Laulujoutsen (Cygnus cygnus) – tuntomerkit, elintavat ja levinneisyys

Tutustu laulujoutsenen tuntomerkkeihin, elintapoihin ja levinneisyyteen — kattava opas suuresta valkoisesta siivekkäästä Euroopassa ja Aasiassa.

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on suuri valkoinen lintu, joka elää Euroopassa ja Aasiassa. Se on pohjoisamerikkalaisen kyhmyjoutsenen euraasialainen vastine. Francis Willughbyn ja John Rayn vuonna 1676 ilmestyneessä Ornithologyn teoksessa puhutaan tästä joutsenesta nimellä "Elk, Hooper, or wild Swan".

Tuntomerkit

Laulujoutsen on kookas, lähes kokonaan valkoinen lintu. Keskeisiä tuntomerkkejä:

• Koko: ruumiin pituus yleisesti noin 140–160 cm, siipien kärkiväli noin 200–240 cm.
• Paino: yleensä 7–12 kg, koiraat usein hieman painavampia kuin naaraat.
• Pyrstö ja kaula: pitkä suorakaulainen profiili, lentoon lähdettäessä kaula pidetään usein suorana.
• Pyrstö ja sulkakuviot: täysin valkoinen suomustus aikuiskalussa.
• Nokka: musta nokka, jonka alareunassa ja kohti nokan juurta on laaja keltainen laikku. Keltainen alue ja mustan osan muoto auttavat erottamaan laulujoutsenen lähilajeista.
• Ääni: voimakas, kantava huuto — usein kuvataan hootp- tai trumpettimaiseksi.

Elintavat

Laulujoutsen on pääasiassa vesilintu, joka viihtyy järvien, suoalueiden ja jokien läheisyydessä. Se on pääasiassa kasvinsyöjä:

• Ravinto: vesikasvien juuret ja varret, rantakasvit, laidunruoho ja talvella usein viljelyspellot (syö esimerkiksi kauraa ja perunan varsia). Kaivautuu vedestä ja mudasta ravintoa etsiessään.
• Pariutuminen: yleensä elinikäinen pariuskollisuus; parit puolustavat pesimäaluettaan aktiivisesti.
• Lisääntyminen: pesimäalueet sijaitsevat pohjoisilla tundra- ja metsäseuduilla lähellä vettä. Pesä rakennetaan maalle tai matalalle rantasaarelle kasvinosista ja suojataan usein kosteikon keskellä.
• Poikueet: pesueessa tavallisesti 3–7 munaa; inkubaatio noin 32–37 vuorokautta. Poikaset (kyyneliöt) liikkuvat vanhempien kanssa ja oppivat ruokailun muutamassa kuukaudessa, siipien kantaminen noin 2–3 kuukauden iässä.

Levinneisyys ja muuttoliike

Laulujoutsen pesii laajasti Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa. Pesimäalueita ovat mm. Islanti, Pohjois-Skandinavia, Luoteis-Venäjä ja Siperiassa laajemmin sijaitsevat tundra-alueet. Talvehtimisalueet sijoittuvat etelämmäs reheville rannikko- ja sisävesialueille:

• Euroopassa suuria talvehtimisalueita ovat Britteinsaaret, Alankomaat, Tanska, Etelä-Ruotsi ja Itämeren rannikkoalueet.
• Aasiassa laulujoutsenet talvehtivat mm. Kiinassa, Koreassa ja Japanissa.
• Muuttomatkat ovat usein pitkiä; linnut käyttävät vakioituja muuttoreittejä ja pysähtymisalueita matkan varrella.

Erot muihin joutsenlajeihin

• Kyhmyjoutsen (Cygnus olor): kyhmyjoutsenella on oranssi nokka ja nokan juuressa kyhmy — kaula usein kaartuvana levossa. Laulujoutsenella kyhmy puuttuu ja nokan väritys on musta-keltainen.
• Pikkulokoinen / pikkujoutsenet (Bewick's swan, Cygnus bewickii): ovat pienempiä ja niillä on suhteessa enemmän mustaa nokassa; keltainen laikku on pienempi ja eri muotoinen kuin laulujoutsenella.

Käyttäytyminen ja sosiaalisuus

Laulujoutsenet ovat yleensä rauhallisia ja seurallisia, erityisesti muuttomatkoilla ja talvehtimispaikoilla, joissa ne kokoontuvat suuriksi parviksi. Pesimäkaudella ne puolustavat tiukasti pesäaluetta ja parin ympärille muodostuu usein vahva side.

Ääntely

Laulujoutsenen ääni on kuulakka ja kantava, usein pitkäksi matkaa kantava torvensointu. Tämän äänen vuoksi lajin englanninkielinen nimi on "whooper swan". Ääni auttaa laji-identifikaatiossa, erityisesti lentoon lähtevien tai muuttavien lintujen tapauksessa.

Säilyminen ja uhkat

Laulujoutsen kuuluu monin paikoin suojeltuihin lajeihin ja sen kanta on useilla alueilla vakaa tai jopa kasvava. Silti uhkia on:

• elinympäristöjen muutos ja kosteusalueiden kuivattaminen;
• riista ja häirintä pesimä- tai levähdyspaikoilla;
• saasteet, vesien rehevöityminen ja myrkyt, esimerkiksi lyijykalastuspainojen aiheuttama myrkytys;
• lentokone- ja sähkölinjakolizionnit suurten parvien kanssa.

Säilytystoimia ovat suojelualueiden perustaminen, johtojen merkitseminen, lyijyn käytön rajoitukset ja pesimäalueiden rauhoittaminen.

Ihmisen ja laulujoutsenen suhde

Laulujoutsen on monissa kulttuureissa arvostettu ja näkyvä laji — se esiintyy taiteessa, mytologiassa ja kansanperinteessä. Lajia seurataan lintuharrastajien toimesta, ja suuret muuttoparvet ovat näyttäviä luontokokemuksia. Paikoin laulujoutsen voi aiheuttaa runsaana talvella vahinkoja pelloille, jolloin tarvitaan hallittuja ratkaisuja ja vuoropuhelua viljelijöiden kanssa.

Mielenkiintoisia faktoja

• Laulujoutsenet muodostavat usein elinikäisiä pareja ja puolisoiden välinen yhteistyö on vahvaa poikasten hoidon aikana.
• Nuoret lintupopulaatiot oppivat muuttoreitit vanhemmiltaan; populaatiokäyttäytyminen voi siirtää muuttoreittejä sukupolvelta toiselle.
• Laulujoutsen voi elää luonnossa yli 20 vuotta; häkeissä ja suotuisissa olosuhteissa pidempäänkin.

Laulujoutsen on näyttävä ja merkittävä osa pohjoisten vesistöjen linnustoa. Sen tunnistaminen onnistuu usein yhdistämällä kookas valkoinen ulkomuoto, pitkä kaula, keltamustainen nokka sekä kantava, trumpettimainen ääni.

Kuvaus

 Aikuinen laulujoutsen painaa 9-11 kg. Se on 140-160 cm pitkä (kaula ja pää mukaan lukien) ja sen siipiväli on 205-235 cm. Nuoret joutsenet ovat harmaanruskeita. Niillä on vaaleanpunainen ja musta nokka. Poikaset muuttuvat vaaleanharmaiksi ensimmäisen kesän lopulla. Ne saavat valkoisen aikuisvärin ennen toista talvea. Uros- ja naarasjoutsenet ovat muuten samannäköisiä, mutta urokset ovat suurempia.

Laulujoutsen, laulujoutsen ja joutsen näyttävät melko samanlaisilta, mutta yksityiskohdat ovat erilaisia. Laulujoutsen on selvästi suurempi kuin laulujoutsen. Kun se laskeutuu veteen tai lähtee lentoon, se liukuu pidempiä matkoja.

 

Hyhmyjoutsen, laulujoutsen, laulujoutsen, laulujoutsen

 
Nuori laulujoutsen.  


Jalat ja koivet ovat mustat.  


Cygnus cygnus  


Laulujoutsen lasku  


Laulujoutsen suora kaula ja lyhyt häntä.  


Hyhmyjoutsen: kyttyrä ja oranssi nokka  


Mykkä joutsen: kaareva kaula ja pitkä häntä.  


Bewickin joutsenlasku  


Bevickin joutsen lyhyt kaula ja vaakasuora häntä.  

Hae kirjaimella