laulujoutsen
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on suuri valkoinen lintu, joka elää Euroopassa ja Aasiassa. Se on pohjoisamerikkalaisen kyhmyjoutsenen euraasialainen vastine. Francis Willughbyn ja John Rayn vuonna 1676 ilmestyneessä Ornithologyn teoksessa puhutaan tästä joutsenesta nimellä "Elk, Hooper, or wild Swan".
Kuvaus
Aikuinen laulujoutsen painaa 9-11 kg. Se on 140-160 cm pitkä (kaula ja pää mukaan lukien) ja sen siipiväli on 205-235 cm. Nuoret joutsenet ovat harmaanruskeita. Niillä on vaaleanpunainen ja musta nokka. Poikaset muuttuvat vaaleanharmaiksi ensimmäisen kesän lopulla. Ne saavat valkoisen aikuisvärin ennen toista talvea. Uros- ja naarasjoutsenet ovat muuten samannäköisiä, mutta urokset ovat suurempia.
Laulujoutsen, laulujoutsen ja joutsen näyttävät melko samanlaisilta, mutta yksityiskohdat ovat erilaisia. Laulujoutsen on selvästi suurempi kuin laulujoutsen. Kun se laskeutuu veteen tai lähtee lentoon, se liukuu pidempiä matkoja.
| Hyhmyjoutsen, laulujoutsen, laulujoutsen, laulujoutsen | |
Nuori laulujoutsen.
Jalat ja koivet ovat mustat.
Cygnus cygnus
Laulujoutsen lasku
Laulujoutsen suora kaula ja lyhyt häntä.
Hyhmyjoutsen: kyttyrä ja oranssi nokka
Mykkä joutsen: kaareva kaula ja pitkä häntä.
Bewickin joutsenlasku
Bevickin joutsen lyhyt kaula ja vaakasuora häntä.
Behaviour
Laulujoutsenet syövät pääasiassa vedessä kasvavia kasveja: lehtiä, varsia ja juuria. Talvella ne syövät myös viljaa ja vihanneksia pelloilta. Nuoret linnut syövät usein hyönteisiä.
Pesä on suuri kasa kasviainesta, joka on rakennettu kuivalle maalle tai pienille saarille järven rannan läheisyyteen. Samaa pesäkumpua voidaan käyttää useiden vuosien ajan, vaikka sitä usein korjataan ja siihen lisätään uutta materiaalia.
Jakelu
Laulujoutsen viettää kesänsä Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa. Talveksi ne muuttavat rannikoille, joilla meri ei jäädy.
Vuonna 2006 maailmassa arvioitiin olevan yli 180 000 laulujoutsenta. Näistä 10 000-100 000 paria pesii Venäjällä. Tuhannesta kymmeneen tuhanteen tuhatta lintua viettää siellä myös talvensa.
