UEFA:n Mestarien liigan kausi 2011–12 oli kilpailun 57. kausi ja 20. kausi sen modernissa UEFA Champions League -muodossa. Kilpailun voitti Chelsea, joka voitti finaalissa FC Bayern Münchenin. Chelsea nappasi historiansa ensimmäisen Mestarien liigan tittelin ja samalla siitä tuli ensimmäinen Lontoon seura, joka on voittanut kilpailun. Joukkueen managerina toimi väliaikaisvalmentaja Roberto Di Matteo, joka oli nimitetty korvaamaan André Villas-Boasin keväällä 2012.

Finaali pelattiin Allianz Arenalla Münchenissä 19. toukokuuta 2012. Ottelu päättyi varsinaisen peliajan ja jatkoajan jälkeen 1–1, ja Chelsea voitti rangaistuspotkukilpailun 4–3. Ottelun ratkaisuhetkillä Chelsean hyökkääjä Didier Drogba tasoitti ottelun 88. minuutilla ja sijoitti myös voittoisan rangaistuspotkun.

Välierissä kohtasivat neljä suurseuraa. FC Bayern München ja Real Madrid päätyivät yhteen yhteismaaliin 3–3, ja Bayern eteni finaaliin vierasmaalisäännön turvin. Toisessa välierässä Chelsea kukisti puolustavan mestarin FC Barcelona yhteismaalein 3–2 ja eteni finaaliin.

Kolmannen sijan ottelua Mestarien liigassa ei pelata, joten välierissä hävinneet joukkueet olivat virallisesti tasa-arvoisina puolivälieräjoukkueina seuraavaksi sijoitettuina: Real Madrid ja FC Barcelona.

Tärkeitä huomioita kaudesta:

  • Finaalipaikka oli Chelsealle seurahistorian suurin saavutus ennen mestaruutta Mestarien liigassa.
  • Otteluiden ratkaisut olivat usein tiukkoja; välierissä nähtiin tasaisia parikilpailuja ja finaali ratkesi vasta rangaistuspotkukilpailussa.
  • Kausi muistetaan myös Roberto Di Matteon onnistuneesta ajasta väliaikaismanagerina, joka toi Chelsealle sen ensimmäisen Mestarien liigan voiton.

Alla muutama keskeinen tulostieto:

Finaali: Chelsea – FC Bayern München 1–1 (4–3 rangaistuspotkuilla).

Välierät: FC Bayern München – Real Madrid 3–3 yhteismaalein (Bayern eteni vierasmaalisäännöllä). Chelsea – FC Barcelona 3–2 yhteismaalein.