Zulut: Etelä-Afrikan suurin etninen ryhmä, kieli (isiZulu) ja historia

Zulut ovat Etelä-Afrikan suurin etninen ryhmä. Etelä-Afrikassa asuu 10-11 miljoonaa zulua, joista suurin osa KwaZulu-Natalin maakunnassa. Pieni määrä zuluja asuu kuitenkin myös Zimbabwessa, Sambiassa ja Mosambikissa. Zulun kieli, jota kutsutaan isiZuluksi, on Nguni-alaryhmään kuuluva bantukieli.

Zulujen kuningaskunta oli erittäin tärkeä osa Etelä-Afrikan historiaa 1800- ja 1900-luvuilla. Apartheidin aikana zulut olivat kolmannen luokan kansalaisia ja kärsivät virallisesta syrjinnästä. Nykyään zulut ovat Etelä-Afrikan suurin etninen ryhmä, ja heillä on yhtäläiset oikeudet.

Kieli (isiZulu)

isiZulu on yksi Etelä-Afrikan virallisista kielistä ja kuuluu Nguni-kielten ryhmään, johon kuuluvat myös esimerkiksi xhosa, siSwati ja Ndebele. IsiZulu on maan puhutuin kotikieli useassa väestölaskennassa mitattuna: sitä käyttää äidinkielenään noin viidennes koko maan väestöstä. Kielen ortografia perustuu latinalaiseen aakkostoon.

IsiZulu sisältää ääniä, jotka ovat lainoja naapurikielistä, kuten klikkikonsonantteja (klikit), ja sillä on rikas sanasto sekä tapoja ilmaista suvun ja yhteisön suhteita. Kielessä on vahva suullisen perinteen rooli: tarinankerronta, laulut ja sananlaskut ovat tärkeitä kulttuurin siirrossa.

Historia

Zulujen nousu merkittäväksi poliittiseksi voimaksi liittyy 1800-luvun alun muutoksiin ja johtajiin kuten Shaka Zulu (noin 1787–1828), joka uudisti sotajärjestelmää, yhteenliitti useita heimoja ja loi vahvan sotilaallisen kuningaskunnan. Tähän ajanjaksoon liittyy myös Mfecane tai Difaqane -nimellä tunnettu alueellinen hajaannus ja muuttoaalto, joka vaikutti laajasti eteläiseen Afrikkaan.

1800-luvun puolivälissä ja lopulla brittiläiset siirtomaavallat alkoivat laajentaa vaikutusvaltaansa Zululandissa, mikä johti konflikteihin. Tunnetuimpia tapahtumia on anglo-zululainen sota vuonna 1879, johon kuuluivat muun muassa taistelut Isandlwanassa ja Rorke's Driftissä. Myöhemmin alue liitettiin osaksi brittiläistä siirtomaahallintoa ja 1900-luvun aikana zulujen asema muuttui useaan kertaan poliittisten muutosten seurauksena.

Kulttuuri ja yhteiskunta

Zulujen kulttuuri korostaa yhteisöllisyyttä, suvun (ukulawu/umndeni) ja klaanin merkitystä sekä kunnioitusta johtajia ja esivanhempia kohtaan. Joitakin keskeisiä piirteitä:

• Sangomat eli perinteiset parantajat ja noidat ovat usein yhteisön hengellisiä neuvonantajia.
• Amakhosi eli päälliköt ja kuninkaat säilyttävät perinteisiä valtarakenteita, vaikka poliittinen valta on enimmäkseen demokraattisesti järjestetty.
• Kulttuuritapahtumat kuten tanssit (esim. indlamu), seremonialliset puvut ja musiikki (maskandi, isicathamiya) ovat elinvoimaisia ja näkyviä sekä juhla- että arkitilanteissa.
• Siirtolaisuus ja urbaani elämä: monia zuluja asuu nykyään kaupungeissa (esim. Durban, Johannesburg), mikä on muokannut perinteisiä elämäntapoja ja talouselämää.

Uskonto, oikeus ja tapakulttuuri

Monet zulut ovat kristittyjä, mutta perinteiset uskomukset esivanhempien hengistä ja rituaaleista säilyvät laajalti. Perinteiset rituaalit ja merkkitavat, kuten miesten aloitusriitit (esim. ulwaluko joissakin yhteisöissä) ja lobola-käytännöt (sormuksen sijaan hevosten tai varojen vastineena tapahtuva morsiamen perheen kompensaatio) tunnetaan ja vaihtelevat alueittain.

19.–21. vuosisadan poliittinen rooli

Zulut ovat vaikuttaneet merkittävästi Etelä-Afrikan politiikkaan. Apartheidin aikana Zulun alueelle perustettiin hallinnollisia ratkaisuja kuten KwaZulu, ja 1900-luvun lopulla poliittisia jännitteitä ilmeni sekä apartheidin että sitä seuranneen demokratisoitumisen aikana. Politiikan kentällä tunnistettavia toimijoita ovat olleet esimerkiksi Inkatha Freedom Party (IFP) ja sen pitkäaikainen johtaja Mangosuthu Buthelezi. Nykyisessä Etelä-Afrikassa zulut osallistuvat laajalti yhteiskunnan eri sektoreihin ja pitävät yllä vahvaa kulttuuri-identiteettiä.

Nykytila ja haasteet

Väestömäärä on arviolta noin 10–11 miljoonaa Etelä-Afrikassa, ja zulun kieli on tärkeä osa maan monikielisyyttä. Nykyisille haasteille kuuluu taloudellinen eriarvoisuus, työttömyys etenkin nuorten keskuudessa sekä perinteisten elämäntapojen ja modernin kaupunkikulttuurin yhteensovittaminen. Samalla on käynnissä aktiivista kulttuuriperinnön säilyttämistä: kielen opetusta, perinteisten taitojen ja musiikin edistämistä sekä historiallisten muistomerkkien ylläpitoa.

Zulujen historia ja kulttuuri ovat syvästi kietoutuneet Etelä-Afrikan kehitykseen. Ymmärtämällä koko yhteisön monimuotoisuuden — kielestä ja perinteistä nykypäivän poliittisiin ja taloudellisiin realiteetteihin — saa laajemman kuvan siitä, miten merkittävä osa eteläistä Afrikkaa zulujen perintö on.

Alku

Zulut olivat alun perin merkittävä klaani alueella, joka on nykyisin Pohjois-KwaZulu-Natal. Zuluklaanin perusti noin vuonna 1709 Zulu kaNtombhela. Nguni-kielissä sanat iZulu, iliZulu ja liTulu tarkoittavat taivasta tai taivasta.

Alueella asui 1700-luvun alussa useita suuria nguniyhteisöjä ja klaaneja. Näitä ryhmiä kutsuttiin isizweiksi (kansakunniksi) ja isibongoiksi (klaaneiksi). Nämä nguniyhteisöt olivat muuttaneet Afrikan itärannikkoa pitkin tuhansien vuosien ajan. Näitä ihmisten siirtymiä kutsuttiin bantumigraatioiksi. He saapuivat nykyisen Etelä-Afrikan alueelle todennäköisesti 800-luvulla.

Shaka, zulujen kuningas. Kaiverrus, joka perustuu Port Natalissa toimivan kauppiaan luutnantti James Kingin luonnokseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Ketkä ovat Etelä-Afrikan suurin etninen ryhmä?

K: Kuinka monta zulua asuu Etelä-Afrikassa?

K: Missä Etelä-Afrikan maakunnassa asuu eniten zuluja?

K: Missä muualla kuin Etelä-Afrikassa on zuluja?

K: Mikä on zulujen kielen nimi?

K: Mikä oli zulujen kuningaskunnan merkitys Etelä-Afrikan historiassa?

K: Mikä oli zulukansan asema apartheidin aikana?

Hae kirjaimella