A cappella – määritelmä, historia ja esitysmuodot

A cappella -musiikki tarkoittaa laulua ilman soittimellista säestystä: kaikki äänet tuotetaan ihmisäänillä ja tarvittaessa kehon tekemällä perkusioäänellä. A cappella voi olla yksinlaulua, pienyhtyeitä tai suuria kuoroja, ja se kattaa sekä uskonnollisen että maallisen musiikin tyylit.

Äänet ja ryhmittely

Perinteisesti kuoromusiikissa ja moniäänisessä laulussa äänet jaetaan usein neljään pääryhmään: sopraano, altto, tenori ja basso (lyhenteenä SATB). Tekstissä mainitut äänet ovat myös tavallisia a cappella -yhtyeissä:

  • sopraano
  • altto
  • tenori
  • baritoni (sijaitsee usein tenorin ja basson välissä)
  • basso

Joissain kokoonpanoissa käytetään neljää ääntä, toisissa viittä tai enemmän, kun osia jaetaan tarkemmin. Baritoni voi esiintyä erillisenä osana esimerkiksi viisiosaisessa sovituksessa.

Lyhyt historia

Sana a cappella tulee italiasta ja tarkoittaa kirjaimellisesti "kappelin tai kirkon tapaan". Termi juontaa juurensa siihen, että kirkkomusiikkia esitettiin usein ilman soittimia. Varhaisin esimerkki a cappella -tyylistä on gregoriaaninen laulu, mutta myöhemmin renessanssin moniäänisyydessä (esim. Palestrina) kehitettiin rikkaampia a cappella-sovituksia.

Myöhemmät tyylit, kuten barbershop, gospel ja doo-wop 1900-luvulla sekä moderni vokalijazz ja pop-a cappella loppu-1900-luvulta lähtien, ovat laajentaneet ilmaisun keinoja. Lisäksi nykyajan yhtyeet yhdistävät usein perinteisiä lauluääniä ja uusia tekniikoita kuten beatboxia ja looppausta.

Vocal percussion ja beatbox

Perinteisessä instrumentaalisessa musiikissa on joukko lyömäsoittimia, joita soitetaan esimerkiksi rummuilla. A cappella -esityksissä näitä perkusiosävyjä voidaan jäljitellä ihmisäänellä. Tätä kutsutaan vocal percussioniksi tai yleisemmin beatboxingiksi.

  • Beatboxaaja voi matkia rumpusettiä (virveli, bassorumpu, hi-hat) ja muita rytmisoittimia.
  • Ääni-imitaatiolla jäljitellään myös sähköisiä ääniä, kuten syntetisaattorin efektejä tai sähkökitaraa, sekä basso- ja sekvenssisoundeja.
  • Lisäksi käytetään kehon lyöntejä (body percussion) ja käsien taputusta tahdin tukena.

Monet nykyaikaiset a cappella -ryhmät hyödyntävät myös sähköisiä apuvälineitä, kuten mikrofoneja, efektejä ja loop-pedaaleja, mutta itse äänet tulevat yhä ihmisistä.

Esitysmuodot ja tyylilajit

  • Kirkkolaulu ja liturgia: usein puhdasta, ilman soittimia.
  • Renessanssin moniäänisyys: monimutkaiset kontrapunktiset sävellykset.
  • Barbershop: neljän hengen läheistä harmoniaa ja sointupintaa korostava tyyli.
  • Vokalijazz: improvisaatiota, soolo-osuuksia ja monipuolisia sointuvärejä.
  • Doo-wop, gospel ja pop-a cappella: korostavat melodioita, groovea ja rytmistä imitaatiota.
  • Nykyään myös kilpailu- ja esityskulttuuri (esim. televisioesitykset, kilpailut ja festivaalit) on lisännyt tyylin näkyvyyttä.

Esitys- ja sovituskäytännöt

A cappella-vaatii hyvää sävelvarmuutta, yhteistä puhtautta ja sointusilmää: sävelkorkeuden, dynamiikan ja tekstin yhteensovittaminen on keskeistä. Sovituksissa harjoitellaan usein seuraavia elementtejä:

  • Laulun tekstuurin rakentaminen: melody, harmony, bassline ja rhythmic elements.
  • Äänien tasapaino ja intonaatio: blendin (äänten yhtenäisyyden) saavuttaminen.
  • Roolitus: kuka kantaa melodian, kuka hoitaa basson tai perussykkeen.
  • Mikrofonitekniikka ja vahvistus: nykyaikaiset yhtyeet käyttävät usein huolellisesti sijoitettuja mikrofoneja ja efektejä.

Kuuntelu- ja harjoitteluvinkkejä

  • Kuuntele yksittäisiä ääniryhmiä ja harjoittele harmonian sointia yhdessä.
  • Harjoittele rytmiä ilman soitinta käyttäen taputusta ja ääni-imitaatiota.
  • Käytä nauhoituksia omien sovitusten arviointiin – a cappella-paljastaa helposti intonaatio- ja tempoerot.

Esimerkkejä ja nykytila

A cappella elää vahvasti sekä perinteisessä kuoromusiikissa että populaarikulttuurissa. Nykyään a cappella -ryhmät kilpailevat, julkaisevat levytyksiä ja esiintyvät laajasti erilaisissa medioissa. Tyylit ja tekniikat jatkavat kehittymistään, kun laulajat yhdistävät perinteisiä äänenkäyttötapoja moderneihin vaikutteisiin.

Historia

Kristinuskon ensimmäisten 1000 vuoden aikana kaikki kirkon virret laulettiin ilman soittimien säestystä. Tämä laulutyyli tunnettiin nimellä a cappella, joka tarkoittaa "kirkon" tai "kirkon tyyliin".

Genres

A cappella -musiikkia on monenlaista, kuten barbershop-musiikkia, klassista musiikkia, nykymusiikkia, gospelmusiikkia, doo-wop-musiikkia, jazz-musiikkia ja maailmanmusiikkia.

Parturiryhmässä on 4 henkilöä. Tämän tyylilajin nimi on peräisin perinteestä, jonka mukaan kun monet miehet kokoontuivat barbershopiin, he lauloivat ilman soittimia. Barbershop-kvartetissa on neljä miesääntä tai neljä naisääntä. Myös sekakvartetit ovat mahdollisia, ja niissä on yleensä kaksi mies- ja kaksi naisääntä. Äänten osia kutsutaan bassoksi, baritoniksi, leadiksi ja tenoriksi. Barbershop-tyylisessä musiikissa melodian (sävelen) laulaa lead-osa.

Klassisessa a cappellassa esitetään klassista musiikkia, kuten "turkkilainen marssi", "Overture William Tell", madrigaali jne.

Contemporary on nykyään suosituin a cappella -laji. Tässä lajissa "bassolinjan" pitäisi olla vahvempi, ja "kuorossa" (kaikki laulajat bassoa, lyömäsoittimia ja sooloa lukuun ottamatta) pitäisi olla vaihtelua. Lyömäsoittimien pitäisi saada äänensä enemmän rumpujen kaltaiseksi. Tämä tyylilaji on samanlainen kuin "doo-wop", mutta "kuoro-osuus" on monimutkaisempi ja siinä on erilaisia äänitehosteita.

Doo-wop on myös yhä suositumpi sen yksinkertaisen tyylin vuoksi. Vaikka siinä on yksinkertainen moto (italiaksi "musiikin eteneminen"), se voi olla mielenkiintoinen, kun siinä on hyvä laulu ja kertosäe.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on a cappella -musiikki?


A: A cappella -musiikki on musiikkia, jossa ihmiset laulavat ilman soittimia.

K: Kuinka monta osaa kuorossa on?


V: Kuorossa on enintään 5 osaa: sopraano, altto, tenori, baritoni ja basso.

K: Voiko a cappella -kuorossa olla nuo 5 osaa?


V: Kyllä, myös a cappella -kuorossa voi olla nämä 5 osaa.

K: Mitä eroa on lyömäsoittimilla a cappellassa ja soittimilla?


V: A cappellassa lyömäsoittimet tekee henkilö, joka tuottaa lyömäsoittoäänen, kun taas soittimissa lyömäsoittimet tehdään soittimilla, joita lyödään, kuten rummuilla.

K: Mitä esiintyjät tekevät beatbox-esityksessä?


V: Beatbox-esityksessä esiintyjät tuottavat ääniä kuten sähkörumpuja, syntetisaattoria ja sähkökitaraa.

K: Mitä on gregoriaaninen laulu?


V: Gregoriaaninen chantti on esimerkki a cappella -laulusta.

K: Mitä sana a cappella tarkoittaa?


V: Sana a cappella tarkoittaa italiaksi "kirkon tapaan" tai "kappelin tapaan".

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3