Spartakusliitto: Saksan marxilainen vallankumousliike (1918–1919)

Spartakusliitto: Saksan marxilainen vallankumousliike 1918–1919 — Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin johtama liike, joka muuttui KPD:ksi ja vaikutti vuoden 1918 vallankumoukseen.

Spartakusliitto (saks. Spartakusbund) oli marxilainen vallankumousliike Saksassa, joka syntyi ensimmäisen maailmansodan yhteydessä vastustamaan sodan ja sosialidemokraattisen puolueen linjan hyväksyntää. Liitto otti nimensä Rooman tasavallan suurimman orjakapinan johtajan Spartacuksen mukaan ja keräsi riveihinsä vasemmiston agitaattoreita ja teoreetikkoja, kuten Karl Liebknechtin, Rosan Luxemburgin ja Clara Zetkinin. Alkujaan pieni keskustelupiiriksi ja julkaisutoimintaan rajoittunut liike kehittyi nopeasti sodan jälkeen merkittäväksi vallankumoukselliseksi ryhmäksi.

Tausta ja perustaminen

Spartakusliitto muodostui vuosina 1914–1915 osana sodanvastusta ja kansainvälistä sosialistista liikehdintää. Sen jäsenet kritisoivat voimakkaasti Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) tukemaa sotarahastoa ja puolueen linjan kompromisseja. Liitto pyrki herättämään työväestön luokkataistelun ja edistämään neuvostomallista järjestelmää (työväenvaltuuskuntien eli Räte-liikkeen kannattaminen).

Toiminta sodan päättyessä ja vuoden 1918 vallankumous

Vuoden 1918 lopun Saksan vallankumouksen aikana Spartakusliitto oli aktiivinen etenkin Berliinissä: jäsenet osallistuivat mielenosoituksiin, lakkoihin ja työväenvaltuuskuntien perustamiseen. Ryhmä julkaisi pamfletteja ja lehtiä — sanomalehtensä Spartacus Lettersin tapaisia julkaisuja — joilla pyrittiin levittämään vallankumouksellista ohjelmaa ja kutsumaan poliittiseen toimintaan.

KPD:n perustaminen, tammikuun 1919 kapina ja kukistaminen

Spartakusliitto liittyi laajempiin vallankumouksellisiin liikkeisiin ja oli keskeinen tekijä Kommunistische Partei Deutschlandsin (KPD) synnyssä vuoden 1918–1919 vaihteessa. Tammikuussa 1919 Berliinissä syttyi niin kutsuttu spartakuskapina (Spartakusaufstand), kun vasemmistolaiset aktivistit yrittivät laajentaa vallankumousta. Kapina kuitenkin kukistettiin väkivaltaisesti. Saksan sosiaalidemokraattihallitus käytti taisteluun vapaaehtoisia ja palkkasoturiyksiköitä (Freikorps), ja liikkeen johtajat, muun muassa Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht, pidätettiin ja tapettiin 15. tammikuuta 1919.

Ideologia ja tavoitteet

Spartakusliitto kannatti vallankumouksellista marxismia: sen tavoitteena oli kapitalistisen järjestelmän kumoaminen, tuotantovälineiden yhteisomistus ja työväenvalta joko kansallisen vallankumouksen tai neuvostojen kautta. Se oli kriittinen sosiaalidemokraattista reformismia kohtaan ja painotti suoraa toimintaa, työläisten itseorganisoitumista sekä kansainvälistä solidaarisuutta.

Vaikutus ja perintö

• Spartakusliiton lyhyt, mutta dramaattinen toiminta vaikutti merkittävästi Saksan vasemmiston kehitykseen ja KPD:n syntyyn.
• Liikkeen kovasydäminen kukistaminen ja johtajien murhat jäivät poliittiseksi traumaksi, joka syvensi jakautumista sosiaalidemokraattien ja kommunistien välillä Weimarin tasavallan alkuaikoina.
• Spartakusliiton henkilöihin liittyvä muisti elää edelleen vasemmistolaisessa perinteessä: Luxemburgin ja Liebknechtin muistoa kunnioitetaan vuosittaisilla mielenosoituksilla, ja heidän kirjoituksensa ovat edelleen osa marxilaisen liikkeen kirjallisuutta.

Vaikka Spartakusliiton alkuperäinen järjestö katosi osaksi KPD:tä, sen ideat, menetelmät ja traaginen kohtalo jättivät pysyvän jäljen Saksan 1900-luvun poliittiseen historiaan ja kansainväliseen kommunistiseen liikkeeseen. KPD puolestaan liittyi kommunistiseen kansainliittoon (Kominterniin) vuonna 1919 ja jatkoi toimintaansa Weimarin aikaan, kunnes se myöhemmin joutui vaikeuksiin ja lopulta kiellettiin natsi-Saksan aikana.

Hae kirjaimella