Talibanin kapina Afganistanissa: historia, vaikutukset ja yhteydet
Talibanin kapina Afganistanissa: kattava analyysi historiasta, vaikutuksista ja yhteyksistä Al-Qaidaan, Pakistaniin sekä talouteen ja huumekauppaan.
Afganistanin sodan alettua vuonna 2001 Taleban aloitti kapinan, joka tunnetaan Taleban-kapinana. Talebanit alkoivat hyökätä ISAF:n ja Naton joukkoja vastaan Afganistanissa ja tekivät useita terrori-iskuja. Konfliktissa talebanit taistelevat Afganistanin hallitusta ja sen liittolaisia vastaan. Al-Qaida on yhteydessä Talebaniin. Tämän myötä alueen konflikti levisi Pakistaniin. Pakistanin konfliktiin liittyvä konflikti on Khyber Pakhtunkhwan kapinalliset.
Koska Afganistanissa on viime vuosikymmeninä käyty useita konflikteja ja sotia, sen talous on muuttunut, ja monet ihmiset ovat riippuvaisia rahakasvien, kuten unikonsiementen, viljelystä, joita käytetään laittomien huumeiden, kuten oopiumin tai heroiinin, tuottamiseen. Monet afganistanilaiset eivät usko, että ongelmat johtuvat talebaneista. Ongelman ratkaiseminen vaatii siksi todennäköisesti enemmän ponnisteluja kuin Talebania vastaan voittaminen. Se tarkoittaa myös sitä, että talouteen ja maan hallintotapaan on tehtävä muutoksia.
Tausta ja kehitys lyhyesti
Taleban syntyi 1990-luvun alussa Afganistanin sisällissodan, etupiirien ja vallan hajautumisen seurauksena. Liikkeen taustalla olivat paikalliset sotapäälliköt, uskonnolliset koulut (madrassat) ja alueelliset vaikuttajat. Taleban nousi valtaan nopeasti 1990-luvun puolivälissä ja hallitsi suurinta osaa maasta vuosina 1996–2001, kunnes Yhdysvaltojen johtama interventio syrjäytti liikkeen valtakoneiston.
Vuodesta 2001 lähtien Taleban on toiminut pääasiassa kapinallisliikkeenä: se on hyökännyt hallituksen joukkoja, kansainvälisiä operaatioita vastaan ja siviilejä vastaan käyttäen muun muassa improvisoituja räjähteitä (IED), itsemurhaiskuja ja taktisia hyökkäyksiä. Vuonna 2020 solmittu Doha-sopimus Yhdysvaltojen ja Talebanin välillä ajoitti kansainvälisten joukkojen vetäytymistä, mikä johti lopulta Afganistanin hallinnon romahdukseen ja Talebanin nopeaan vallan palautumiseen vuonna 2021.
Taleban ja kansainväliset yhteydet
Al-Qaida on historiallisesti ollut Talebanin merkittävä kumppani, ja al-Qaida käytti Afganistania tukikohdanaan ennen vuoden 2001 terrori-iskuja. Lisäksi liikkeellä on ollut yhteyksiä ja tukea eri suuntaan Pakistanin armeijan ja tiedustelupalvelun (ISI) piiristä – tämä yhteys on yksi syy konfliktiin liittyvään alueelliseen leviämiseen Pakistaniin ja naapurialueille, kuten Khyber Pakhtunkhwan kapinalliset -alueelle. Myös alueelliset verkostot, kuten Haqqani-verkosto, ovat toimineet Talebanin kanssa yhteistyössä.
Lisäksi Afganistanissa on syntynyt radikaaleja kilpailevia ryhmiä, kuten Islamic State Khorasan (ISKP), joka on sekä Talebanin että kansainvälisten toimijoiden kohde. Nämä jännitteet ovat vaikeuttaneet vakauttamista ja johtaneet sisäisiin konflikteihin kapinallisrintaman sisällä.
Vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin
Taleban-kapinan ja sitä seuranneiden vuosien vaikutukset näkyvät laajasti:
- Humanitaarinen kriisi: Sodat ja kapinat ovat pakottaneet miljoonia ihmisiä kodeistaan, lisänneet pakolaisuutta ja aiheuttaneet laajaa köyhyyttä ja nälänhätää.
- Siviiliuhrien määrä: Aseelliset konfliktit ovat vaurioittaneet infraa ja aiheuttaneet siviiliuhreja sekä laajaa pelkoa ja turvattomuutta.
- Naisiin ja tyttöihin kohdistuvat rajoitukset: Taleban on historiallisesti rajoittanut naisten oikeuksia koulutukseen, työhön ja liikkumiseen. Näiden oikeuksien palauttaminen on keskeinen osa turvallisuuden ja kehityksen kysymyksiä.
- Koulutus ja terveydenhuolto: Konflikti ja resurssien puute ovat heikentäneet peruspalveluja, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä maan kehitykseen.
Taloudelliset seuraukset ja huumetalous
Afganistanin talous on kärsinyt vuosikymmenien konfliktista. Monille maaseutualueille unikonsiemenien (oopiumin raaka-aine) viljely on ollut tärkeä tulonlähde, ja tämä on kytkenyt huumekaupan osaksi konfliktin rahoitusta. Oopiumin tuotanto ja sen jalostus laittomiksi huumeiksi on antanut rahoitusta sekä rikollisille verkostoille että aseellisille ryhmille, mikä vaikeuttaa vakauttamista ja korruption vastaista työtä.
Ratkaisut ja suositukset
Taleban-kapinan ja sen seurauksien ratkaiseminen edellyttää monitasoisia toimia:
- Turvallisuus ja valvonta: Vakauden palauttaminen edellyttää sekä paikallista että alueellista turvallisyhteistyötä ja tehokasta lakivalvontaa.
- Poliittinen ratkaisu: Kestävä rauha vaatii poliittista osallistumista, mukaan lukien laajempi kansallinen vuoropuhelu ja mahdollinen sovinto eri ryhmien välillä.
- Taloudelliset vaihtoehdot: Pitäisikö tarjota maanviljelijöille vaihtoehtoisia ja kannattavia toimeentulon muotoja, investoida infrastruktuuriin ja luoda työpaikkoja, jotta riippuvuus oopiumin viljelystä vähenee.
- Humanitaarinen apu ja palvelut: Peruspalvelujen, koulutuksen ja terveydenhuollon vahvistaminen on välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnin palauttamiseksi.
- Ihmisoikeudet ja naisten oikeudet: Kansainvälisen yhteisön ja paikallisten toimijoiden tulisi pitää yllä painetta ja tarjota kannustimia perusoikeuksien suojeluun ja tasa-arvoon.
Loppupäätelmä
Taleban-kapinalla on pitkä historia ja laajat vaikutukset Afganistanin turvallisuuteen, talouteen ja yhteiskuntaan. Vaikka sotilaallinen voitto voi hetkellisesti muuttaa kenttää, pysyvä ratkaisu vaatii laajaa poliittista, taloudellista ja sosiaalista lähestymistapaa sekä alueellista yhteistyötä. Ilman kestäviä vaihtoehtoja huumetaloudelle, korruption vähentämistä ja ihmisoikeuksien suojelua konfliktin juurisyyt jäävät ratkaisematta.
Afganistanin joukot hyökkäävät Talebania vastaan Helmandin maakunnassa.
Oopiumin kauppa
Afganistan on tällä hetkellä yksi suurimmista oopiumin tuottajista. Vaikka oopiumia käytetään myös tavallisena huumausaineena, sitä käytetään pääasiassa laittomana huumausaineena. Vuonna 2001 Afganistan tuotti vain 11 prosenttia maailman oopiumista, nykyään se tuottaa yli yhdeksänkymmentä prosenttia. Vuonna 2007 93 prosenttia maailmanmarkkinoilla myytävistä ei-lääketieteellisistä opiaateista oli peräisin Afganistanista. Vientiarvo on noin neljä miljardia dollaria; oopiuminviljelijät ansaitsevat tästä noin neljänneksen, ja loput menevät piirikuntien virkamiehille, kapinallisille, sotapäälliköille ja huumekauppiaille. Huumekaupan osuus Afganistanin BKT:stä on puolet. YK:n huume- ja rikostorjuntaviraston (UNODC) vuonna 2006 tekemien arvioiden mukaan 52 prosenttia maan BKT:stä eli 2,7 miljardia dollaria vuodessa tulee huumekaupasta.
Alueilla, joilla turvallisuustilanne on huonompi, tuotetaan enemmän oopiumia, kun taas vakaammilla alueilla sitä tuotetaan vähemmän. Monet maaseutualueiden viljelijät ovat riippuvaisia unikonsiementen myynnistä. Oopium on kannattavampaa kuin vehnä, ja oopiumpeltojen tuhoaminen voi mahdollisesti johtaa tyytymättömyyteen tai levottomuuksiin asianomaisen väestön keskuudessa. Noin 3,3 miljoonaa afganistanilaista osallistuu oopiumin tuotantoon. Tästä syystä jotkut sanovat, että unikkoviljelmien hävittäminen ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Jotkin unikon hävittämisohjelmat ovat kuitenkin osoittautuneet tehokkaiksi erityisesti Afganistanin pohjoisosissa. Balkhin kuvernöörin Ustad Atta Mohammad Noorin vuosina 2005-2007 toteuttama oopiumiunikon hävittämisohjelma vähensi menestyksekkäästi unikonviljelyä Balkhin maakunnassa 7 200 hehtaarista vuonna 2005 nollaan vuoteen 2007 mennessä.
Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaine- ja rikostorjuntaviraston julkaisemassa Afganistanin oopiumriskin arvioinnissa 2013 todetaan, että Taleban on vuodesta 2008 lähtien tukenut unikonviljelijöitä, jotka ovat olleet kapinallisten tulonlähde.
Oopiumi on Talebanin tärkein tulonlähde: Oopiumunikon pelto Gostanin laaksossa, Nimruzin maakunnassa, Afganistanissa.
Afganistanin oopiumiunikon viljely, 1994-2016 (hehtaaria)
Kerätyt unikkokapselit
Talebaneja ei pidetä ongelman aiheuttajana.
Afganistanissa on ollut sotia ja konflikteja yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Sen seurauksena maa on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista. Se on myös yksi korruptoituneimmista. Kolmekymmentäviisi prosenttia väestöstä on työttömiä, ja yli puolet ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.
Länsimainen avustusjärjestö Oxfam julkaisi Afganistanissa vuonna 2010 tekemänsä mielipidekyselyn. Kyselyn mukaan 83 prosenttia Afganistanin väestöstä ei pidä Talebania militantteina. Köyhyyttä, työttömyyttä ja hallituksen korruptiota pidetään suurimpina syinä sodan syttymiseen Afganistanissa. Kun Yhdysvaltain tukemat afganistanilaiset joukot syrjäyttivät Talebanit vuoden 2001 lopulla, väkivalta lisääntyi. Lähes puolet kyselyyn vastanneista sanoi, että korruptio ja huono hallinto olivat tärkeimmät syyt jatkuvaan sotaan. Taleban-kapinalliset olivat syyllisiä 12 prosentin mielestä. Talebanien jälkeen suurin osa vastaajista ilmoitti syyn taistelujen jatkumiselle olevan ulkomaiden sekaantuminen, ja 25 prosenttia vastaajista sanoi muiden maiden olevan syyllisiä.
2006 eskalaatio
Afganistanissa on vuoden 2006 alusta lähtien ollut improvisoitujen räjähteiden ja itsemurhapommittajien tekemien iskujen aalto, erityisesti sen jälkeen kun Nato otti keväällä 2006 kapinallisten vastaisen taistelun johtoonsa.
Afganistanin presidentti Hamid Karzai tuomitsi julkisesti länsivaltojen käyttämät menetelmät. Kesäkuussa 2006 hän sanoi:
| “ | Ja kahden vuoden ajan olen järjestelmällisesti, johdonmukaisesti ja päivittäin varoittanut kansainvälistä yhteisöä siitä, mitä Afganistanissa on tapahtumassa ja että lähestymistapaa on muutettava... Kansainvälisen yhteisön [on] arvioitava uudelleen tapaa, jolla tätä terrorismin vastaista sotaa käydään... | ” |
Myös kapinallisia arvosteltiin heidän käytöksestään. Human Rights Watchin mukaan Talebanien (ja vähemmässä määrin Hezb-e-Islami Gulbuddinin) pommi-iskut ja muut hyökkäykset afgaanisiviilejä vastaan "kiihtyivät jyrkästi vuonna 2006", ja "ainakin 669 afgaanisiviiliä sai surmansa ainakin 350 aseellisessa hyökkäyksessä, joista suurin osa näyttää kohdistuneen tarkoituksellisesti siviileihin tai siviilikohteisiin". Kapinallisten iskuista 131 oli itsemurhaiskuja, joissa kuoli 212 siviiliä (732 haavoittui), 46 Afganistanin armeijan ja poliisin jäsentä (101 haavoittui) ja 12 ulkomaalaista sotilasta (63 haavoittui).
Yhdistyneet Kansakunnat arvioi, että vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla siviilikuolemien määrä nousi 15 prosenttia ja oli 1462, mikä on pahin kuolleiden määrä sodan alkamisen jälkeen, vaikka ulkomaisia joukkoja on lisätty.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Taleban-kapina?
V: Taleban-kapina on Talebanin Afganistanissa aloittama kapina sodan alettua vuonna 2001.
K: Ketä vastaan talebanit hyökkäsivät kapinan aikana?
V: Taleban hyökkäsi ISAFin ja Naton joukkoja vastaan Afganistanissa.
K: Ketä vastaan Taleban taisteli konfliktissa?
V: Taleban taistelee Afganistanin hallitusta ja sen liittolaisia vastaan.
K: Mikä on Khyber Pakhtunkhwan alueen kapina?
V: Khyber Pakhtunkhwan kapina on Pakistaniin levinneeseen Taleban-kapinaan liittyvä konflikti.
K: Mikä on Afganistanin tärkein rahakasvi?
V: Afganistanin tärkein rahakasvi on unikon siemenet, joita käytetään laittomien huumeiden, kuten oopiumin ja heroiinin, tuottamiseen.
K: Mitä monet ihmiset Afganistanissa ajattelevat maan ongelmista?
V: Monet afganistanilaiset eivät usko, että maan ongelmat johtuvat talebaneista.
K: Mitä Afganistanin ongelmien ratkaiseminen edellyttää?
V: Afganistanin ongelman ratkaiseminen vaatii todennäköisesti enemmän ponnisteluja kuin Talebanin voittaminen. Se merkitsee myös sitä, että talouteen ja maan hallintotapaan on tehtävä muutoksia.
Etsiä