Casselin taistelu käytiin 22. helmikuuta 1071 Robert Friisiläisen ja hänen veljenpoikansa Arnulf III:n (Flanderin kreivin Baldwin VI:n poika) välillä. Taistelun voitti Robert Friisiläinen; Arnulf III kuoli taistelussa. Tämä taistelu heikensi vakavasti Flanderin kreivikuntaa.
Taustalla oli Flanderin kruunun perimysriita: Baldwin VI:n kuoltua vuonna 1070 hänen poikansa Arnulf III oli vielä alaikäinen, ja hänen äitinsä Richilde toimi regentinä. Robert Friisiläinen vaati itse oikeutta kreivinvirkaan, mikä johti avoimeen konfliktiin ja lopulta veriseen taisteluun Casselin laaksoon lähellä nykyistä Casselin kaupunkia (département Nord, Pohjois-Ranska).
Taistelun tarkat yksityiskohdat ja joukkojen vahvuudet ovat lähteissä vaihtelevia, mutta tiedetään, että molemmilla puolilla oli merkittävä määrä seudun aatelisia ja ratsuväkeä. Robertin voitto oli ratkaiseva: Arnulf kuoli joko taistelukentällä tai pian sen jälkeen, ja Richilde menetti välittömän valtansa Flanderin alueella.
Seuraukset olivat merkittävät:
- Robert Friisiläinen nousi Flanderin hallitsijaksi (hänestä tuli myöhemmin tunnettu Robert I), mikä muutti alueen valtatasapainoa.
- Flanderin sisäinen jakautuneisuus ja valtataistelu heikensivät kreivikuntaa poliittisesti ja taloudellisesti; konflikti loi epävarmuutta ja teki alueesta haavoittuvamman naapureiden vaikutuksille.
- Taistelussa kuoli useita aatelisia, mikä vähensi paikallisen johdon määrää ja vaikutti seuranneisiin liittoumiin ja perimyssuhteisiin.
Historioitsijat pitävät Casselin taistelua merkittävänä käännekohtana 1000-luvun lopun pohjoisranskalaisten ja flaamilais-normaannisten suhteiden historiassa. Robertin valtaannousu vakiinnutti uuden dynastian Flanderiin, mutta samalla jätti jälkeensä poliittisia jännitteitä, jotka vaikuttivat alueen politiikkaan vielä vuosikymmeniä.
