Petokuoriaiset (Adephaga) – määritelmä, lajit ja ominaisuudet

Petokuoriaiset Adephaga – määritelmä, lajit ja ominaisuudet, tutustu maakuoriaisiin, sukeltajakuoriaisiin ja bombardierikuoriaisten polttaviin puolustuskeinoihin

Adephaga on kovakuoriaisten alalahko. Kymmeneen sukuun kuuluu yli 40 000 lajia. Se on Coleoptera-luokan toiseksi suurin alaluokka.

Tämän alaluokan kuoriaisiin kuuluvat maakuoriaiset, tiikerikuoriaiset, sukeltajakuoriaiset ja pyörrekuoriaiset. Suurin osa lajeista kuuluu karabiidien eli maakuoriaisten heimoon (Carabidae).

Adephaga on kaksi ryhmää, joilla on yhteinen alkuperä. Ne ovat Hydradephaga (vesikuoriaiset) ja Geadephaga (maakuoriaiset). Ne ovat enimmäkseen petoeläimiä. Molempien ryhmien ensimmäiset fossiilit löytyvät triaskaudelta. Maakuoriaisilla on mahtavat kemialliset puolustusmekanismit. Niillä on erityiset pygidirauhaset, jotka ruiskuttavat kuumia, polttavia kemikaaleja. Bombardier-kuoriaiset ovat kuuluisia siitä, että ne ruiskuttavat ilkeitä kemikaaleja hyökkääjien päälle.

Morfologia ja tunnistettavat piirteet

Adephaga-ryhmän kuoriaisia yhdistäviä tunnuspiirteitä ovat muun muassa:

• takaraajojen poikki kulkevat (takakyynärpäiden) lonkkaluut (coxae), jotka usein ulottuvat niin, että ne jakavat ensimmäisen vatsapleuraosan (abdominaalisen sternitin) kahtia;
• pitkät ja yleensä filamenttiset antennit sekä vahvat, petoeläimille sopivat leuat (mandibulat);
• aikuisten ja toukkien yleensä etualan edistyneet saalistuskalut: voimakkaat leukalihakset ja terävät leukaparat;
• vesielämässä elävillä lajeilla (Hydradephaga) on usein uintiin soveltuvat takaraajat, joissa on harjaksia, kun taas maalla elävillä lajeilla on juoksemiseen soveltuvat jalat;
• täydellinen muodonmuutos (holometabolia): muna → toukka → kotelo → aikuinen.

Elintavat ja ekologia

Adephaga-lajit ovat pääasiassa petoja sekä aikuisaikuisina että toukkina. Ne saalistavat muita hyönteisiä, selkärangattomia ja joissakin tapauksissa pieniä sammakoita tai kaloja (erityisesti suurten vesikuoriaisten lajit). Hydradephaga-ryhmään kuuluvat suvelliset sukeltajakuoriaiset (esim. Dytiscidae) ja pyörrekuoriaiset (Gyrinidae), jotka elävät vedessä ja ovat sopeutuneet uimiseen ja hengittämiseen veden pinnalta haettaessa ilmaa. Geadephaga-ryhmä sisältää maalla eläviä maakuoriaisia, jotka viihtyvät kosteikoilla, metsissä, avoimilla paikoilla ja jopa kivikkoisilla rannoilla.

Taksonomia ja yleisimmät heimot

Adephaga sisältää useita heimotasoisia ryhmiä (nykykäsityksissä usein noin 10–12 heimoon kuuluvia riippuen taksonomisesta luokittelusta). Tärkeitä ja helposti tunnistettavia ovat esimerkiksi:

• Carabidae (maakuoriaiset) – suuri ja monimuotoinen heimo, johon kuuluu myös tiikerikuoriaiset;
• Dytiscidae (sukeltajakuoriaiset) – vesikuoriaisia, tehokkaita uimareita ja saalistajia;
• Gyrinidae (pyörrekuoriaiset) – pinnalla liikkuvia, pyöriväliikettä tekeviä vesikuoriaisia;
• muut pienemmät heimot, joiden lajit voivat olla maa- tai vesieläimiä.

Fossiilit ja evoluutio

Adephaga-ryhmän fossiililöydöt ulottuvat triaskaudelle, mikä kertoo ryhmän varhaisesta erilaistumisesta. Ryhmä on säilynyt ja monimuotoistunut läpi mesotsooisen ajan ja edelleen nykymaailmaan. Fossiiliaineisto antaa viitteitä sekä vesieliöihin että maalla eläviin linjoihin sopeutumisesta jo varhaisessa vaiheessa.

Puolustusmekanismit ja kemia

Monilla maakuoriaisilla on erityiset pygidirauhaset, joita käytetään kemialliseen puolustukseen. Näissä rauhasissa syntyy ja varastoituu yhdisteitä, kuten hydrokinoneja, benzoinoja ja peroksidaaseja, joita voidaan ruiskuttaa tai levittää hyökkääjää kohti. Erityisen tunnettu esimerkki on Bombardier-kuoriaiset, joiden kemiallinen puolustusräjähdys syntyy, kun hydrokinonit ja vetyperoksidi sekoitetaan katalyytin läsnä ollessa—reaktio tuottaa kuumaa, ärsyttävää höyryä ja roisketta, joka voi säikäyttää tai vahingoittaa hyökkääjää.

Tärkeys ja suojelu

Adephaga-lajit ovat tärkeitä ekosysteemien säätelijöitä, sillä ne hillitsevät hyönteispopulaatioita ja toimivat ravintoketjun osina. Monet maakuoriaiset ovat myös käyttökelpoisia biologisen torjunnan kannalta, ja vesikuoriaiset auttavat pitämään vesiekosysteemit elinvoimaisina. Samalla monet lajit kärsivät elinympäristöjen pirstoutumisesta, kosteikkojen kuivattamisesta ja ympäristösaasteista, joten joidenkin lajien suojelu ja elinympäristöjen säilyttäminen on ajankohtaista.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Adephaga?

K: Kuinka monta lajia Adephaga-alalahkoon kuuluu?

K: Mitä esimerkkejä Adephaga-alalahkon kovakuoriaisista on?

K: Mikä on Adephaga-alalahkon suurin suku?

K: Mistä Adephaga-alalahko on peräisin?

K: Mikä on Adephaga-alalajin tärkein ominaisuus?

K: Mikä on maakuoriaisten erityinen puolustusmekanismi?

Hae kirjaimella