1560-luku (1560–1569) – tapahtumat, johtajat, syntymät ja kuolemat

Syvällinen katsaus 1560-lukuun (1560–1569): keskeiset tapahtumat, aikakauden johtajat sekä merkittävät syntymät ja kuolemat — kronologia ja taustat.

Tapahtumat (1560–1569)

• 1560 – Ruotsissa kuningas Kustaa Vaasa (Gustav I) kuolee 29. syyskuuta; hänen poikansa Eerik XIV (Eric XIV) nousee valtaistuimelle. Skotlannissa Treaty of Edinburgh (6.7.1560) katkaisee ranskalaisen vaikutuksen ja varmistaa protestanttisen suunnan; Mary of Guise kuolee 11. kesäkuuta.
• 1561 – Useita alueellisia uudelleenjärjestelyjä Baltiassa ja Itämeren alueella; Moskova ja Puola-Liettua sekä Livonia jatkavat valtapeliään (Livon sodan jatkuminen).
• 1562–1563 – Ranskassa alkavat ja päättyvät varhaiset uskonsodat (ensimmäinen hugenottisota 1562–1563), jotka muokkaavat Ranskan sisäpoliittista tilaa pitkään.
• 1563 – Trenton kirkolliskokous (Council of Trent) päättyy; katolinen kirkko viimeistelee Trenton päätökset reformaation vastatoimina.
• 1563–1570 – Pohjois-Euroopassa käydään Pohjoismainen seitsemänvuotinen sota (Northern Seven Years' War) Tanskan–Norjan, Suomen ruotsalaisen hallinnon ja Ruotsin välillä, joka vaikuttaa Itämeren politiikkaan.
• 1565 – Maltan suuri piiritys (Great Siege of Malta) kesti kesän ja syksyn 1565; Ottomaanien yritys vallata Malta epäonnistuu, mikä pysäyttää osaltaan ottomaanilaisten laajentumista Välimerellä.
• 1566 – Ottomanien sulttaani Suleiman Suuri kuolee piirityksen aikana Szigetvárissa; hänen seuraajakseen nousee Selim II. Myös Alankomaissa alkaa laajempi kapinointi, kun Beeldenstorm eli ikonoklastinen raivo riehuu (kuvia ja katolista omaisuutta tuhotaan), mikä johtaa myöhemmin alankomaiden kapinaan.
• 1567 – Skotlannissa Maria Stuart (Mary, Queen of Scots) pakotetaan luopumaan kruunusta poikansa hyväksi ja vankilaan; hänet myöhemmin lennätetään Englantiin (1568), mistä seuraa pitkä poliittinen kriisi Englannille.
• 1568 – Alankomaiden kapina kehittyy sodaksi (Eighty Years' War alkaa noin 1568), joka pitkään muuttaa Habsburgien ja alueen kansallisten liikkeiden välisiä suhteita. Ruotsissa Eerik XIV syrjäytetään (1568) ja hänen veljensä Johan (myöhemmin Kaarle IX:n isä) ottaa hallintovallan muodollisesti; John III (Johan III) lunastaa kruunun pian.
• 1569 – Puolan ja Liettuan unionin vahvistus: Lublinissa solmitaan Union of Lublin (1.7.1569), joka luo muodollisen Puola–Liettua-yhteisön (Polish–Lithuanian Commonwealth) poliittiseksi kokonaisuudeksi.

Maailman johtajat ja merkittäviä hallitsijoita

• Englanti: Elisabet I (Elizabeth I), kuningatar 1558–1603. Hänen valtakautensa vakiinnuttaa protestanttisen kirkon ja kasvattaa Englannin poliittista ja merellistä voimaa.
• Ranska: Francis II kuolee 1560; Charles IX nousee valtaistuimelle lapsena, kuningattarena Catherine de' Medici useissa rooleissa (hallinnon vaikutusvalta).
• Habsburgien Espanja: Filip II (Philip II), jota leimaa tiukka katolinen politiikka ja merellinen laajentuminen Välimeren ja Atlantin valtamerillä.
• Pyhä roomalainen keisarikunta: Ferdinand I hallitsee vuoteen 1564; hänen jälkeensä Maximilian II (1564–1576) nousee keisariksi.
• Ruotsi: Kustaa Vaasa kuolee 1560; Eerik XIV on kuninkaana 1560–1568, jonka jälkeen Johan III nousee valtaan 1568–1592.
• Ottomaanien valtakunta: Suleiman Suuri (sultan 1520–1566) hallitsi laajasti, hänen jälkeensä Selim II astuu valtaan 1566–1574.
• Venäjä: Ivan IV "Ivan Julma" (Ivan the Terrible) jatkaa tsaarina (1547–1584), vakiinnuttaen keskitettyä valtaa ja laajentuen idässä.
• Puola–Liettua: Sigismund II Augustus on hallitsijana, ja 1569 nähtävissä oleva Union of Lublin muuttaa valtakunnan rakenteita kohti yhteistä valtioliittoa.
• Skotlanti: Mary, Queen of Scotsin (Maria Stuart) paluu Englannista ja hänen myöhempi syrjäytymisensä (1567) aiheuttavat poliittista epävakautta; valtaa käyttää väistämättä kuninkaallisten tukijat ja regentit.

Syntymät (valikoituja, 1560–1569)

• 1562 – Lope de Vega (25.11.1562) – merkittävä espanjalainen runoilija ja näytelmäkirjailija, joka vaikutti kulttuuriin ja teatteriin kultakaudella.
• 1564 – William Shakespeare (kastettu 26.4.1564, oletettavasti syntynyt 23.4.) – englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija, jonka tuotanto on vaikuttanut voimakkaasti länsimaiseen kirjallisuuteen.
• 1566 – Jaakko VI (James VI of Scotland, synt. 19.6.1566) – Skotlannin kuningas, myöhemmin myös Englannin ja Irlannin kuningas (James I) 1603 alkaen; hänen valtakautensa yhdistää Englannin ja Skotlannin kruunut henkilöliitoksi.
• 1568 – (esimerkkinä muita alueellisesti merkittäviä syntymiä ovat syntyneet eri aatelisperheissä ja tulevissa sotilas- ja kirkollisissa johtajissa — syntymät vaihtelevat maittain ja lähteittäin)

Kuolemat (valikoituja, 1560–1569)

• 1560 – Kustaa Vaasa (Gustav I of Sweden) kuolee 29.9.1560; myös kuningas Francis II Ranskassa kuolee 5.12.1560. Mary of Guise, skotlantilainen kuningatar ja regentti, kuolee 11.6.1560. Italialainen merenkävijä ja amiraali Andrea Doria kuolee 25.11.1560.
• 1564 – Michelangelo Buonarroti kuolee 18.2.1564; protestanttisen teologin John Calvinin kuolinpäivä on 27.5.1564. Nämä kuolemat merkitsevät suurten kulttuuristen ja uskonnollisten aikakausien käännekohtia.
• 1566 – Suleiman Suuri (Suleiman the Magnificent) kuolee piirityksessä Szigetvárissa syyskuussa 1566; hänen kuolemansa muuttaa merkittävästi Ottomaanien ja Euroopan välistä dynamiikkaa.

Yhteenveto

1560-luku on Euroopassa ja Välimeren alueella murroskausi: uskonnolliset konfliktit (reformaation ja katolisen reaktion seuraukset), suurvaltojen valtapelit ja uudet liitot (mm. Union of Lublin 1569) muokkaavat poliittista karttaa. Saman vuosikymmenen sisällä tapahtuvat myös kulttuurilliset siirtymät — suurmiesten, kuten Michelangelon ja Calvinin kuolemat sekä tulevien suurkirjailijoiden, kuten Shakespeare ja Lope de Vega, syntymät osoittavat aikakauden moninapaista merkitystä historiassa.

Hae kirjaimella