Sofismi
Sofismi voi tarkoittaa kahta hyvin erilaista asiaa. Muinaisessa Kreikassa sofismia harjoittivat sofistit, jotka olivat ryhmä filosofian ja retoriikan opettajia. Nykymääritelmän mukaan sofismi on hämmentävä tai hieman virheellinen argumentti, jota käytetään jonkun huijaamiseen.
Etymologia
Sana "sofismi" on peräisin kreikan kielen sanasta σόφισμα, "sophisma" (sanasta σοφίζω, "sophizo", joka tarkoittaa "olen viisas").
Samankaltainen kreikankielinen sana σοφιστής, "sophistēs" tarkoittaa "viisastelija, viisautta harjoittava, viisautta liiketoimintaa harjoittava", kun taas σοφός, "sophós" tarkoittaa "viisasta miestä".
Historia
Antiikin Kreikan filosofia Protagorasta (n. 490-420 eKr.) pidetään usein ensimmäisenä sofisteista. Muita ovat mm: Gorgias, Prodikus, Hippias, Thrasymachos, Lycophron, Callicles, Antiphon ja Cratylus.
Platon vastusti näitä sofisteja, koska he käyttivät viisautta hyväkseen vain omien etujensa vuoksi ja kieltäytyivät totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Nykyaikainen käyttö
Nykykäytössä sofismi, sofisti ja sofistisuus ovat halventavia termejä, jotka johtuvat monien menneisyyden filosofien vaikutuksesta. Sofismi ja platonismi olivat kilpailevia koulukuntia, toistensa vihollisia.
Sofismi on väite, jolla pyritään harhauttamaan jotakuta väittelyssä tai keskustelussa. Se saatetaan saada näyttämään järkevältä, vaikka se todellisuudessa on väärässä, tai siinä saatetaan käyttää vaikeita sanoja ja monimutkaisia lauseita, jotta yleisö saataisiin peloteltua suostumaan. Argumentti ad hominem on esimerkki sofistiasta.
Sofisti on henkilö, joka käyttää sofismeja. Sofismi tarkoittaa sofismien käyttämistä hienovaraisesti harhaanjohtavaan päättelyyn tai argumentointiin.
