Saint-Gilles (Sint-Gillis), Bryssel — historiallinen kunta Belgiassa
Saint-Gilles (Sint-Gillis), Bryssel — historiallinen kunta, kasvanut 1800-luvulla; tunnettu Victor Besmen katujen suunnittelusta, monumenteista, rautatieasemasta ja tiheästä kaupunkielämästä.
Saint-Gilles (ranskaksi) tai Sint-Gillis (hollanniksi) on yksi Belgian Brysselin pääkaupunkiseudun yhdeksästätoista kunnasta.
Vuonna 1830 Brysselistä tuli vastaperustetun Belgian pääkaupunki. Tämän seurauksena Saint-Gillesin maaseutukylä koki suuren kasvun. Asukasluku kasvoi 2 500:sta noin vuonna 1800 yli 33 000:een vuonna 1880 ja oli suurimmillaan 60 000 vuonna 1910.
Arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Victor Besme muokkasi katujen kaavan täysin uudelleen 1860-luvulla. Tällöin rakennettiin Louise Avenue, Brysselin eteläinen rautatieasema ja uusi Saint Gilesin kirkko. Pian niitä seurasivat uusi vankila ja kaupungintalo. Nykyään Saint-Gilles on yksi Brysselin taajaman tiheimmistä kunnista.
Historia ja kehitys
Saint-Gillesin kasvu 1800-luvulla oli osa laajempaa kaupunkilaajentumaa, joka seurasi Brysselin vapautumista ja teollistumista. Kunnan maankäyttö muuttui maaseututyypeistä tiheäksi kaupunkirakenteeksi, ja alueelle syntyi paljon asuinrakennuksia, kouluja sekä julkisia palveluja vastaamaan nopeasti kasvaneen väestön tarpeita. 1900-luvun alussa alue sai myös kansainvälisemmän luonteen, kun kaupunkitasoinen liikenne ja rautatieyhteydet parantuivat.
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
Saint-Gilles tunnetaan monipuolisesta kaupunkikuvastaan, jossa 1800–1900-lukujen kerrostalot, julkiset rakennukset ja tyylikkäät Art nouveau -rakennukset yhdistyvät. Kunnan katuverkko ja julkiset tilat kantavat Victor Besmen kaupunkisuunnittelun jälkiä. Alueella on runsaasti arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia, ja se kiinnostaa erityisesti arkkitehtuurista ja kaupunkihistoriasta kiinnostuneita vierailijoita.
Keskeisiä nähtävyyksiä ovat muun muassa Saint-Gillesin kirkon ympäristö ja vilkkaat aukioalueet, sekä Brysselin eteläisen rautatieaseman läheisyys, josta on hyvät yhteydet muualle Belgiaan ja Eurooppaan.
Väestö, kulttuuri ja elämäntapa
Saint-Gilles on monikulttuurinen ja nuorekas kunta, jossa asuu ihmisiä eri taustoista. Alueella on vilkasta ravintola- ja kahvilakulttuuria, pieniä erikoisliikkeitä, gallerioita ja luovan alan yrityksiä. Parvisin ja aukioiden ympäristöissä järjestetään markkinoita, tapahtumia ja katuelämää, mikä tekee paikasta elävän ja viihtyisän.
Paikallinen kulttuurielämä kattaa pienimuotoisia näyttelyitä, musiikkitapahtumia ja yhteisöllisiä projekteja, ja Saint-Gilles houkuttelee taiteilijoita sekä luovia yrittäjiä.
Liikenne ja saavutettavuus
Saint-Gillesillä on hyvä sijainti Brysselin keskustan läheisyydessä. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet: raitiovaunut, bussit ja eteläisen rautatieaseman tarjoamat kaukoliikenneyhteydet helpottavat liikkumista niin kaupungin sisällä kuin kansainvälisestikin. Myös Avenue Louise -pääkatu on tärkeä yhteys, joka yhdistää alueen keskustaan ja länsipuolisiin kaupunginosiin.
Palvelut ja viheralueet
Kunnassa on peruspalvelut kuten koulut, terveyspalvelut ja päivittäistavarakaupat. Vaikka Saint-Gilles on kaupunkitiheä, siellä on myös useita pieniä puistoja ja viheralueita, leikkipaikkoja sekä kävely- ja pyöräilyreittejä, jotka tarjoavat tilaa ulkoilulle ja vapaa-ajan vietolle.
Hallinto ja talous
Saint-Gilles on osa Brysselin pääkaupunkiseutua ja kuuluu Brysselin aluehallintoon, mutta sillä on myös oma kunnallinen organisaationsa, joka huolehtii paikallisista palveluista ja kaavoituksesta. Talous perustuu pitkälti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, palvelualoihin sekä luoviin toimialoihin.
Vierailijalle
- Hyvä keino tutustua Saint-Gillesiin on kävellä sen katuja ja aukioita pitkin, ihailla arkkitehtuuria ja piipahtaa paikallisissa kahviloissa.
- Kannattaa hyödyntää raitiovaunu- ja junayhteyksiä, jos haluaa yhdistää Saint-Gillesin vierailun muihin Brysselin nähtävyyksiin.
- Paikalliset tapahtumat ja markkinat antavat parhaan kuvan kunnan monipuolisesta elämänmenosta.
Saint-Gilles on kaupunginosa, jossa historia ja nykyaikaisuus kohtaavat: se tarjoaa tiivistä kaupunkirakennetta, monimuotoista kulttuuria ja hyvät yhteydet Brysselin sydämeen.
Sights
- Arkkitehtonisesti erityisen hienoja ovat kymmenkunta jugendtyyliin rakennettua taloa, jotka ovat Hortan, Struyvensin ja Hankarin kaltaisten mestareiden suunnittelemia. Hortan itselleen suunnittelema talo, nykyinen Horta-museo, sijaitsee Rue Americaine/Amerikaansestraatilla. Unesco on tunnustanut useita näistä taloista maailmanperintökohteiksi vuonna 2000.
- Vuosina 1900-1904 rakennettu mahtava kaupungintalo näyttää suuremmalta kuin se on, ja se muistuttaa ranskalaista linnaa, jossa on venetsialaisia sävyjä.
- Nykyinen goottilaistyylinen vankila ja purettu Palais de la Monnaie/Munthof (rahapaja) ovat molemmat peräisin 1880-luvulta, ja Saint Gilesin kirkko rakennettiin vuonna 1867.
- Kunnassa ei ole paljon avointa tilaa, vaikka sen länsipuolella onkin metsäpuisto.
Jules Brunfaut'n suunnittelema jugendtalo
Politiikka
Paikallisneuvostossa on yleensä sosialistien enemmistö. Pormestari on vuodesta 2012 lähtien ollut Charles Picqué. Hän on myös Brysselin pääkaupunkiseudun ministeri-puheenjohtaja.
Tapahtumat
Saint-Gilles isännöi:
- vuosittain järjestettävä paikallisten taiteilijoiden avointen ovien päivä, Parcours des Artistes
- Brysselin portugalilaisen yhteisön vuosittainen festivaali
- vuosittainen viininviljelijöiden juhla (fête des vignerons).
Kuuluisia asukkaita
- Jef Lambeaux, kuvanveistäjä (1852-1908)
- Victor Horta, jugendtyylinen arkkitehti (1861-1947)
- Pierre Paulus, ekspressionistinen taidemaalari (1881-1959)
- Paul Delvaux, surrealistinen taidemaalari (1897-1994).
- Paul-Henri Spaak, poliitikko ja valtiomies (1899-1972).
Urheilu
Saint Gillesissä on jalkapalloseura Royal Union Saint Gilloise. Se menestyi 1930-luvulle asti.
Etsiä