1066: Normannien valloitus ja Englannin neljä kuningasta

Vuosi 1066: Normannien valloitus ja Englannin dramaattinen vallanvaihto — neljä kuningasta (Edvard, Harold, Edgar, William I) ja tapahtumien ratkaisevat käänteet.

Vuosi 1066 toi suuria muutoksia Englantiin. Maassa oli vuoden aikana neljä kuningasta. Vuosi alkoi anglosaksisen vallan alla ja päättyi normannien vallan alla. Tämä oli ainoa kerta roomalaisen Britannian jälkeen, kun koko maa valloitettiin onnistuneesti.

Kuninkaita oli vuoden aikana neljä: Edvard Tunnustaja (5. tammikuuta 1066 asti), Harold Godwinson (14. lokakuuta 1066 asti), Edgar Ætheling (10. joulukuuta 1066 asti) ja lopulta William I, Normandian herttua. Näistä Edvard Tunnustaja kuoli 5. tammikuuta 1066, minkä jälkeen valta siirtyi nopeasti ja kiistanalaisesti Harol­dille. Harold kruunattiin nopeasti vuoden alussa, mutta hänen valtansa kohtasi heti useita ulkopuolisia vaatimuksia ja sotilaallisia uhan­teita.

Tausta ja valtakunnallinen kriisi

Kuolema ilman selkeää perillistä synnytti valta-aseman kiistan: eri tahot esittivät perintö- ja valtaoikeusvaatimuksia. Wilhelm, Normandian herttua, väitti Edvardin olleen hänelle lupaava perintö ja että Harol­d oli antanut valan tukea Williamin vaatimusta vastaan vierailullaan Normandiassa (tämän tapahtuman kuvauksista tunnetaan myös Bayeux'n seinävaate). Toisaalta Haroldin tukena oli vahva kotoperäinen aatelisto ja Witan, joka valitsi hänet kuninkaaksi.

Keskeiset sotilaalliset tapahtumat vuonna 1066

• Kesä–syksy 1066: William keräsi fregatteja ja sotajoukon Normandiassa valmistaakseen laivaston Englannin ylitystä varten.
• 26. syyskuuta 1066: Norjan kuningas Harald Hardrada ja Haroldin velipuoli Tostig maihinnousivat pohjoisessa. Tämä johti Haroldin nopeaan marssiin pohjoiseen.
• 25. syyskuuta 1066: Harold voitti Hardradan ja Tostigin ratkaisevalla taistelulla Stamford Bridgessä, mutta voitto rasitti hänen joukkojaan ja kulutti miehiä ja varusteita.
• 14. lokakuuta 1066: William hyökkäsi Etelä-Englannissa ja kohtasi Haroldin joukot Hastingsin taistelussa. Taistelu päättyi Haroldin kaatumiseen ja anglosaksisen armeijan kukistumiseen.
• joulukuu 1066: Taistelujen jälkeen Williamin asema vahvistui vähitellen; Edgar Ætheling nimettiin hetkellisesti kuninkaaksi, mutta hänet ei kruunattu ja hän lopulta luopui vaatimuksistaan joulukuussa. William kruunattiin lopulta Lontoossa 25. joulukuuta 1066.

Williamin valtaannousun seuraukset

Normannien voitto muutti Englannin poliittista ja yhteiskunnallista rakennetta perusteellisesti:

• Aateliston vaihdos: suuri osa englantilaista suurmahtia syrjäytettiin ja maa-alueet jaettiin normannihiilareiden kesken. Uusi normanninen eliitti asetti paikkansa lähetystöllä ja linnoituksilla.
• Linnat ja sotilaallinen kontrolli: Normannit rakensivat paljon linnoja (motte-and-bailey-tyyppisiä ja myöhemmin kivisiä), joiden avulla he hallitsivat maata tehokkaammin.
• Hallinto ja kirjanpito: Williamin valtakaudella järjestettiin kattavia tutkimuksia maaomaisuudesta, joista tunnetuin on myöhemmin 1086 laadittu Domesday Book, joka kartoitti englantilaista varallisuutta ja verotettavaa maata.
• Kulttuuri ja kieli: Normannien ranska vaikutti voimakkaasti hallinnon, lain ja kulttuurin sanastoon; tämä yhdistyi anglosaksiseen kieleen ja johti vähitellen keskienglanniksi kutsuttuun muuttuneeseen kielimuotoon.
• Oikeus ja feodalismi: Normannit toivat mukanaan feodaalisen maa- ja valtasuhdejärjestelmän uudistuksia, jotka muovasivat maan hallintoa ja sotilasvelvollisuuksia.

Merkitys historiaan

Vuosi 1066 on Englannin historiassa käännekohta: se päätti anglosaksisen hallinnon aikakauden ja aloitti uuden normannisen ajan, jonka vaikutukset näkyivät sisäpolitiikassa, kielessä, arkkitehtuurissa ja maanomistusoloissa vuosisatojen ajan. Vaikka valloitus ei heti muuttanut kaikkia kansan arjen tapoja, sen poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset muovasivat Englannin kehitystä keskiajalla ja sen jälkeen.

Hae kirjaimella