Uhudin taistelu 625 Muhammedin ja mekkalaisten taistelu Uhudin vuorella
Uhudin taistelu (arabiaksi: غزوة أحد) käytiin 23. maaliskuuta 625 (islamilaisen kalenterin 3. shawwal 3 AH) Uhudin vuorella, nykyisen Saudi-Arabian luoteisosassa. Se käytiin Muhammedin johtaman Medinan muslimiyhteisön joukkojen ja Abu Sufyanin johtamien joukkojen välillä Mekasta, kaupungista, josta monet muslimit olivat aiemmin muuttaneet (hijra). Uhudin taistelu oli toinen sotilaallinen yhteenotto mekkalaisten ja muslimien välillä vuonna 624 käydyn Badrin taistelun jälkeen, jossa pieni muslimiarmeija oli voittanut suuremman mekkalalaisarmeijan.
Muslimeille taistelu oli suuri takaisku.
Taustaa
Badrin voiton jälkeen mekkalaiset halusivat kostaa. Abu Sufyan kokosi uuden armeijan ja marssi Uhudin alueelle paitsi kostamaan tappiot myös palauttamaan Qurayshin valtaprestiisin asemaa. Medinan muslimiyhteisö valmistautui puolustukseen; profeetta Muhammed johti itse joukkoja. Luvuissa eri lähteet vaihtelevat: perinteisesti muslimiarmeijan vahvuudeksi on arveltu noin 700–1 000 sotilasta ja mekkalaisten joukkojen koon on ilmoitettu olleen huomattavasti suurempi, mikälikin tarkat luvut vaihtelevat riippuen lähteestä.
Taistelu ja keskeiset tapahtumat
- Muhammed asetti joukkonsa Uhudin rinteelle ja antoi määräyksen sijoittaa jousiampujia pienen kukkulan tai harjan suojaksi, jotta mekkalaisten miehet eivät pääsisi kiertämään ja hyökkäämään muslimien selustaan.
- Taistelun käännekohta syntyi, kun osa jousiampujista jätti asemansa keräämään sotasaalista jahtaamaan voiton tuotteita — tämä rikkoi antua käskyä. Tämän seurauksena mekkalaisten ratsuväen komentaja Khalid ibn al-Walid sai tilaisuuden johtaa salamannopean takaa-ajoiskun ja hyökkäsi muslimien huolehtimattomaan selustaan.
- Tilanteen seurauksena muslimien riveissä syntyi sekasorto. Useita merkittäviä muslimihahmoja haavoittui tai kuoli; yksi tunnetuimmista uhreista oli Muhammedin setä Hamza ibn Abd al-Muttalib, jonka tappoi Wahshi ibn Harb. Tapahtumien jälkeen Hamzan ruumiin käsittely herätti Medinassa voimakkaita tunteita.
- Profeetta Muhammed haavoittui taistelussa; hänen fyysiset vammoistaan kerrotaan perimätiedossa, ja hänen johtamansa joukot joutuivat vetäytymään osin organisoidusti, osin sekasorron vuoksi.
Uhrien määrä ja lähteiden eroavaisuudet
Uhudin taistelun tarkat kuolonuhrimäärät vaihtelevat lähteittäin. Perinteisissä islamilaisissa kertomuksissa esitetään usein, että muslimien tappiot olivat huomattavat (kymmeniä, joidenkin kertomusten mukaan noin 70–80 kuollutta), kun taas mekkalaisten tappiot olivat pienemmät. Koska aikaiset laskelmat ja kronikat eroavat, on syytä korostaa, että luvut ovat suuntaa-antavia.
Seuraukset ja merkitys
- Vaikka mekkalaiset saivat taktisen voiton, he eivät ottaneet Medinaa haltuunsa tai jatkaneet hyökkäystä kaupunkiin, vaan palasivat takaisin Mekkaan. Tämä jätti tilanteen liikkumattomaksi sotilaallisesti, mutta muslimiyhteisö koki tapahtuman vakavana henkisenä ja sosiaalisena koettelemuksena.
- Uhudin tappio nähtiin muslimeissa oppimiskokemuksena: virheellinen kuuliaisuus, hajaannus ja halu kerätä sotasaalista arvioitiin tärkeiksi syiksi tappioon. Tapahtuma vahvisti korostusta johdonmukaisuuden ja johtajien määräysten noudattamisen merkityksestä.
- Koraanissa (mm. Al-'Imran-suurassa ja sen yhteydessä olevissa jakeissa) on tekstejä, jotka liittyvät Uhudin tapahtumiin ja niiden hengelliseen tulkintaan — ne käsittelevät koettelemusta, uskon koettelemusta, vammoja ja jumalallista ohjausta ja rangaistusta.
- Khalid ibn al-Walid, joka johti mekkalaisten käänteentekevän ratsastusiskun, liittyi myöhemmin islamiin ja nousi erään keskeisenä sotapäällikkönä tunnetuksi hahmoksi muslimien armeijoissa.
- Uhudin tapahtumat vaikuttivat myös myöhempään strategiaan: Medinan puolustuslinjoja ja yhteisön yhtenäisyyttä vahvistettiin, ja seuraavissa konflikteissa (esim. Mädän muurin eli Salaman piirityksen ja myöhemmin Uhan jälkeisissä vastakkainasetteluissa) opitut läksyt otettiin huomioon.
Perintö ja muistaminen
Uhudin rinteillä sijaitsee nykyisin Uhudin marttyyrien hautausmaa (Jannat al-Uhud), johon on haudattu monia taistelussa kaatuneita. Paikasta on tullut historiallisesti ja uskonnollisesti merkittävä muistomerkki muslimeille: se muistuttaa uhrauksesta, yhteisön koettelemuksista ja myös siitä, miten tärkeää on säilyttää kurinalaisuus ja yhteinen johto kriisitilanteissa.
Yhteenveto
Uhudin taistelu oli muslimiyhteisölle käännekohta, joka osoitti, että aiempi voitto Badrissa ei takannut pysyvää turvallisuutta. Tapahtuma opetti tärkeitä sotilaallisia ja yhteisöllisiä läksyjä, vaikutti myöhempään jihad-strategiaan ja sai pitkän aikaa kestävän hengellisen ja moraalisen merkityksen islamilaisessa perinteessä.
Tausta
Muhammed oli julistanut islamin uskontoa Mekassa vuosina 613-622. Hän oli saanut pienen kannattajayhteisön, mutta hänellä oli myös vastustusta muilta quraysh-heimon jäseniltä, Mekkaa hallinneelta klaanilta, johon hän kuului. Muslimit pakenivat Mekasta vuonna 622 vuosien vainon jälkeen ja asettuivat Medinaan (entinen Yathrib). He katsoivat olevansa sotatilassa Mekan kanssa ja ryöstivät mekkalaisia asuntovaunuja, joilla oli Mekkaan jätettyjä muslimien tavaroita. Mekkalaiset lähettivät pienen armeijan rankaisemaan muslimeja ja lopettamaan heidän ryöstöretkensä. Badrin taistelussa vuonna 624 pieni muslimijoukko oli voittanut paljon suuremman mekkalalaisarmeijan.
Monet muslimit pitivät tätä suurta voittoa todisteena siitä, että Jumala (arabiaksi Allah) oli suosinut heitä, ja uskoivat, että heille oli luvassa samanlaisia voittoja myös tulevaisuudessa.
Battle
Quraysh-sotilaat kohtasivat muslimit Uhudissa. Muslimit joutuivat hyökkäyksen kohteeksi takaapäin ja hävisivät taistelun.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Milloin Uhudin taistelu käytiin?
V: Uhudin taistelu käytiin 23. maaliskuuta 625.
K: Missä Uhudin taistelu käytiin?
V: Uhudin taistelu käytiin Uhudin vuorella, joka sijaitsee nykyään Saudi-Arabian luoteisosassa.
K: Kuka johti Medinan muslimiyhteisöä Uhudin taistelussa?
V: Medinan muslimiyhteisöä johti Uhudin taistelussa Muhammad.
K: Kuka johti Mekasta tulleita joukkoja Uhudin taistelussa?
V: Mekan joukkoja Uhudin taistelussa johti Abu Sufyan.
K: Mistä kaupungista monet muslimit olivat aiemmin muuttaneet (hijra) ennen Uhudin taistelua?
V: Monet muslimit olivat aiemmin muuttaneet (hijra) Mekasta ennen Uhudin taistelua.
K: Oliko Uhudin taistelu ensimmäinen sotilaallinen yhteenotto mekkalaisten ja muslimien välillä?
V: Ei, Uhudin taistelu oli toinen sotilaallinen kohtaaminen mekkalaisten ja muslimien välillä. Ensimmäinen oli Badrin taistelu vuonna 624, jossa pieni muslimiarmeija oli voittanut suuremman mekkalalaisarmeijan.
K: Mikä oli Uhudin taistelun lopputulos muslimien kannalta?
V: Uhudin taistelu oli muslimeille suuri takaisku.
