rahaa rikkailta ja antaa sitä köyhille eriarvoisuuden vähentämiseksi, yleensä sosiaalisten ohjelmien muodossa. Vaikka sosialidemokratian ja sosialismin aikomukset voivat olla samankaltaisia tai yhteisiä, sosialidemokratia pitää kapitalistisen järjestelmän ennallaan ja uudistaa sitä hieman. Sosialismi tarkoittaisi kapitalistisesta järjestelmästä kokonaan eroon pääsemistä. Sosiaalidemokratia sekoitetaan usein demokraattiseen sosialismiin samankaltaisten nimien ja samojen lyhyen aikavälin tavoitteiden vuoksi. Suurin ero on siinä, että sosiaalidemokraatit haluavat lopettaa kapitalismin uudistamisen, kun heidän mielestään uudistukset ovat riittävän hyviä, mutta demokraattiset sosialistit eivät lopeta, ennen kuin kapitalismi on hävinnyt. Esimerkkejä sosiaalidemokratioista ovat Skandinavian maat.
Sosiaalidemokratioissa jotkin palvelut ja teollisuudenalat ovat subventoituja (niille annetaan rahaa, jotta ne toimisivat) tai ne ovat osittain hallituksen valvonnassa tai molempia. Esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto, asuminen, yleishyödylliset laitokset ja julkinen liikenne ovat joitakin teollisuudenaloja, jotka hallitus voi omistaa tai tukea sosiaalidemokratiassa. Suurimmaksi osaksi näillä aloilla työskentelevät ihmiset saavat palkkaa hallitukselta, jonka kansalaiset maksavat veroina. Vahva hyvinvointijärjestelmä on avainasemassa sosiaalidemokratiassa.
Muut
Monet maat näkevät sosialismin eri tavoin. Sosialistinen internationaali on järjestö, joka on omistautunut sosialististen ihanteiden edistämiselle, ja sillä on yhteyksiä moniin sosialistisiin puolueisiin, erityisesti sosiaalidemokraattisiin puolueisiin.
Historia
Walesilainen Robert Owen oli ensimmäinen sosialisti. Hänen seuraajansa alkoivat kutsua itseään sosialisteiksi vuonna 1841. Häntä pidetään edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan osuustoimintaliikkeen uranuurtajana. Hänen mukaansa työntekijöiden pitäisi omistaa yritykset, joissa he työskentelevät. Työntekijät jakaisivat sitten voitot keskenään. Hän perusti uuden mallitehtaan New Lanarkiin Skotlantiin.
Karl Marx on tunnetuin sosialismin ja kommunismin teorian luoja. Hän kirjoitti kapitalismista, sosialismista ja kommunismista kirjan nimeltä "Yhteiskuntatalouden kritiikki". Friedrich Engels oli mukana kirjoittamassa kirjaa ja maksoi suuren osan Marxin työstä ja tutkimuksista.
1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella perustettiin monia sosialistisia poliittisia puolueita. Vasemmistolaiset poliittiset puolueet ovat useimmiten uudempia kuin oikeistolaiset. . []
Aiheeseen liittyvät sivut
