Tyypin 38 75 mm:n kenttätykki (三八式野砲, Sanhachi-shiki yahō) oli keisarillisen Japanin armeijan (IJA) käyttämä kenttätykki. Siitä tuli IJA:n vakiokenttätykki Venäjän-Japanin sodan päätyttyä.
Historia ja käyttöönotto
Nimitys "Tyypin 38" viittaa Meiji-kauden vuoteen 38 (1905), jolloin tykki otettiin käyttöön tai sen käyttö yleistyi IJA:ssa. Tyypin 38 kehitettiin ja hankittiin ajan tarpeisiin korvaamaan vanhempia, vähäisempitehoisia kenttätykkejä sekä yhdenmukaistamaan kalustoa Venäjän–Japanin sodan aikana saatujen kokemusten pohjalta. Se muodostui IJA:n perusasetukseksi kenttätykistöön useiksi vuosikymmeniksi.
Tekniset ominaisuudet
Tyypin 38 oli 75 mm kaliiperinen kenttätykki, suunniteltu käyttöön avokentällä ja suojatun tulentoiminnan tukena. Mallissa oli ajan käytännön mukainen vaunu, joka teki siitä suhteellisen helposti siirrettävän, yleensä hevosvetoiseksi. Tyypilliset piirteet:
- Kaliiperi: 75 mm.
- Ammukset: käyttöön sopivat teräksiset kuulat, sirpalekranaatit ja sijoituskohtiin soveltuvat räjähdysammukset.
- Miehistö: pieni kenttätykistöryhmä, yleensä noin 6–8 henkeä tykin toimintaan ja huoltoon.
- Vaunu ja siirrettävyys: perinteinen yksiosainen takakahvariippuvaunu, alun perin puisilla spok-wheel-rattailla; myöhemmin osassa yksiköitä käytettiin parannettuja renkaita tai uudistettuja alustaratkaisuja.
Mallia paranneltiin ja muunneltiin käytön aikana, mutta sen perusrakenne pysyi samankaltaisena pitkään, mikä helpotti logistiikkaa ja huoltoa.
Palveluskäyttö
Tyypin 38 palveli laajalti IJA:ssa 1900-luvun alkupuolen konflikteissa. Se oli käytössä Venäjän–Japanin sodassa ja sitä käytettiin myös myöhemmissä operaatioissa, kuten ensimmäisen maailmansodan aikaisissa japanilaisissa operaatiotehtävissä, Kiinassa ja Mantšuriassa sekä toisen maailmansodan alkuvuosina. 1930-luvulla tykkiä alettiin vähitellen korvata nykyaikaisemmilla malleilla, kuten Type 90-75 mm-tykillä, mutta Tyypin 38 jäi pitkäaikaiseen toissijaiseen käyttöön, koulutukseen ja linnoitus- ja rannikkopuolustustehtäviin.
Valmistus ja levitys
Tyypin 38 -tykkejä valmistettiin Japanissa useissa kansallisissa arsenaleissa ja tehtaissa, mikä mahdollisti niiden laajan levityksen armeijan yksiköihin. Yksinkertainen rakenne ja yleisesti saatavilla olevat ammukset tekivät tykistä luotettavan vaihtoehdon pitkiin huolto- ja koulutussykleihin.
Vaikutus ja perintö
Tyypin 38:n pitkä käyttöikä tekee siitä merkittävän esimerkin IJA:n siirtymäkaudesta kohti nykyaikaisempaa tykistöä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Monia yksilöitä säilyy museokohteina Japanissa ja muualla, ja se kiinnostaa sotahistorioitsijoita sekä kaluston harrastajia. Tyypin 38 tarjosi IJA:lle vakaata kenttätulitukea vuosikymmenien ajan ja toimi sillanrakentajana vanhojen ja uusien tykkimallien välillä.