Bataanin taistelu: Japanin hyökkäys Filippiineillä ja suuri antautuminen
Bataanin taistelu: Japanin hyökkäys Filippiineillä ja suuri antautuminen — toisen maailmansodan dramaattinen käänne, taustat ja seuraukset.
Bataanin taistelu oli osa Japanin hyökkäystä Filippiineille toisen maailmansodan aikana.
Filippiinien saarten valtaaminen oli tärkeää Japanin tavoitteiden kannalta. Japani halusi hallita Lounais-Tyynenmeren aluetta, vallata luonnonvaroiltaan rikkaan Alankomaiden Itä-Intian ja suojella Kaakkois-Aasian puolta.
Se oli Yhdysvaltain ja Filippiinien sotahistorian suurin antautuminen. Se oli Yhdysvaltojen suurin antautuminen sitten sisällissotaa edeltäneen Harper's Ferryn hyökkäyksen.
Taustaa
Japanin hyökkäys alkoi joulukuussa 1941, ja sotatoimet etenivät nopeasti. Bataan on niemimäinen alue Luzonin saarella lähellä Manilaa, ja sen puolustaminen oli strategisesti tärkeää, koska sieltä oli tarkoitus suojata Manila Baytä ja hidastaa japanilaisten etenemistä. Alueelle vetäytyi Yhdysvaltain ja Filippiinien joukkoja muodostettu puolustuslinja.
Taistelu ja antautuminen
Taistelut Bataanilla kestäivät useita kuukausia joulukuusta 1941 huhtikuuhun 1942. Puolustajina oli United States Army Forces in the Far East (USAFFE) -joukkoja sekä Filippiinien yhteisöarmeijan yksiköitä. Alkuvaiheessa komentajana toimi kenraali Douglas MacArthur, mutta hänet määräsi komentoon ylemmältä taholta siirtymään Australiaan maaliskuussa 1942. Bataanilla taisteli ja sissikkäästi pidättäytyi joukkoja, jotka kärsivät voimakkaasta materiaalipulasta, taudeista ja nälästä.
Kun odotetut lisäjoukot ja huollot eivät tulleet, komentaja kenraali Edward P. King päätyi antautumaan japanilaisille 9. huhtikuuta 1942. Antautuminen koski arviolta 60 000–80 000 puolustajaa, joista suurin osa oli filippiiniläisiä sotilaita ja satoja tai tuhansia amerikkalaisia — luvut vaihtelevat lähteittäin.
Bataan Death March
Antautumisen jälkeen vangitut sotilaat pakotettiin pitkälle ja julmalle siirtymälle vankileireille, joka tunnetaan nimellä Bataan Death March. Marssi oli noin 60–100 kilometrin pituinen riippuen reitistä, ja sen aikana monet vangit kuolivat väkivaltaan, nälkään, tauteihin ja uupumukseen. Kuolemantapauksia arvioidaan tapahtuneen tuhansia; tarkat luvut vaihtelevat, mutta monet lähteet kuvaavat tapahtumia laajamittaiseksi sotarikokseksi.
Seuraukset ja muisto
Bataanin antautuminen oli kova isku liittoutuneille ja Filippiinien kansalle, mutta taistelu hidasti japanilaisten etenemistä ja antoi aikaa muille liittoutuneiden joukoille järjestäytyä muilla alueilla. Myöhemmin, vuonna 1945, kenraali MacArthur palasi Filippiineille ja osallistui alueen vapauttamiseen.
Filippiineillä Bataanin päivää (9. huhtikuuta) muistetaan nimellä Araw ng Kagitingan (Day of Valor), ja tapahtuma on tärkeä osa kansallista muistoa sekä yhdysvaltalaisten että filippiiniläisten sotahistorian kannalta. Bataanin taistelu jää historiaan esimerkkinä pitkäkestoisesta vastarinnasta, kärsimyksestä ja myöhemmästä sovituksesta.
Invasion
Japanilaiset lentotukialuslentokoneet hyökkäsivät Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivastoa vastaan Pearl Harborissa aamulla 7. joulukuuta 1941. Japanilaiset lentokoneet pommittivat myös Yhdysvaltain Kaukoidän ilmavoimien päätukikohtia Manilan lähellä ja Yhdysvaltain Aasian laivaston päämajaa Filippiineillä. Monet amerikkalaiset lentokoneet tuhoutuivat. Yhdysvaltain Aasian laivasto veti aluksensa Caviten laivastotukikohdasta ja vetäytyi etelään. Vain sukellusvenevoimat jäivät taistelemaan japanilaisia vastaan.
Joulukuun 8.-10. päivänä Japani valtasi lentokentät Batanin saarella, Aparrissa ja Vigan Cityssä. Armeijan ilmavoimien B-17-koneet hyökkäsivät japanilaisia aluksia vastaan. Yhdysvaltain koneet vaurioittivat kahta japanilaista kuljetusalusta, lippulaiva Nagatoa, hävittäjää ja upottivat yhden miinanraivaajan.
Päähyökkäys tapahtui 22. joulukuuta 1941. Japanin 14. keisarillinen armeija hyökkäsi kenraaliluutnantti Masaharu Homman johdolla.
Sotasuunnitelma Orange-3
Kun japanilaiset olivat vallanneet rannat, he aloittivat suurhyökkäyksen. Amerikkalainen komentaja, kenraali Douglas MacArthur, tajusi, että rannan puolustussuunnitelma oli epäonnistunut. Joulukuun 26. päivänä hän ilmoitti, että nyt käytettäisiin War Plan Orange-3 (WPO-3) -suunnitelmaa. Tämä oli suunnitelma, jonka mukaan vain Bataania ja Corregidoria puolustettaisiin. WPO-3:n suunnitelmana oli viivyttää japanilaisia joukkoja, kunnes Yhdysvaltain Tyynenmeren laivasto pääsisi Filippiineille.
Filippiinien presidentti Manuel L. Quezon, hänen perheensä ja hallituksen henkilökunta siirrettiin Corregidoriin. Myös MacArthurin päämaja siirrettiin Corregidoriin.
Vetäytyminen
Kenraali MacArthur halusi siirtää miehensä puolustusasemiin.
Kun japanilaiset hyökkäsivät, rantaa puolustaneet kouluttamattomat Filippiinien armeijan joukot kärsivät tappion. Yhdysvallat päätti taistella Layacissa japanilaisten joukkojen hidastamiseksi. Myöhemmin, 1.-5. tammikuuta 1942, Yhdysvallat taisteli salliakseen joukkojensa vetäytymisen Bataaniin.
WPO-3:lla oli kaksi puolustuslinjaa Bataanin poikki.
Seisomapaikka
Tammikuun 9. päivänä kenraaliluutnantti Susumu Moriokan johtamat japanilaiset joukot hyökkäsivät Abucay-Mauban-linjan itäpuolelle. Yhdysvallat löi ne. Japanilaiset etenivät Salianjoen laaksoon. Yhdysvaltain joukot torjuivat hyökkääjät. Toisessa taistelussa lännessä japanilaiset joukot pääsivät Abucay-Mauban-linjan ohi. Yhdysvallat pysäytti niiden etenemisen. Tammikuun 15. päivänä 1. Säännöllinen divisioona joutui pommitusten kohteeksi, mutta se piti linjan. Japanilaiset siirtyivät aukon läpi. Abucay-Mauban-linja jouduttiin hylkäämään 22. tammikuuta.
Neljän päivän kuluessa muodostettiin Orion-Bagac-linja. Jäljellä olevat japanilaiset joukot pääsivät läpi. Kenraali Homma määräsi keskeyttämään kaikki operaatiot joukkojensa uudelleenorganisoimiseksi. Helmikuun 22. päivänä 14. armeijan linja vetäytyi muutaman kilometrin päähän pohjoiseen.
Japanilaiset joukot nousivat maihin Bataanin etelärannikon länsirannikolle 22. tammikuuta vastaisena yönä. Yhdysvallat upotti kaksi proomua ja loput hajaantuivat kahteen ryhmään. Japanilaiset joukot pysäyttivät Filippiinien poliisiyksiköt ja jalkaväkenä taistelevat Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien miehet. Japanilaiset komentajat lähettivät uusia joukkoja rannoille, mutta ne eivät päässeet murtautumaan.
Bataanin kaatuminen
Maaliskuun 12. päivän yönä kenraali MacArthur ja hänen perheensä lähtivät Corregidorista. MacArthur lähti Australiaan. Hän lupasi filippiiniläisille, että hän "palaa vielä". Ensimmäisen Bataaniin kohdistuneen hyökkäyksen epäonnistuttua japanilaiset lähettivät Filippiineille tykistöjoukkoja. Heillä oli 190 tykkiyksikköä, joihin kuului isompia tykkejä, kuten 150 mm:n tykkejä, ja Type 96 240 mm:n kenttähaulikkoa. Japanilaiset lähettivät uusia joukkoja kenraali Homman 14. keisarilliseen armeijaan. Maaliskuun loppupuolella japanilaiset joukot valmistautuivat lopulliseen hyökkäykseen.
Huhtikuun 3. päivänä Orion-Bagac-linjaa pommitti 100 lentokonetta ja tykistö pommitti 300 tykistön kappaletta. Japanilainen 65. prikaati ja 4. divisioona hyökkäsivät II armeijakunnan vasemmalle puolelle. Huhtikuun 8. päivään mennessä Bataanin vanhin yhdysvaltalainen komentaja, kenraalimajuri Edward P. King, tarjoutui antautumaan. Seuraavana aamuna, 9. huhtikuuta 1942, kenraalimajuri King tapasi kenraalimajuri Kameichiro Naganon. Bataanin niemimaan väsyneet ja nälkiintyneet amerikkalaiset ja filippiiniläiset puolustajat antautuivat.
Kenraali Edward King keskustelee antautumisesta japanilaisten upseerien kanssa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Bataanin taistelu?
V: Bataanin taistelu oli merkittävä konflikti, joka tapahtui Japanin hyökätessä Filippiineille toisessa maailmansodassa.
K: Miksi Filippiinien saarten valtaaminen oli tärkeää Japanin tavoitteiden kannalta?
V: Japani halusi hallita Lounais-Tyynenmeren aluetta, vallata luonnonvaroiltaan rikkaan Alankomaiden Itä-Intian ja suojella Kaakkois-Aasian puolta.
K: Oliko Bataanin taistelu voitto vai tappio Yhdysvalloille ja Filippiineille?
V: Se oli tappio Yhdysvalloille ja Filippiineille. Se johti niiden sotahistorian suurimpaan antautumiseen.
K: Mikä oli Bataanin taistelun merkitys Yhdysvaltain historiassa?
V: Se oli Yhdysvaltojen suurin antautuminen sitten sisällissotaa edeltäneen Harper's Ferryn hyökkäyksen.
K: Mitä resursseja japanilaiset pyrkivät valloittamaan Alankomaiden Itä-Intiassa?
V: Japanilaiset pyrkivät valloittamaan runsaasti luonnonvaroja sisältäviä alueita Alankomaiden Itä-Intiassa.
Kysymys: Mitä aluetta Japani pyrki hallitsemaan hyökkäämällä Filippiineille?
V: Japani pyrki Filippiineille hyökkäämällä hallitsemaan Lounais-Tyynenmeren aluetta.
K: Mitkä olivat Japanin Filippiineille tekemän hyökkäyksen syyt?
V: Japani halusi saada Lounais-Tyynenmeren alueen hallintaansa, kaapata Hollannin Itä-Intian arvokkaat luonnonvarat ja suojella Kaakkois-Aasian puolta.
Etsiä