Elisabet I — Englannin ja Irlannin kuningatar (1533–1603)

Elisabet I (1533–1603): Tudorin lopun vaikuttava kuningatar, Neitsytkuningatar — älykäs johtaja, taiteen ja merenkulun edistäjä, joka torjui Espanjan armadan ja vahvisti Englannin asemaa.

Elisabet I (7. syyskuuta 1533 - 24. maaliskuuta 1603) oli Englannin ja Irlannin kuningatar. Hän toimi kuningattarena 17. marraskuuta 1558 alkaen maaliskuussa 1603 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Häntä kutsuttiin myös nimellä Good Queen Bess tai Neitsytkuningatar tai Gloriana.

Hän oli Englannin kuningas Henrik VIII:n ja hänen toisen vaimonsa Anne Boleynin tytär ja Tudorien hallitsijadynastian viimeinen jäsen. Kun Boleyn häpäistiin hovissa ja teloitettiin, Elisabetin elämästä tuli levotonta, ja hänet muun muassa suljettiin Lontoon Toweriin, vanhaan vankilaan, ja häntä epäiltiin kuningatar Marian vihollisten auttamisesta.

Varhainen elämä ja kruununtavoittelu

Elisabet kasvoi epävarmassa asemassa: äitinsä teloitus ja isänsä myöhemmät avioliitot vaikuttivat hänen asemaansa hovissa. Hän sai hyvän koulutuksen, puhui useita kieliä ja osoitti laajaa kiinnostusta kirjallisuuteen, musiikkiin ja hallintoon. Kun hänen nuorempi sisarpuolensa Maria I (”Maria Kosto”) istui valtaistuimella katolisena kuningattarena, Elisabet joutui poliittisesti ahtaalle mutta säilyi hengissä ja palasi valtaan Mariaan kuollessa vuonna 1558.

Hallinto, uskonnollinen tasapaino ja parlamentti

Elisabet loi tunnetun periaatteen maltillisesta uskonnollisesta kompromissista, jolla pyrittiin rauhoittamaan katolilaiset ja protestantit. Vuonna 1559 hyväksytty Elizabethin uskonnollinen ratkaisu (Elizabethan Religious Settlement) palautti anglikaanisen kirkon aseman ja loi puitteet, joiden avulla uskonnollinen järjestys voitiin pitää ilman toistuvia vainoja. Hallintotavassaan Elisabet nojautui taitavasti neuvonantajiinsa, erityisesti William Cecil (Lord Burghley) ja myöhemmin tämän poika Robert Cecil toimivat keskeisinä ministereinä. Hän käytti Privy Councilia, parlamenttia ja henkilökohtaista kosketusta kuningatarvaltaan pitääkseen vallan tasapainossa.

Ulkopolitiikka, Espanjan uhka ja laivastot

Elisabetin valtakaudella Englanti vahvisti merellistä asemaansa. Julkisuuteen nousi etenkin Englannin ja Espanjan kilpailu kauppareiteistä ja vaikutusvallasta. Vuoden 1588 meritaistelu, jolloin Englanti torjui Espanjan armadan, oli symbolisesti ja käytännöllisesti merkittävä tapahtuma, joka vahvisti Englannin mainetta merivoimana. Myös merirosvouksesta ja yksityisistä siirtomatkailijoista tuli osa valtakunnan politiikkaa: merikapteeneja kuten Francis Drakea palkittiin saaliista, ja tukiverkosto auttoi tutkimusmatkoja ja siirtokuntayrityksiä, esimerkiksi Roanoken (1585–1590) yrityksiä.

Kulttuuri, tiede ja talous

Elisabetin hallituskausi tunnetaan nimellä Elizabethen kausi (Elizabethan era), joka oli kulttuurisen kukoistuksen aikaa: näytelmäkirjallisuus ja runous nousivat suureen suosioon, ja William Shakespearen kaltaiset kirjailijat vaikuttivat vahvasti. Taiteessa ja hovikulttuurissa korostettiin kuningattaren asemaa ja ikonista imagoa. Taloudellisesti ajan tärkeimpiä edistysaskeleita olivat kaupan kasvu, aluiden kehitys ja vuonna 1600 perustettu Englannin Itä-Intian kauppakomppania, joka loi pohjaa myöhemmälle taloudelliselle laajentumiselle.

Henkilökohtainen elämä ja hovisuosikit

Elisabet ei koskaan mennyt naimisiin, ja hänen neitsyyskuvallaan (Virgin Queen) oli sekä poliittinen että symbolinen merkitys: hän liikkui kuninkaallisen vallan ja kansallisen yhtenäisyyden metaforana. Hänellä oli läheisiä suhteita useisiin miehiin hovissa, tunnetuimpina Leicesterin jaarli Robert Dudley, jonka kanssa suhdetta spekuloitiin paljon. Hovi ja hovin suosikit olivat tärkeitä valtarakenteen osia, ja suosioon liittyi sekä etuja että vaaroja kärhämineen ja juonitteluineen.

Vankileikit, salaliitot ja Mary Stuart

Elisabetin valtakaudella hänen turvallisuutensa oli jatkuvasti uhattuna sisäisten ja ulkoisten salaliittojen vuoksi. Erityinen tapaus oli Skotlannin kuningattaren, Mary Stuartin, asema: Maryn katolinen tausta ja vaatimukset kruunuun johtivat pitkään jännitteeseen. Vuonna 1587 Mary teloitettiin Elizabethin hyväksynnällä, mikä poisti yhden välittömän katolisen uhkan mutta pahensi Englannin ja Espanjan suhteita.

Kunto, kuolema ja perintö

Elisabetin terveys heikkeni iän myötä, ja hän kuoli 24. maaliskuuta 1603. Hänen kuolemansa merkitsi Tudorien dynastian loppua. Valtaistuimelle tuli Skotlannin kuningas Jaakko VI, joka yhdisti Englannin ja Skotlannin kruunut Jaakko I:n nimeä kantavana. Elisabetin perintö on laaja: hän jätti jälkeensä vahvemman merivaltiouden, kulttuurisen perinnön ja modernisoituneen keskushallinnon, ja häntä muistetaan usein yhtenä Englannin historian merkittävimmistä hallitsijoista.

Elisabetin kuva ja mytologia — esimerkiksi Edmund Spenserin antama nimi Gloriana — ovat jääneet osaksi kulttuurista perintöä. Hänen valtakautensa vaikutukset näkyivät sekä välittömässä poliittisessa kehityksessä että pitkäkestoisena kansallisena itsekuvana, jossa merellisen vallan ja kulttuurisen kukoistuksen kuvauksilla oli keskeinen rooli.

Saavutukset kuningattarena

Maria I oli palauttanut roomalaiskatolisen uskonnon Englantiin. Elisabet palautti maan isänsä Englannin kirkkoon. Hän säilytti kuitenkin joitakin katolisia perinteitä. Hän halusi, että hänen alamaisensa saisivat näyttää protestanttisilta, vaikka he eivät sitä olleetkaan.

Elisabetin hallituskaudella oli monia taiteellisia saavutuksia. William Shakespeare, Christopher Marlowe, Edmund Spenser ja muut kirjailijat loivat kestävää draamaa ja runoutta. Säveltäjät Thomas Tallis ja William Byrd työskentelivät Elisabetin hovissa.

Hänen valtakautensa aikana monet miehet etsivät seikkailua ulkomailla. Elisabet vuokrasi orjalaivan John Hawkinsille ja antoi hänelle aseita ja varusteita orjakaupan jatkamista varten. Sir Francis Drake, Sir Walter Raleigh, Humphrey Gilbert ja muut "merikoirat" ryöstivät espanjalaisia aluksia. He purjehtivat myös Amerikkaan. Vuonna 1580 Drakesta tuli ensimmäinen englantilainen, joka purjehti maailman ympäri. Näiden miesten tutkimusmatkat valmistivat Englantia löytöretkien ja kansainvälisen kaupan aikakauteen ja maailman muiden osien omistamiseen. Vuonna 1600 Elisabet itse perusti Itä-Intian yhtiöksi kutsutun kauppayhtiön, josta tuli Britannian imperiumin tärkeä väline.

 
Elisabet I kruunajaispuvussaan  

Espanjan armada

Englanti ja Espanja olivat riidelleet pitkään. Elisabet rohkaisi Espanjan hallussa olevien Alankomaiden protestantteja kapinoimaan Espanjaa vastaan. Hän myös rohkaisi "merikoiriaan" ryöstämään espanjalaisia laivoja. Vuonna 1588 Espanjan kuningas Filip II lähetti armadan (suuren laivaston) hyökkäämään Englantiin.

Elisabet tapasi joukkonsa Tilburyssa ja kertoi heille: "Mutta minulla on kuninkaan sydän ja vatsa - ja vieläpä Englannin kuninkaan".

Englannin pienemmät alukset kohtasivat Espanjan armadan 29. heinäkuuta 1588. Ne kukistivat armadan. Lounaistuulet ajoivat Armadan pohjoiseen. Englannin laivasto ahdisteli sitä Englannin itärannikkoa pitkin. Armada palasi Espanjaan Skotlannin pohjoispuolella ja Irlannin eteläpuolella. Se joutui huonoon säähän Skotlannin ja Irlannin lähellä, ja jotkut alukset haaksirikkoutuivat näillä rannikoilla. Yli kolmannes aluksista ei palannut Espanjaan.

 
"Armadan muotokuva" Elizabethista  


Espanjan armadan kulkema reitti  

Kuningattaren aateliset

Elizabeth ei koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Hän oli kuitenkin ihastunut useisiin hovinsa aatelismiehiin. Näiden aatelismiesten joukossa oli Robert Dudley, Leicesterin 1. jaarli. Myöhemmin hän kääntyi Robert Devereuxin, Essexin 2. jaarlin puoleen. Hän halusi kaataa kuningattaren hallituksen. Hänet kukistettiin ja teloitettiin.

 
Robert Dudley, Leicesterin 1. jaarli  

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Milloin Elisabet I oli Englannin ja Irlannin kuningatar?

K: Mitä lempinimiä Elisabet I:lle annettiin?

K: Ketkä olivat hänen vanhempansa?

K: Miten hänen elämänsä muuttui levottomaksi Anne Boleynin häpäistyä hovissa?

Kysymys: Mitä saavutuksia Elisabetin hallituskaudelle liitetään?

K: Menikö hän koskaan naimisiin?

K: Kuka seurasi häntä hänen kuoltuaan vuonna 1603?

Hae kirjaimella