Puola-Liettua
Puolan-Liettuan kansainyhteisö (tai unioni, vuoden 1791 jälkeen Puolan kansainyhteisö) oli Puolan ja Liettuan valtio, jota hallitsi yhteinen monarkki. Kansainyhteisö oli jatkoa Puolan ja Liettuan unionille, joka oli vuodesta 1386 lähtien ollut näiden kahden valtion välinen henkilökohtainen unioni. Se oli 1500- ja 1600-luvun Euroopan suurimpia ja väkirikkaimpia valtioita. Puolan-Liettuan kansainyhteisö kattoi enemmän maata kuin Puolan ja Liettuan nykyiset maat. Kansainyhteisön maat kattoivat myös kaikki nykyisen Valko-Venäjän maat, suuren osan Ukrainasta ja Latviasta sekä nykyisen Venäjän länsiosan.
Puolan-Liettuan kansainyhteisön etninen monimuotoisuus ja uskonnollinensuvaitsevaisuus olivat suuria. Uskonnonvapauden määrä vaihteli ajan myötä.
Useiden vuosikymmenten vaurauden jälkeen se ajautui poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen taantuman kauteen. Se päättyi Puolan lopulliseen jakoon vuonna 1795. Puolan kasvava heikkous johti siihen, että sen voimakkaammat naapurit Itävalta, Preussi ja Venäjän keisarikunta jakoivat sen keskenään.
Joitakin tietoja
- Puolassa viralliset kielet olivat puola ja latina. Liettuassa viralliset kielet olivat vanhaa valkovenäjää, latinan kieltä ja liettuan kieltä.
- Kansainyhteisö oli yksi aikansa suurimmista maista. Sillä oli suuri väestö. Aikoinaan Kansainyhteisö kattoi noin 400 000 neliökilometriä. Väkiluku oli noin 11 miljoonaa. Kansainyhteisössä asui eri etnisiä ryhmiä edustavia ihmisiä.
- Noin 200 vuoden ajan Kansainyhteisö kesti sodat muiden silloisen Euroopan suurvaltojen kanssa: nämä suurvallat olivat Moskovan venäläiset, Osmanien valtakunta ja ruotsalaiset.
- Kansainyhteisö kehitti lakijärjestelmän ja lainsäätäjän. Tämä vähensi monarkin valtaa. Kansainyhteisössä kehitettiin myös joitakin demokratian käsitteitä ja perustuslaillisen monarkian kaltaisia käsitteitä.
- Teoriassa kansainyhteisön kaksi maata olivat tasa-arvoisia. Puolalla oli kuitenkin johtava asema.
- Kansainyhteisöllä oli katolisen kirkon johtava vaikutusvalta. Hallitus kuitenkin salli eri uskontoihin kuuluvien ihmisten noudattaa uskontojaan. Niinpä Kansainyhteisössä asui moniin uskontoihin kuuluvia kansoja.
- Kansainyhteisö laati myös kansallisen perustuslain, joka oli ensimmäinen Euroopassa.
- Maatalous oli Commonwealthin asukkaiden tärkein elinkeino.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Puolan-Liettuan kansainyhteisö?
V: Puolan-Liettuan kansainyhteisö oli valtio, jota hallitsi yhteinen monarkki ja joka oli Puolan-Liettuan unionin jatke.
K: Mitä alueita Kansainyhteisö kattoi?
V: Kansainyhteisö kattoi laajemman alueen kuin Puolan ja Liettuan nykyiset maat, mukaan lukien koko nykyisen Valko-Venäjän, suuren osan nykyisestä Ukrainasta ja Latviasta sekä nykyisen Venäjän länsiosan.
K: Miten Kansainyhteisö erosi muista Euroopan maista tuolloin?
V: Kansainyhteisön etninen monimuotoisuus ja uskonnollinen suvaitsevaisuus olivat suuria.
Kysymys: Pysyikö uskonnonvapauden taso Kansainyhteisössä samana ajan kuluessa?
V: Ei, uskonnonvapauden määrä vaihteli ajan myötä.
K: Mikä johti Kansainyhteisön rappioon?
V: Useiden vuosikymmenten vaurauden jälkeen Kansainyhteisö ajautui poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen taantuman kauteen.
K: Miten Kansainyhteisö päättyi?
V: Kansainyhteisö päättyi Puolan lopulliseen jakoon vuonna 1795.
K: Mikä oli syy Kansainyhteisön jakautumiseen?
V: Kansainyhteisön kasvava heikkous johti siihen, että sen voimakkaammat naapurit jakoivat sen: Itävalta, Preussi ja Venäjä.
