Mohandas 'Mahatma' Gandhi — Intian itsenäisyysjohtaja ja väkivallaton aktivisti
Mohandas "Mahatma" Gandhi — Intian itsenäisyysliikkeen johtaja ja väkivallaton aktivisti, joka muutti historian väkivallattomalla vastarinnalla, moraalilla ja kansalaisoikeustaistelulla.
Mohandas Karamchand Gandhi (hindi: मोहनदास करमचन्द गांधी; gujarati: મોહનદાસ કરમચંદ ગાંધી; Sindhi:محاتما گاندهي; s. 2. lokakuuta 1869 – k. 30. tammikuuta 1948) oli keskeinen johtaja Britannian hallitsemassa Intiassa ja yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista rauhanomaisen vastarinnan teoreetikko‑toimijoista. Häntä kutsutaan yleisemmin nimellä Mahatma Gandhi; mahatma on sanskritin kielessä kunnianosoitus, joka tarkoittaa "suurta sielua" tai "kunnianarvoista". Nimeä käytti hänen ylistäjänään muun muassa runoilija Rabindranath Tagore, ja nimitys levisi laajempaan käyttöön ensimmäisen kerran Etelä‑Afrikassa vuonna 1914. Intiassa häntä kutsuttiin myös rakkaudella Bapu (gujaratiin "isä", "papa"). Koko nimi on Mohandas Karamchand Gandhi.
Varhaiselämä ja koulutus
Gandhi syntyi porvarilliseen perheeseen Gujaratin Porbandarissa. Nuorena hän meni naimisiin Kasturba Gandhin kanssa, ja myöhemmin lähti opiskelemaan oikeustiedettä Lontooseen. Palattuaan hän työskenteli asianajajana ja muutti 1890‑luvun lopulla Etelä‑Afrikkaan, missä hän kohtasi rotusyrjintää ja oikeudellista epäoikeudenmukaisuutta eurooppalaisten ja Intiasta lähteneiden siirtotyöläisten välillä. Etelä‑Afrikassa hän kehitti periaatteita ja menetelmiä, jotka myöhemmin muovasivat Intian itsenäisyysliikettä.
Ajattelun keskeiset periaatteet
Gandhin poliittinen ja henkinen ajattelu perustui kahteen keskeiseen käsitteeseen: ahimsa (väkivallattomuus) ja satyagraha (totuudenvoima tai totuudenomistaminen), joilla hän pyrki muuttamaan sekä henkilökohtaisia asenteita että yhteiskunnallisia rakenteita. Hän painotti yksinkertaista elämäntapaa, itsehillintää, itsekuria ja väkivallattomia keinoja vastarintaan. Käytännössä tämä näkyi muun muassa boikotteina, lakkoina, mielenosoituksina, paastoina ja kansalaiskuuliaisuuden kampanjoina.
Toiminta Intian itsenäisyysliikkeessä
Gandhi palasi Intiaan vuosikymmenien jälkeen ja nousi 1920‑luvulla itsenäisyysliikkeen johtohahmoksi. Hän johti useita merkittäviä kampanjoita, kuten kansalaisten väkivallattoman non‑cooperation‑liikkeen, suolamarssin (Dandi, 1930) ja vuoden 1942 Quit India -kutsun. Kampanjoiden tarkoituksena oli murtaa Britannian valtaa taloudellisesti ja moraalisesti ilman aseellista väkivaltaa. Gandhi ja hänen seuraajansa joutuivat usein vankilaan näiden toimien vuoksi.
Elämäntapa ja symbolit
Gandhi tunnettiin yksinkertaisesta pukeutumisestaan (usein itse kutoja dhoti ja shawl) ja itseohjautuvuuden korostamisesta. Hän kannusti intialaisia valmistamaan omaa vaatetustaan ja käyttää kotitalouskehrää, charkha-pyörää, symbolina taloudelliselle riippumattomuudelle ja vastustukselle brittiläistä teollisuustuontia vastaan. Hän käytti myös paastoja poliittisina ja eettisinä protesteina vangitakseen huomion epäoikeudenmukaisuuksiin ja hillitäkseen väkivaltaa yhteiskunnassa.
Rooli itsenäisyyden saavuttamisessa ja myöhemmät vuodet
Gandhin johdolla Intian itsenäisyysliike onnistui lopulta saavuttamaan itsenäisyyden heinäkuun 1947 poliittisten paineiden ja toisen maailmansodan jälkeisten muutosten myötä. Itsenäistymiseen liittyivät kuitenkin veriset jakautumiset Hindun ja muslimiyhteisöjen välillä, ja Intian jakaantuminen Pakistaniin tuotti suuria inhimillisiä kärsimyksiä — tapahtumat, joiden käsittely ja Gandhin oma rooli ovat edelleen tutkijoiden ja kansalaisten keskustelun kohteena.
Murha ja perintö
Gandhi murhattiin New Delhissä 30. tammikuuta 1948 poliittisista syistä. Häntä pidetään Intian kansallisena marttyyrinä, ja hänen perintönsä ulottuu Intian rajojen ulkopuolelle: hänen väkivallattoman vastarintansa ideansa ovat vaikuttaneet muun muassa Martin Luther King Jr:n, Nelson Mandelan ja monien muiden oikeudenmukaisuustaistelijoiden toimintaan. Gandhin elämäntyö herättää edelleen keskustelua etiikasta, politiikasta ja tavoista pyrkiä muutokseen rauhanomaisesti.
Merkittäviä piirteitä ja vaikutuksia:
- Väkivallattomuuden ja satyagrahan teoreettinen ja käytännöllinen kehittäjä.
- Kansallisen itsemääräämisoikeuden ja taloudellisen omavaraisuuden puolustaja.
- Symboli yksinkertaiselle elämäntavalle, uskonnolliselle suvaitsevaisuudelle ja eettiselle poliittiselle toiminnalle.
- Vaikutus kansainväliseen kansalaisoikeusliikkeeseen ja 1900‑luvun poliittiseen ajatteluun.
Gandhin elämä ja opetukset ovat monisyisiä: hän oli sekä pyhimyksenomainen hahmo että kiistanalainen poliittinen toimija. Hänen menetelmiään ja perintöään tutkitaan ja sovelletaan edelleen eri yhteyksissä ympäri maailmaa.
Varhainen elämä
Gandhi syntyi 2. lokakuuta 1869 Porbandarissa, Gujaratissa, Intiassa. Useat hänen perheensä jäsenet työskentelivät osavaltion hallituksen palveluksessa. Kun Gandhi oli 18-vuotias, hän lähti opiskelemaan lakia Englantiin. Lakimieheksi valmistuttuaan hän lähti Britannian siirtomaahan Etelä-Afrikkaan, jossa hän koki lakeja, joiden mukaan tummaihoisilla ihmisillä oli vähemmän oikeuksia kuin vaaleaihoisilla. Vuonna 1897 ryhmä ihmisiä hyökkäsi Gandhin kimppuun Durbanin satamassa Etelä-Afrikassa, kun hän oli menossa töihin. Hän lähti Etelä-Afrikkaan, koska hän ei löytänyt työtä Intiasta. Etelä-Afrikan läpi matkustaessaan Gandhi myös potkittiin ulos ensimmäisen luokan junasta ihonvärinsä vuoksi. Silloin Gandhi alkoi protestoida segregaatiota vastaan. Silloin hän päätti ryhtyä poliittiseksi aktivistiksi, jotta hän voisi auttaa muuttamaan näitä epäoikeudenmukaisia lakeja. Hän loi voimakkaan, väkivallattoman liikkeen. Gandhin elinaikana Intia oli Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa, mutta se halusi itsenäistyä. Hän oli tuona aikana valtava johtaja, ja hänen ajatuksensa auttoivat vauhdittamaan Intian itsenäisyysliikettä.
Aktivistina
Vuonna 1914, kun Gandhi palasi Intiaan, hän päätti jälleen johtaa marssia Rowlatt Act -nimistä lakia vastaan. Mutta sitten protesti muuttui väkivaltaiseksi, ja ihmiset alkoivat tappaa mielenosoittajia.
Vuonna 1930 Gandhi johti suolamarssia.
Palattuaan Intiaan hän auttoi Intian itsenäistymisessä Britannian vallan alaisuudesta ja innoitti muita siirtomaaväestön jäseniä työskentelemään oman itsenäisyytensä puolesta, hajottamaan Britannian imperiumin ja korvaamaan sen Kansainyhteisöllä.
Brittiläisessä Intiassa asui ihmisiä monista eri uskonnoista ja etnisistä ryhmistä. Monet olivat sitä mieltä, että maan pitäisi jakautua erillisiksi valtioiksi, jotta eri ryhmillä olisi omat maansa. Erityisesti monet ihmiset olivat sitä mieltä, että hinduilla ja muslimeilla pitäisi olla erilliset maat. Gandhi oli hindu, mutta hän piti monien uskontojen, kuten islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon, ajatuksista, ja hän ajatteli, että kaikkien uskontojen edustajilla pitäisi olla samat oikeudet ja että he voisivat elää rauhanomaisesti yhdessä samassa maassa.
Vuonna 1938 Gandhi erosi kongressista. Hän sanoi, ettei hän enää pystynyt työskentelemään kongressin kautta yhdistääkseen kasti- ja uskontoerot. Hän koki myös, ettei hänellä ollut enää paljon annettavaa poliittiselle prosessille.
Vuonna 1947 Intian brittiläinen imperiumi itsenäistyi ja jakoi Intian kahtia, Intiaan ja Pakistaniin. Gandhi halusi itsenäisyyttä, mutta ei halunnut jakautua kahteen eri maahan. Sen sijaan, että hän olisi juhlinut itsenäisyyspäivänä, hän itki Intian jakautumista.
Gandhin satyagraha-periaate, joka käännetään usein "totuuden tieksi" tai "totuuden tavoitteluksi", on inspiroinut muita demokraattisia ja rasisminvastaisia aktivisteja, kuten Martin Luther King Jr. ja Nelson Mandela. Gandhi sanoi usein, että hänen arvonsa olivat yksinkertaisia ja perustuivat perinteisiin hindulaisiin uskomuksiin: totuus (satya) ja väkivallattomuus (ahimsa).
Kuolema
Tammikuun 30. päivänä 1948 hinduaktivisti Nathuram Godse ampui Mahatma Gandhin kuoliaaksi, koska Godsen mielestä Mahatma Gandhi oli liian kunnioittava muslimeja kohtaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Mohandas Karamchand Gandhi?
A: Mohandas Karamchand Gandhi oli Britannian hallitsemassa Intiassa nationalismin johtaja, joka tunnetaan paremmin nimellä Mahatma Gandhi.
K: Mitä tarkoittaa kunniamerkki "mahatma"?
V: Kunniamerkki "mahatma" tarkoittaa sanskritiksi "suurta sielua" tai "kunnioitettavaa".
K: Milloin Gandhia kutsuttiin ensimmäisen kerran "mahatmaksi"?
V: Gandhia kutsuttiin ensimmäisen kerran "mahatmaksi" vuonna 1914 Etelä-Afrikassa.
K: Miksi Gandhia kutsutaan Intiassa?
V: Intiassa Gandhia kutsutaan myös nimellä Bapu, joka on gujaratilainen hellyyttä osoittava ilmaus "isälle" tai "papa".
K: Miksi Gandhia kutsutaan kansakunnan marttyyriksi?
V: Gandhia kutsutaan kansakunnan marttyyriksi vuodesta 1948 lähtien, jolloin hänet murhattiin.
K: Kuka antoi Gandhille arvonimen "Mahatma"?
V: Rabindranath Tagore antoi Gandhille arvonimen "Mahatma".
Kysymys: Mikä oli Gandhin rooli Intian itsenäisyysliikkeessä?
V: Gandhi oli yksi tärkeimmistä Intian itsenäisyysliikkeeseen osallistuneista henkilöistä. Hän johti itsenäisyysliikettä väkivallattomana aktivistina väkivallattoman protestin kautta.
Etsiä