Kenttätykit ovat yksi kahdesta kenttätykistön päätyypistä. Kenttätykit ampuvat raskasta kranaattia suhteellisen tasaisella lentoradalla pidemmästä piipusta. Näin saadaan erittäin suuri suustanopeus ja hyvä kantama. Kenttätykit soveltuvat parhaiten pitkän kantaman tulitukeen ja pattereiden vastatuleen. Tässä luettelossa on kaksi luokkaa; hevosten tai ajoneuvojen liikuttamat (hinattavat) kenttätykit ja tykit, jotka pystyivät liikkumaan itse (itseliikkuvat tykit).

 

Määritelmä ja keskeiset ominaisuudet

Kenttätykki tarkoittaa pitkääpiippuista kenttätykkiä, joka on suunniteltu ammuttavaksi suurilla suustanopeuksilla ja suhteellisen tasaisella ballistisella radalla. Korkea suustanopeus antaa hyvän kantaman ja läpäisykyvyn, mikä tekee kenttätykeistä tehokkaita suoraa tulta vaativissa tehtävissä, kuten suojattujen kohteiden tai kauempana olevien taisteluasemien tulittamisessa.

Tyypit

  • Hinattavat kenttätykit: Kevyempiä malleja, joita siirretään hevosilla tai maastoajoneuvoilla. Ne voidaan nopeasti asemointi ja ne ovat edullisempia ylläpitää.
  • Itseliikkuvat kenttätykit: Tykit, jotka on asennettu moottoroituun alustaan (telaketju- tai pyöräalusta). Ne tarjoavat paremman liikkuvuuden, nopeamman siirtymisen ja paremman suojauksen miehistölle.

Erityispiirteet verrattuna muihin tykkeihin

  • Erot haupitseihin: Haupitsit (haupitsit) ampuvat yleensä kaarevampaa, korkeamman kulman ammuntaa ja ovat parempia epäsuorassa tulessa. Kenttätykit sen sijaan on optimoitu suoralle tai matalakaariselle tulille ja pidemmälle kantamalle.
  • Erot panssarintorjuntatykeistä: Panssarintorjuntatykit ovat erikoistuneet panssarin läpäisyyn ja usein kevyempiä sekä paremmin suuntausta varten optimoituja. Kenttätykit puolestaan kantavat raskaampaa kranaattia ja toimivat laajemmassa tehtäväkentässä.

Käyttötarkoitus ja taktiikka

Kenttätykit käytetään muun muassa seuraaviin tehtäviin:

  • Pitkän kantaman tulituki lähitaisteluissa ja puolustuksessa.
  • Kohteiden ja taisteluasemien tuhoaminen suoralla tai lähes suoralla tulella.
  • Pattereiden vastatuleen (counter-battery) toimet, koska suuri kantama ja tarkka suuntaus mahdollistavat vihollisen tykistön etäältä tulittamisen.

Ammukset ja tekniset seikat

Kenttätykit ampuvat yleensä yhtenäisiä tai erillisruudullisia kranaatteja, joissa voi olla erilaisia panssarintorjunta-, sirpale- tai savutus- ja valaisuammuksia. Piipun pituus suhteessa kaliiperiin (esim. L/xx-mitoitus) määrittää suustanopeuden: pidempi piippu = suurempi suustanopeus ja parempi kantama. Recoil-järjestelmät, tähtäimet ja nykyään digitaaliset tulilaskentajärjestelmät parantavat osumatarkkuutta ja ampumatehoa.

Historia lyhyesti

Kenttätykit kehittyivät 1800–1900-lukujen vaihteessa, kun tekninen kehitys mahdollisti pidempiä piippuja ja tehokkaampia räjähdysaineita. Ensimmäisissä maailmansodissa kenttätykit olivat avainasemassa taistelukentillä. Toisen maailmansodan jälkeen koneellistuminen ja panssarintorjunta- sekä raskaampi tykistöratkaisut johtivat itseliikkuvien varianttien kehitykseen. Nykyään monet perinteiset kenttätykit on korvattu monikäyttöisemmillä haupitseilla tai it-armeijan tykistöjärjestelmillä, mutta kenttätykkityypin periaatteet ovat edelleen käytössä tietyissä rooleissa.

Edut ja rajoitukset

  • Edut: Suuri kantama ja tarkka suora tulentoimi, hyvä läpäisykyky, tehokas vastatuli.
  • Rajoitukset: Rajoittunut korkeakulmainen ammunta verrattuna haupitseihin, suurempi logistinen tarve ammuksille ja vetolaitteille, avoin sijoittelu altistaa miehistön ja kaluston.

Käytännön organisaatio ja miehistö

Kenttätykkiyksiköt toimivat tykistökomppanioissa tai pattereissa. Yhden tykin miehistö voi olla tyypillisesti 4–8 henkeä, joihin kuuluu tähtäinmiehiä, lataajia, komentaja ja ajoneuvon kuljettaja (itseliikkuvissa malleissa). Nykyajan tykistötoiminta sisältää myös tarkat tulilaskentajärjestelmät, droonien ja tiedustelun käytön sekä täsmäohjatun ampumatarvikkeen hyödyntämisen.

Yhteenveto

Kenttätykit ovat pitkän kantaman, korkean suustanopeuden omaavia tykkejä, joiden vahvuudet ovat suoran tai lähes suoran tulen tarkkuudessa ja vastatulessa. Nykyajan sodankäynnissä kenttätykit kilpailevat ja täydentävät muita tykistömuotoja kuten haupitseja ja raketti- tai ohjusjärjestelmiä, ja ne ovat edelleen käytössä erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan pitkää kantamaa ja suoraa tulentukea.