Filippiinien meritaistelu oli tärkeä meritaistelu toisessa maailmansodassa Yhdysvaltojen ja Japanin laivastojen välillä. Taistelu käytiin 19. ja 20. kesäkuuta 1944 lähellä Maariansaaria, ja siihen osallistui kaksi suurta laivastovoimaa ja useita japanilaisia lentokoneita maalla olevista tukikohdista. Taistelu oli suuri tappio Japanin laivastolle, joka menetti kahden päivän taistelun aikana kolme lentotukialusta ja noin 600 lentokonetta. Tämä johtui siitä, että japanilaiset lentokoneet olivat vanhentuneet ja niiden lentäjillä oli vain vähän koulutusta verrattuna nykyaikaisempiin ja paremmin koulutettuihin amerikkalaisiin joukkoihin. Taistelun jälkeen Japanin laivasto oli lähes täysin tuhoutunut. Tämä liittoutuneiden joukkojen voitto avasi oven Iwo Jiman maihinnousulle.
Tausta
Kesäkuun 1944 taistelu liittyi laajempaan Marianas Campaign -operaatioon, jossa liittoutuneet pyrkivät valtaamaan Maariansaaret (Saipan, Tinian ja Guam). Saarten haltuunotto oli strategisesti tärkeää, koska niille voitiin sijoittaa pitkän kantaman pommikoneita (kuten B-29), jotka pystyivät hyökkäämään suoraan Japanin kotisaarelle. Japanin laivasto yritti estää liittoutuneiden saarien valtaamisen viimeisillä voimillaan ja kävi siksi suuren meritaistelun Filippiinienmeren alueella.
Taistelun kulku
Taistelu koostui laajoista lentotoimista, joissa kumpikin osapuoli käytti lentotukialusten ilmahyökkäyksiä ja ilmataisteluita. Yhdysvaltain laivasto käytti hyväkseen modernimpaa lentokonekalustoa, parempaa tutkahavaintoa ja tiivistä ilmatorjuntaa. Amerikkalaiset onnistuivat tuhoamaan suuria määriä japanilaisia hävittäjiä ja pommikoneita jo ennen kuin nämä pääsivät tehokkaaseen iskuetäisyyteen—tämän vuoksi taistelua on usein kutsuttu nimellä "Great Marianas Turkey Shoot".
Japanin ilma- ja laivavoimien ongelmat olivat moninaiset: lentokoneita oli vähän ja monet koneet olivat teknisesti vanhentuneita, polttoaine- ja huoltovarannot olivat niukat, ja japanilaisen lentokoulutuksen laatu oli heikentynyt sodan myöhempinä vuosina, joten kokeneita lentäjiä oli vähän. Nämä tekijät johtivat massiivisiin menetyksiin japanilaisten lentojoukkojen keskuudessa ja sitä kautta myös laivastollisiin menetyksiin.
Seuraukset
Filippiinien meritaistelun seurauksena Japanin kyky toimia kantataistelulaivastona ja harjoittaa tehokasta lentotukialusten ilmahyökkäyksiä heikkeni ratkaisevasti. Menetykset lentotukialuksissa, miehistössä ja lentokoneissa rajoittivat Japanin mahdollisuuksia vastata liittoutuneiden etenemiseen Tyynellämerellä. Voitto mahdollisti liittoutuneiden maihinnousut Mariana-saarille ja loi pohjan myöhemmille hyökkäyksille, kuten saarten käyttöönotolle B-29-pommituksia varten ja edelleen eteneville operaatiolle, jotka lopulta johtivat Japanin saariston uhkaan.
Tahdonvaltainen tai tarkempi tilastotaso vaihtelee lähteittäin, mutta yleisesti katsotaan, että taistelu merkitsi Japanin laivaston ilmavoiman käytännön loppua pitkän kantaman meritaistelussa, ja se merkitsi käännekohtaa Tyynenmeren sodassa liittoutuneiden eduksi.
Merkitys historiassa
Filippiinien meritaistelu näkyy historian kirjoissa usein esimerkkinä modernin ilmataistelun ja lentotukialusten keskeisestä roolista merenkäynnissä. Se havainnollistaa myös, kuinka koulutus, huolto, teknologia ja logistinen ylivoima voivat ratkaista suuretkin sotilaalliset yhteenotot. Taistelu nopeutti Japanin sotakyvyn rapautumista ja oli yksi tärkeistä askelista kohti liittoutuneiden voittoa Tyynellämerellä.