Urinogenitaalinen aukko – nisäkkäiden virtsa- ja sukupuolikäytävä (emätin, penis)
Urinogenitaalinen aukko nisäkkäillä — selkeä opas emättimeen ja penikseen, sekä ero peräaukkoon ja kloaakaan. Lue lisää nisäkkäiden anatomiasta.
Urinogenitaalilla tarkoitetaan nisäkkäiden yhteistä virtsa- ja sukupuolikäytävää (aukkoa). Nisäkkäillä rakenne ja avautuminen vaihtelevat sukupuolen ja lajin mukaan: naarailla sitä kutsutaan emättimeksi ja uroksilla penikseksi, mutta anatominen yksityiskohta eroaa lajeittain.
Rakenne ja toiminta
Yleisellä tasolla urinogenitaalinen aukko on paikka, josta virtsa ja sukupuolielimistön eritteet poistuvat elimistöstä. Ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden tapauksessa virtsaa kuljettaa virtsaputki (urethra). Uroksilla urethra kulkee usein peniksen sisällä ja toimii sekä virtsan että siemennesteen poistokanavana. Naarailla emätin (vagina) on pääasiallinen sukupuolikäytävä, mutta virtsaputken oma aukko (urethran suuos) voi sijaita erillään emättimen suuaukosta (häpyhuulten välissä).
Erot sukupuolten ja lajien välillä
On tärkeää huomata, että vaikka termi viittaa yhteiseen virtsa- ja sukupuolikäytävään, toteutuma vaihtelee:
- Uroksilla penis sisältää yleensä yhdistetyn virtsa- ja siemensyöttöputken.
- Naarailla monilla lajeilla virtsan ja lisääntymiskanavan aukot ovat erilliset (urethran suuos vs. emättimen suuaukko tai vulva), mutta joissakin lajeissa esiintyy urogenitaalinen sinuus, jossa kanavat yhdistyvät ennen ulostuloa.
- Poikkeuksia on olemassa: esimerkiksi jotkin nisäkäslajit, kuten monotremit (mäyräeläimet kuten platyyppi ja echidna), säilyttävät aikuisina yhtenäisen aukon, eli kloakan. Termi eroaa myös matelijoiden ja lintujen käytännöstä, joissa klaoka on yleinen ulostamisen, virtsaamisen ja lisääntymisen aukko.
Embryologia ja evoluutio
Ontogenian (alkion kehityksen) aikana useilla selkärankaisilla esiintyy alkuvaiheessa yhteinen klaakkivaihe, josta kehittyy eri tavoin erilaistuneita aukkoja nisäkkäissä. Plaseentallisilla nisäkkäillä erot erilaistuvat yleensä siten, että suolisto saa oman aukon (ulostusaukko/peräaukko) ja virtsa- sekä sukupuolikanavat muodostavat eriytyneitä tai yhdistyviä rakenteita lajin mukaan.
Lääketieteellisiä huomioita
- Urinogenitaalialueen tulehdukset ja infektiot, kuten virtsatietulehdukset tai vaginiitit, ovat yleisiä kliinisiä ongelmia.
- Syntymävikoihin liittyviä poikkeavuuksia ovat esimerkiksi hypospadia, jossa peniksen suun paikka on epänormaali, tai synnynnäiset sulkeumat/epämuodostumat urogenitaalialueella.
- Eläinlääketieteessä ja luonnonvaraisilla lajeilla urogenitaali- ja perineaalivauriot, lisääntymiselinten sairaudet ja loiset voivat vaikuttaa yksilön lisääntymiskykyyn ja yleisterveyteen.
Yhteenvetona: urinogenitaalinen aukko kuvaa nisäkkäillä virtsa- ja sukupuolitoimintoihin liittyvää aukkoa tai käytävää, mutta sen tarkka anatomia ja toiminnallinen järjestely vaihtelevat sukupuolen ja lajin mukaan. Nisäkkäillä on yleensä erillinen ulostusaukko (peräaukko), mikä erottaa heidät monista muista selkärankaisryhmistä, joissa on kloaka.
Etsiä