Schlieffen-suunnitelma | strateginen suunnitelma
Schlieffenin suunnitelma oli strateginen suunnitelma, jonka teki Saksan laivastolle työskennellyt kreivi Alfred Graf von Schlieffen (syntynyt ; 28. helmikuuta 1833 : Berliini, Brandenburg, Preussi, Saksan liittovaltio - kuollut ; 4. tammikuuta 1913 : Berliini, Brandenburg, Preussi, Saksa) . Se valmistettiin Saksan keisarikunnan armeijaa varten vuonna 1905. Se suunniteltiin Ranskan ja Saksan keisarikunnan, Itävalta-Unkarin ja Italian välistä sotaa varten. Saksa ja sen liittolaiset hyökkäävät Ranskaan Belgian kautta sen sijaan, että ne hyökkäävät suoraan. Liittolaisten avulla Saksalla olisi juuri ja juuri tarpeeksi miehiä voittaakseen Ranskan muutamassa kuukaudessa. Alfred Graf von Schliffen toimi Preussin armeijan palveluksessa vuosina 1853-1871 Itävallan ja Preussin sodassa vuonna 1866 ja Ranskan ja Preussin sodassa vuosina 1870-1871 Saksan yhdistymisen aikana . Myöhemmin hän työskenteli keisarillisessa Saksan armeijassa vuosina 1871-1906 ja oli päällikkönä vuosina 1891-1906. Hän kuoli vuonna 1913 79-vuotiaana.
Kun Schlieffen jäi eläkkeelle vuonna 1906 ja ensimmäinen maailmansota alkoi 9 vuotta myöhemmin, elokuussa 1915, saksalaiset upseerit ja taktiikkajohtajat kaivoivat esiin Schlieffenin laatiman suunnitelman ja ajattelivat, että suunnitelma toimisi kuten Schlieffenin hypoteettisessa sodassa. Suunnitelma ei kuitenkaan toiminut, koska suunnitelma oli vanhentunut ja asiat olivat muuttuneet paljon vuosikymmenessä.
Vaikka hänellä ei ollut tarpeeksi miehiä Ranskan voittamiseen, Moltke hyökkäsi silti Ranskan kimppuun Belgian kautta. Hän teki näin, koska hän ajatteli, että hyökkääminen oli aina parempi kuin puolustaminen. Moltke oli varma, että Venäjän ja Japanin sota todisti tämän, koska Japani hyökkäsi aina, ja Japani voitti.
Schlieffen uskoi, että puolustaminen oli yleensä parempi vaihtoehto kuin hyökkääminen. Schlieffen sanoi, että puolustajan miehet voivat ajaa junalla paikkaan nopeammin kuin hyökkääjän miehet voivat kävellä sinne. Tämä tarkoitti sitä, että puolustajalla oli aina tarpeeksi miehiä pysäyttääkseen hyökkääjän. Schlieffen sanoi myös, että juoksuhaudat, konekiväärit ja piikkilanka auttaisivat puolustajaa paljon. Schlieffen oli oikeassa. Ensimmäisessä maailmansodassa puolustus oli aina parempi, kunnes hyökkääjät käyttivät paljon tykistöä jalkaväen apuna.
Hitlerin kenraalit Erich Von Manstein ja Heinz Guderian käyttivät toisessa maailmansodassa Schlieffenin suunnitelmaa muistuttavaa ideaa. Tuossa sodassa Saksa hyökkäsi Ranskaan hyökkäämällä Belgiaan ja Alankomaihin. Koska Schlieffenin suunnitelmassa Saksa hyökkäsi pääasiassa Pohjois-Belgian kautta, Ranska ajatteli, että Saksa tekisi näin uudelleen. Ranska sijoitti suurimman osan sotilaistaan Pohjois-Belgiaan. Saksa hyökkäsi kuitenkin enimmäkseen Etelä-Belgian kautta. Saksan joukot marssivat merelle ja vangitsivat puolet Ranskan armeijasta Pohjois-Belgiassa. Koska loukkuun jääneet ranskalaisjoukot olivat nälissään eivätkä saaneet enää ruokaa, ne antautuivat. Ranska yritti jatkaa taistelua, mutta oli liian heikko vastarintaan ja antautui.
Punaiset nuolet osoittavat Saksan armeijan liikkeet Schlieffenin suunnitelman mukaisesti. Siniset nuolet osoittavat Ranskan armeijan liikkeet suunnitelmassa XVII. Saksa hyökkää Ranskaan Belgian kautta ja Ranska hyökkää Saksaan suoraan Belgian kautta.
Von Moltke Jr.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli kreivi Alfred Graf von Schlieffen?
A: Kreivi Alfred Graf von Schlieffen oli saksalainen sotilasstrategi, joka työskenteli Preussin armeijassa vuosina 1853-1871 ja myöhemmin keisarillisessa Saksan armeijassa vuosina 1871-1906. Hän kuoli vuonna 1913 79-vuotiaana.
Kysymys: Mikä oli Schlieffenin suunnitelma?
V: Schlieffenin suunnitelma oli kreivi Alfred Graf von Schlieffenin vuonna 1905 laatima strateginen suunnitelma, joka koski Ranskan ja Saksan keisarikunnan, Itävalta-Unkarin ja Italian välistä sotaa. Siinä Saksa ja sen liittolaiset hyökkäsivät Ranskaan Belgian kautta sen sijaan, että hyökkäsivät suoraan.
Kysymys: Miksi Moltke hyökkäsi silti Ranskan kimppuun Belgian kautta, vaikka hänellä ei ollut tarpeeksi miehiä voittaakseen heidät?
V: Moltke uskoi, että hyökkääminen oli aina parempi vaihtoehto kuin puolustaminen, koska Japani oli menestynyt Venäjän ja Japanin sodassa, jossa se aina hyökkäsi ja voitti. Hän ajatteli, että tämä strategia toimisi kuten Schliffenin hypoteettisessa sodassa, vaikka asiat olivat muuttuneet merkittävästi vuosikymmenen aikana sen jälkeen.
Kysymys: Mitä Schliffen uskoi puolustuksesta ja hyökkäyksestä?
V: Schliffen uskoi, että puolustautuminen oli yleensä parempi vaihtoehto kuin hyökkääminen, koska puolustautujan miehet voivat ajaa junalla paikkaan nopeammin kuin hyökkääjän miehet voivat kävellä sinne, ja lisäksi juoksuhaudat, konekiväärit ja piikkilanka auttaisivat puolustajaa paljon.
Kysymys: Miten Hitler käytti toisen maailmansodan aikana samanlaista taktiikkaa kuin Schlieffenin suunnitelmassa?
V: Toisen maailmansodan aikana Hitlerin kenraalit Erich Von Manstein ja Heinz Guderian käyttivät samanlaista taktiikkaa kuin Schlieffenin suunnitelmassa hyökkäämällä Ranskaan Belgian ja Alankomaiden kautta, mutta hyökkäys suuntautui lähinnä Etelä-Belgiaan eikä Pohjois-Belgiaan, mitä Ranska odotti sen perusteella, miten Saksa oli aiemmin hyökännyt tämän suunnitelman mukaisesti. Tämä mahdollisti sen, että puolet ranskalaisista joukoista, jotka olivat nälissään ilman ruokaa, joutui ansaan, mikä johti heidän antautumiseensa ja samalla heikensi Ranskaa niin paljon, että se ei enää pystynyt vastustamaan, mikä johti lopulta myös heidän antautumiseensa.
Kysymys: Milloin Schliffen jäi eläkkeelle?
V: Schliffen jäi eläkkeelle keisarillisen Saksan armeijan palveluksesta vuonna 1906 yhdeksän vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan alkamista elokuussa 1915.
