Vulvasyöpä – oireet, syyt, diagnoosi ja hoitovaihtoehdot

Vulvasyöpä on sairaus, jossa kehon solut kasvavat hallitsemattomasti vulvassa tai vulvassa. Vulva on naisen sukupuolielinten uloin osa. Siinä on kaksi ihopoimua, joita kutsutaan häpyhuuliksi. Vulvassyöpää esiintyy useimmiten häpyhuulten sisäreunoilla. Syöpä nimetään aina sen ruumiinosan mukaan, josta se on alkanut, vaikka se myöhemmin leviäisikin muihin ruumiinosiin. Kun syöpä alkaa emättimestä, sitä kutsutaan emättimen syöväksi. Emätin, jota kutsutaan myös synnytyskanavaksi, on ontto, putkimainen kanava kohdun pohjan ja kehon ulkopinnan välillä. Kun vulvasyöpä löydetään varhain, hoito tehoaa parhaiten.

Oireet

Vulvasyövässä oireet voivat olla epämääräisiä ja kehittyä hitaasti. Monet oireista voivat johtua muista, hyvänlaatuisista sairauksista, mutta on tärkeää hakeutua tutkimuksiin, jos ne jatkuvat.

Iholöydökset: uusi kyhmy, paksuuntuma tai haavauma vulvan alueella.
Kipu tai polttelu: pitkittynyt kipu, polttelu tai arkuus.
Vuoto: epätavallinen verenvuoto tai verinen vuoto emättimestä, erityisesti vaihdevuosien jälkeen.
Itsehoidosta huolimatta jatkuva kutina: pitkäkestoinen kutina, joka ei reagoi tavanomaiseen hoitoon.
Muutos ihon värissä tai rakenteessa: punoitus, tummentuma tai kalpeus, hilseily tai rakkulat.
Ongelmat virtsaamisessa tai sukupuolielämässä: kipu yhdynnässä, virtsaamisvaikeudet tai lantion kipu.

Syyt ja riskitekijät

Vulvasyövän syntyyn liittyy useita tekijöitä. Yksittäistä syytä ei aina saada selville, mutta tunnettuja riskitekijöitä ovat:

Ikä: yleisempää keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä naisilla.
HPV-infektio: tietyt ihmisen papilloomavirus (HPV) -tyypit lisäävät riskiä, erityisesti nuoremmilla potilailla.
Esiasteiset muutokset: vulvan esiasteet, kuten vulvan intraepiteliaalinen neoplasia (VIN), voivat kehittyä syöväksi.
Krooninen tulehdus tai ihosairaudet: pitkäaikaiset ihotulehdukset tai muut ihosairaudet vulva-alueella (esim. lichen sclerosus) voivat lisätä riskiä.
Immuunijärjestelmän heikentyminen: esimerkiksi immunosuppressiivinen hoito tai HIV-infektio voi lisätä riskiä.
Perhehistoria ja elämäntavat: sukurasitus on harvinaisempi tekijä; tupakointi voi lisätä joidenkin gynekologisten syöpien riskiä.

Diagnoosi

Diagnoosi alkaa yleensä lääkärin tekemällä tutkimuksella. Jos löydös on epäilyttävä, seuraavat tutkimukset voivat olla tarpeen:

Gynekologinen tutkimus: vulvan, emättimen ja kohdun tarkastus.
Koepala (biopsia): epäilyttävästä kohteesta otetaan näyte, joka tutkitaan mikroskoopilla varmistaaksesi syövän olemassaolon ja tyypin.
Kuvantamistutkimukset: tarvittaessa ultraääni, tietokonetomografia (TT) tai magneettikuvaus (MRI) leviämisen arvioimiseksi.
Imusolmuketutkimukset: valtaako syöpä lähialueen imusolmukkeita; joskus käytetään sentinellisolmututkimusta leikkauksen yhteydessä.
Lisätutkimukset: verikokeet ja muut tarpeelliset tutkimukset potilaan yleiskunnon arvioimiseksi.

Hoito ja hoitovaihtoehdot

Hoito riippuu syövän tyypistä, sijainnista, koosta, levinneisyydestä (stadiosta) ja potilaan yleiskunnosta. Tavoitteena on poistaa kasvain ja säilyttää mahdollisimman hyvä elämänlaatu.

Leikkaus: yleisin hoitomuoto. Leikkauksen laajuus vaihtelee pienistä paikallisista poistoleikkauksista radikaalimpaan vulvektomiaan. Usein tutkitaan myös imusolmukkeita.
Sädehoito: käytetään yksinään tai yhdessä leikkauksen kanssa, erityisesti jos leikkaus ei ole mahdollinen tai jos imusolmukkeissa on tautia.
Kemoterapia: edenneessä taudissa tai osana yhdistettyä hoitoa. Kemoterapiaa voidaan käyttää myös palliatiivisesti oireiden lievitykseen.
Immunoterapia ja kohdennetut hoidot: joidenkin tapausten hoidossa voi olla mahdollisuus uusille lääkehoidoille; tutkimusalue on aktiivinen.
Toipuminen ja kuntoutus: leikkauksen jälkeen tarvitaan seurantaa, haavanhoitoa ja tarvittaessa fysioterapiaa tai seksuaalineuvontaa.

Seuranta ja ennuste

Ennuste riippuu diagnoosihetken sairauden vaiheesta. Varhain löydetty vulvasyöpä on usein parannettavissa. Säännöllinen seuranta leikkauksen tai hoidon jälkeen on tärkeää mahdollisten uusiutumisten havaitsemiseksi. Seurantakäynnit sisältävät yleensä gynekologisen tarkastuksen ja tarvittaessa kuvantamista.

Ehkäisy ja riskin vähentäminen

HPV-rokotus: suojaa joitakin syöpää aiheuttavia HPV-tyyppejä vastaan ja voi vähentää tulevaa riskiä.
Säännölliset tarkastukset: hakeudu lääkärin tutkimuksiin, jos sinulla on pitkittyneitä oireita vulva-alueella.
Hallitse kroonisia iho-ongelmia: hoida mm. lichen sclerosus ja muut pitkäaikaiset tulehdukset lääkäriohjeen mukaan.
Terveelliset elämäntavat: tupakoinnin lopettaminen ja hyvä yleisterveys tukevat hoitojen tehoa ja toipumista.

Mitä tehdä, jos epäilet vulvasyöpää

Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos huomaat vulvassa uusia muutoksia, kyhmyn, haavauman, pitkittyneen kutinan tai verenvuodon. Varhainen tutkimus ja diagnoosi parantavat hoitomahdollisuuksia. Gynekologi tai terveyskeskuksen lääkäri voi ohjata jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Jos haluat lisätietoa tai tukea, keskustele hoitavan lääkärin kanssa tai etsi tukea syöpäjärjestöiltä ja potilasverkostoista.