Satyagraha – Gandhin väkivallattoman vastarinnan filosofia ja vaikutus
Tutustu Satyagrahaan — Gandhin väkivallattomaan vastarintaan, sen periaatteisiin ja vaikutuksiin kansalaisoikeusliikkeissä maailmanlaajuisesti.
Satyagraha (sanskritiksi: सत्याग्रह satyāgraha) on Mohandas Karamchand Gandhin (tunnetaan myös nimellä "Mahatma" Gandhi) kehittämä väkivallattoman vastarinnan ja moraalisen vastustuksen oppi. Gandhi käytti satyagrahaa laajasti sekä Intian itsenäisyysliikkeessä että aikaisemmissa kamppailuissaan Etelä-Afrikassa, ja hän muotoili sen periaatteet käytännön toimintasuunnitelmaksi kolonialismin ja epäoikeudenmukaisuuden vastustamiseen.
Perusperiaatteet
Satyagrahan nimi koostuu sanoista satya (totuus) ja agraha (pitämättömyys tai vaatiminen), ja sen ytimessä ovat totuuden etsiminen, väkivallattomuus (ahimsa), oikeudenmukaisuuden vaatiminen sekä halu muutokseen ilman vihamielisyyttä. Keskeisiä piirteitä ovat:
- Väkivallattomuus: tarkoituksellinen kieltäytyminen vahingoittamasta vastustajaa, sekä fyysisesti että henkisesti.
- Itseuhraus ja kärsimyksen hyväksyminen: satyagrahi on valmis kärsimään seuraukset omista teoistaan vakuuttaakseen vastustajan ja yleisön moraalisesta oikeudesta.
- Moraalinen voima (soul-force): usko siihen, että totuudella ja oikeudenmukaisella käytöksellä voidaan voittaa vastustajan tahto ilman väkivaltaa.
- Tavoitteena muutos, ei nöyryytys: tarkoituksena on saada vastustaja muuttamaan kantansa ja ymmärtämään virheellisyytensä, ei vain kukistaa tai kostaa.
Menetelmät ja käytännöt
Satyagraha toteutetaan erilaisilla väkivallattomilla taktiikoilla, joita Gandhi sovelsi strategisesti tilanteen mukaan. Tyypillisiä keinoja olivat muun muassa:
- lakot ja boikotit (taloudellisen tuen katkaiseminen)
lakko- ja boikottitoimet kohdistuivat usein brittiläisiin tuotteisiin ja instituutioihin; - yhteistyöstä kieltäytyminen (non-cooperation) ja julkiset mielenosoitukset;
- marssit ja demonstraatiot, tunnetuimpana Dandi-marssi eli suolamarssi;
- jaloihin kohdistuvat siviilirikkomukset, joita seuraa tietoisen lainrikkomuksen hyväksyminen ja pidättäytymiskäännytys;
- paastot ja muut itsehillinnän muodot, jotka toimivat moraalisina painostuskeinoina;
- rakentavat ohjelmat (constructive programme), kuten Khadi-kansalaistalous, kastittomien oikeuksien edistäminen ja kylien kehittäminen.
Historiallisia esimerkkejä
Gandhin johtamat kampanjat näyttävät, miten satyagrahaa käytettiin järjestelmällisesti poliittisena työkaluna. Tunnettuja esimerkkejä ovat Champaranin ja Khedan tapaukset Etelä-Intiassa, Non-Cooperation Movement (1920–1922), Civil Disobedience -kampanja, jonka keskeinen teko oli Dandi-marssi (suolamarssi) vuonna 1930, sekä vuoden 1942 Quit India -liike. Gandhi sovelsi myös omintakeisia liikkeitään ja useita väkivallattomia kamppailuja kotimaassaan, esimerkiksi yhteiskunnallisten epäkohtien, verotuksen ja lakiuudistusten vastustamiseksi.
Vaikutus ja kansainvälinen perintö
Satyagraha vaikutti merkittävästi myöhempiin ihmisoikeus- ja kansalaisvapauksien liikkeisiin. Se auttoi muokkaamaan muun muassa Nelson Mandelan kamppailua Etelä-Afrikassa apartheidin aikana ja Martin Luther King Jr:n kampanjoita kansalaisoikeusliikkeen aikana Yhdysvalloissa. Myös lukuisat muut antikolonialistiset, työntekijä- ja ihmisoikeusliikkeet ovat ammentaneet Gandhin opeista. Nykyisin väkivallattoman vastustuksen periaatteita käytetään laajalti myös ympäristöaktivismissa, rauhanliikkeissä ja yhteiskunnallisen syrjinnän vastaisten kampanjoiden strategiassa.
Satyagrahin harjoittaja
Henkilö, joka harjoittaa satyagrahaa, on satyagrahi. Satyagrahi ei suinkaan ole passiivinen tai pelokas; päinvastoin hän on aktiivinen, itsekurissa ja valmis kärsimään oikeutensa puolesta ilman mahdollisuutta väkivaltaiseen vastareaktioon. Tärkeä osa satyagrahia on järjestäytyminen, kurinalaisuus ja kyky pysyä väkivallattomuudessa myös provokaatioiden alla.
Rajoitukset ja kritiikki
Vaikka satyagraha on ollut tehokas monissa yhteyksissä, sitä on myös kritisoitu ja sen rajoituksia on tunnustettu. Toiminnan onnistuminen usein edellyttää laajaa kansalaistukea, moraalista auktoriteettia ja julkista näkyvyyttä; ilman näitä vaatimuksia liike voi jäädä tehottomaksi tai sortua reagointikyvyttömyyteen. Lisäksi vastaanottajan empatiaa ja yhteiskunnallista vastuuntuntoa tarvitaan, jotta vastustaja reagoi muuttumalla. Joissain tilanteissa valtion väkivaltaiset toimenpiteet tai autoritaarinen vastarinta ovat voineet murtaa liikkeen vaikutuksen.
Nykymerkitys
Gandhin satyagraha elää edelleen otsikoissa ja käytännössä. Sen periaatteet muistuttavat, että poliittinen ja sosiaalinen muutos voi perustua eettiseen vakaumukseen ja ei-väkivaltaiseen toimintaan. Monille aktivisteille ja liikkeille satyagraha on sekä strateginen että moraalinen malli, joka tarjoaa vaihtoehdon voimankäytölle ja väkivallalle.
Termin merkitys
Sana Satyagraha tulee sanskritin kielen sanoista satya (joka tarkoittaa "totuutta") ja agraha ("vaatimus" tai "lujasti kiinni pitäminen"). Gandhille satyagraha oli paljon muutakin kuin "passiivista vastarintaa" (vastarintaa ryhtymättä toimiin), sillä hänen mukaansa se oli totuudesta ja väkivallattomuudesta syntynyt moraalinen voima. Hänen väkivallattomuudestaan tuli myös hänen voimansa. Hän sanoi valinneensa nimen, koska Totuus tarkoittaa rakkautta ja sinnikkyys voimaa, ja sanskriittinen nimi osoitti, että se oli totuudesta ja rakkaudesta (väkivallattomuudesta) syntynyt voima.
Hän kirjoitti myös pitävänsä termistä "kansalaisvastarinta" enemmän kuin "kansalaistottelemattomuus". Gandhi käänsi sen myös "rakkauden voimaksi" tai "sielun voimaksi".


Gandhin johtama Salt Satyagraha, merkittävä esimerkki Satyagrahasta.
Satyagrahan idea
Satyagrahan pääkohdat
Gandhi sanoi, että Satyagraghan tavoitteena on muuttaa vääryyttä tekevän mieli, ei pakottaa häntä. Voittaminen tarkoittaa sitä, että päästään vihollisen kanssa yhteisymmärrykseen, jotta vääryydestä saadaan taas oikea, jota tämä ei ehkä ymmärrä vääräksi. Jotta tämä tapahtuisi, vihollisen mielen on muututtava niin, että hän tajuaa pysäyttävänsä tavoitteen, joka on oikea.
- Väkivallattomuus (ahimsa)
- Totuus - tähän sisältyy rehellisyys, mutta se tarkoittaa myös sitä, että elämme täysin sen puolesta, mikä on totta, ja hyväksymme sen.
- Ei varastaminen
- Siveys (brahmacharya) - tämä tarkoittaa moraalisen seksuaalisuuden säilyttämistä, mutta myös sitä, että kiinnitetään enemmän huomiota totuuden noudattamiseen kuin halujen tyydyttämiseen.
- Ei omistaminen tai omistamattomuus (ei sama kuin köyhyys).
- Ruumiillinen työ tai leipätyö
- Ei syö paljon sellaista, mikä ei ole hyväksi
- Ei pelätä
- Kaikkien uskontojen yhtäläinen kunnioittaminen
- Taisteleminen boikottien avulla (ei kuluteta tai osteta niiltä, jotka ovat ongelma).
- Vapaus koskemattomuudesta eli ajatuksesta kastista (ihmisryhmä, jolla on saman verran rahaa ja valtaa), joka on niin alhainen, että siihen "ei voi koskea".
Toisen kerran Gandhi antoi seitsemän tärkeää sääntöä: Satyagrahi:
- on oltava elävä usko Jumalaan
- on uskottava totuuteen ja väkivallattomuuteen ja uskottava ihmisluonnon hyvyyteen.
- hänen on elettävä siveää (moraalista) elämää ja oltava valmis kuolemaan tai menettämään kaiken omaisuutensa.
- on oltava khadin käyttäjä ja kehrääjä.
- on pysyttävä erossa alkoholista
- heidän on noudatettava kaikkia muita hänen antamiaan kurinpitosääntöjä.
- jos hänet laitetaan vankilaan, hänen on noudatettava vankilan sääntöjä, elleivät ne ole erityisesti laadittu loukkaamaan hänen itsekunnioitustaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on satyagraha?
A: Satyagraha on Mohandas Karamchand Gandhin aloittama väkivallattoman vastarinnan idea.
K: Kuka on Mohandas Karamchand Gandhi?
V: Mohandas Karamchand Gandhi tunnetaan myös nimellä "Mahatma" Gandhi, ja hän on satyagrahan perustaja.
K: Milloin Gandhi alkoi käyttää satyagrahaa?
V: Gandhi alkoi käyttää satyagraghaa taistelussaan Etelä-Afrikassa ja myöhemmin Intian itsenäisyysliikkeessä.
K: Mihin muihin liikkeisiin satyagraha vaikutti?
V: Satyagraha auttoi muokkaamaan Nelson Mandelan kamppailua Etelä-Afrikassa apartheidin aikana, Martin Luther King Jr:n kampanjoita kansalaisoikeusliikkeen aikana Yhdysvalloissa ja monia muita vastaavia liikkeitä.
K: Kuka on satyagrahi?
V: Satyagrahi on henkilö, joka harjoittaa satyagrahaa.
K: Missä Intian väkivallattomissa kamppailuissa satyagrahaa käytettiin?
V: Satyagrahaa käytettiin muun muassa Daandi-marssissa, Non-Cooperation Movement -liikkeessä, suolamarssissa ja monissa muissa liikkeissä.
K: Mikä on satyāgrahan merkitys sanskritiksi?
V: Satyāgraha tarkoittaa sanskritiksi "totuudesta kiinni pitämistä" tai "sielun voimaa".
Etsiä