Norjan 22.7.2011 iskut: pommi Oslossa ja joukkoampuminen Utøyalla — Breivik
Norjan 22.7.2011: autopommi Oslossa ja Utøyan joukkoampuminen — Anders Behring Breivikin iskujen tausta, uhrien tarinat ja oikeudenkäynti. 77 kuoli, 96 loukkaantui.
Vuoden 2011 Norjan iskut olivat kaksi iskua Norjassa 22. heinäkuuta 2011. Ensimmäinen isku oli autopommi-isku lähellä Oslon hallituksen rakennuksia. Toinen isku oli joukkoampuminen nuorten kesäleirillä Oslon luoteispuolella sijaitsevalla saarella. Kaikkiaan 77 kuolonuhrista 55 oli teini-ikäisiä, ja lisäksi 96 ihmistä loukkaantui. Autopommi rikkoi myös useita ikkunoita Oslon keskustan hallituskorttelin rakennuksista.
Iskujen kulku
Pommi räjähti pääministeri Jens Stoltenbergin toimiston lähellä kello 15.26 paikallista aikaa. Räjähdys tappoi kahdeksan ihmistä ja haavoitti useita muita sekä aiheutti laajaa aineellista vahinkoa hallintorakennuksille. Räjähdys oli suunniteltu aiheuttamaan viholliskuvaa ja vetämään viranomaisten huomion pois toisesta iskusta.
Noin 90 minuuttia myöhemmin tapahtui toinen isku: aseella naamioitunut tekijä avasi tulen nuorten leiriläisiä kohtaan Utøyan saarella Tyrifjordenissa, Buskerudissa. Ampumisessa surmattiin 69 ihmistä, pääosin nuoria AUF:n kesäleirille osallistuneita, ja useita haavoittui. Tekijä pidätettiin saarella eikä hänelle katkennut yritys paeta, minkä vuoksi hänet saatiin nopeasti hallintaan.
Tekijä ja motiivi
Poliisi pidätti useita epäiltyjä aluksi, mutta monet vapautettiin. Lopulta pidätettiin ja syytettiin Anders Behring Breivik, 32-vuotias norjalainen miehenä, joka tunnustettiin iskut tehneeksi. Tietojen mukaan Breivik oli suunnitellut iskuja vuosia ja valmistautunut niihin huolellisesti. Hänen motiivinaan oli äärioikeistolainen, maahanmuuttovastainen ideologia ja vastakkainasettelu monikulttuurisuutta vastaan. Ennen iskuja hän julkaisi pitkän manifestin verkossa, jossa hän oikeutti tekonsa ja esitteli ideologista taustaansa.
Oikeudenkäynti ja rangaistus
Breivik vietiin oikeuteen ja häntä vastaan nostettiin syytteet molemmista iskuista. Oikeudenkäynnissä käsiteltiin tekijän syyntakeisuutta; alussa tehty psykiatrinen arvio antoi eriäviä tuloksia, mutta tuomioistuin katsoi lopulta hänen olleen syyntakeinen tekoa tehdessään. Breivik tuomittiin vuonna 2012 törkeästä väkivallasta ja terroriteoista. Hänelle langetettiin Norjan maksimi-rangaistus, enimmillään 21 vuoden valvontavankeus (forvaring), jota voidaan tarvittaessa jatkaa, jos hän arvioidaan edelleen vaaralliseksi yhteiskunnalle.
Seuraukset ja yhteiskunnallinen keskustelu
Iskut järkyttivät Norjaa ja herättivät laajaa kansainvälistä huomiota. Euroopan unioni, Nato ja monet valtiot ympäri maailmaa ilmaisevat tukensa Norjalle ja tuomitsivat iskut. Norjassa seurasi laaja keskustelu turvallisuudesta, poliisin valmiudesta ja radikalisoitumisen ehkäisystä. Poliisin nopeuteen ja resurssien riittävyyteen liittyi kritiikkiä, koska Utøyan tilanteeseen pääsyssä oli logistisia ongelmia ja pelastustoimet kohtasivat haasteita.
Iskut nostivat esiin myös kysymyksen demokratian ja avoimuuden suojelemisesta: pääministeri Stoltenberg ja muut johtajat korostivat vastauksena arvojen puolustamista ja sitä, ettei pelkoa anneta muuttaa yhteiskunnan perusperiaatteita. Tapauksesta seurasi laaja tukiverkostojen rakentaminen uhreille ja heidän omaisilleen sekä pitkäaikaista tukea traumasta toipumiseksi.
Muistaminen
Tapauksen uhreja ja selviytyjiä muistetaan vuosittain tilaisuuksin ja muistomerkein sekä paikallisesti Utøyalla että Oslossa. Isku on jättänyt syvän jäljen norjalaiseen yhteiskuntaan, ja se toimii varoittavana esimerkkinä ääriajattelun ja väkivallan vaarallisuudesta. Monet järjestöt ja oppilaitokset ovat myös lisänneet työtä nuorten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.
Iskujen vaikutukset näkyvät edelleen Norjan turvallisuus- ja ylläpitokäytännöissä sekä julkisessa keskustelussa siitä, miten yhteiskunta voi suojella avoimuuttaan ja samalla ehkäistä vastaavia väkivaltaisia tekoja tulevaisuudessa.
Oslon pommi-isku
Heinäkuun 22. päivänä 2011 kello 15.26 (CEST) voimakas räjähdys räjähti Norjan pääministerin (H-blokka) ja useiden muiden hallituksen rakennusten, kuten öljy- ja energiaministeriön (R4) ja valtiovarainministeriön, lähellä. (Katso kartta)
Läheinen katu täyttyi räjähdyksen jälkeen lasista ja roskista. Yhden räjähdyksen kohteeksi joutuneen rakennuksen lähellä nähtiin auton hylky. Öljyministeriössä syttyi tulipalo, josta näkyi valtava valkoinen savupilvi. Räjähdys kuului ainakin seitsemän kilometrin päässä.
Räjähdyksen jälkeen poliisi tyhjensi alueen ja etsi lisää räjähteitä. Poliisi pyysi ihmisiä poistumaan Oslon keskustasta.
Kuolemantapaukset
Kahdeksan ihmisen tiedetään kuolleen räjähdyksessä, ja viisitoista loukkaantui, yksitoista vakavasti. Oslon yliopistollisen sairaalan lääkäri kertoi, että sairaalan henkilökunta hoitaa pään, rintakehän ja vatsan vammoja.
Pääministeri Jens Stoltenberg ei loukkaantunut räjähdyksessä. Norjan valtiovarainministeri Sigbjørn Johnsen oli tuolloin lomalla Tanskassa.
Koska heinäkuu on Norjassa tärkein loma-aika ja koska iskut tapahtuivat viikonloppuna, alueella ei ollut niin paljon ihmisiä kuin tavallisesti, mikä saattoi pelastaa monia ihmishenkiä.
Vaikutus liikenteeseen
Kaikki Oslon keskustaan johtavat tiet suljettiin, kun poliisi siirsi ihmisiä pois alueelta ja varoitti Oslon asukkaita pysymään poissa kaupungin keskustasta. Heitä kehotettiin myös rajoittamaan matkapuhelinten käyttöä, koska he pelkäsivät uutta terrori-iskua. Julkinen liikenne kaupunkiin ja kaupungista ulos pysäytettiin. Poliisi tarkasti autoja Oslon lentokentälle johtavalla tiellä, joka pysyi auki, kun poliisi suoritti etsintöjä autoissa paikan päällä.
Lillestrømin ja Oslon lentokentän välinen Gardermoenin rata suljettiin sen jälkeen, kun epäilyttävä paketti löydettiin raiteiden läheltä. Sama tapahtui TV 2:n toimistoissa, jotka evakuoitiin sen jälkeen, kun rakennuksen ulkopuolelta löytyi epäilyttävä paketti.
Räjähdysalueen kartta. Punainen rakennus: Hallituksen rakennus. Oranssi alue: Tuhoutuneen auton sijainti. Sininen rakennus: Öljyministeriön rakennus.
Norjan pääministerin toimisto, jonka ikkunat ovat räjähtäneet pian räjähdyksen jälkeen.
Norjan öljy- ja energiaministeriö pian maastapoistamisen jälkeen.
Utøyan ammunta
Noin 90 minuuttia Oslon räjähdyksen jälkeen poliisin univormuun pukeutunut asemies, jonka uskotaan olevan Anders Behring Breivik, nousi lautalle noin 40 kilometriä Oslosta luoteeseen. Lautta meni Tyrifjorden-järvessä sijaitsevalle Utøyan saarelle. Saarella järjestettiin työväenpuolueen vuotuinen työväen nuorisoliiton (AUF) nuorten kesäleiri. Saareen saavuttuaan asemies alkoi ampua pääosin teini-ikäisiä leiriläisiä, ennen kuin hänet lopulta otettiin kiinni.
Ampuja oli pukeutunut poliisiksi ja sanoi tulleensa rutiinitarkastukseen Oslossa tapahtuneen pommi-iskun jälkeen. Hän antoi merkin ja pyysi ihmisiä kerääntymään ympärilleen ennen kuin hän ampui aseillaan ja tappoi ja haavoitti monia ihmisiä. Hän ampui ensin saarella olevia ihmisiä ja alkoi myöhemmin ampua ihmisiä, jotka yrittivät paeta uiden järven yli. Poliisin mukaan suurin osa uhreista oli noin 15- ja 16-vuotiaita nuoria. Saarella olleiden ihmisten kerrottiin piiloutuneen käymälöihin tai aluskasvillisuuteen ja viestittäneen keskenään tekstiviesteillä, jotta he eivät olisi paljastaneet sijaintiaan asemiehelle.
Ampuminen kesti tiettävästi 90 minuuttia. Poliisi sai tiedon ampumisesta kello 17.27, ja kello 18.27 ampuja oli pidätetty. Kun poliisit saapuivat paikalle, he kohtasivat kohtauksen, jossa eloonjääneet anelivat poliiseja heittämään aseensa pois. He pelkäsivät, että univormupukuiset miehet avaisivat jälleen tulen heitä kohti.
Kansallisen poliisin komissaari Øystein Mæland arveli 23. heinäkuuta 2011 noin kello 03.50 (CEST), että Utøyalla oli kuollut "vähintään 80" ja että luku todennäköisesti kasvaa. Kuolleita oli 69.
Tekijä
Hyökkääjä on Anders Behring Breivik. Hänet pidätettiin Utøyalla ampumisista, ja hänet yhdistettiin myös Oslon pommi-iskuihin. Häntä on syytetty ja tuomittu molempien iskujen tekemisestä. Hän on vankilassa.
Poliittiset näkemykset
Virkaatekevä kansallinen poliisipäällikkö Sveinung Sponheim sanoi, että epäillyn ampujan internet-kirjoitukset "viittaavat siihen, että hänellä on joitakin poliittisia piirteitä, jotka suuntautuvat oikeistoon, ja muslimivastaisia näkemyksiä, mutta jää nähtäväksi, oliko se motiivina varsinaiseen tekoon". Poliisi on kuvaillut Breivikiä äärioikeistolaiseksi. Breivik kuvaili itseään konservatiiviseksi nationalistiksi. Uutislähteet ovat kuvailleet häntä kristilliseksi fundamentalistiksi. Hänen kerrotaan kirjoittaneen useita viestejä document.no-sivustolle, jota Aftenposten kuvailee "islam-kriittiseksi ja Israel-myönteiseksi". Hän osallistui verkkosivustoon liittyvän "Documents venner" -järjestön (Documentin ystävät) kokouksiin. Hän oli myös aikoinaan oikeistopuolue Progress Party (FrP) ja sen nuorisosiipi FpU:n jäsen. FpU:n johtaja Ove Vanebo sanoi, että Breivik oli aktiivinen 2000-luvun alussa, mutta hän jätti puolueen, kun hänen näkemyksensä muuttuivat äärimmäisiksi.
Tiedotusvälineiden mukaan Breivik kirjoitti internetissä kommentteja, joissa hän sanoi ihailevansa Winston Churchilliä ja Max Manusta sekä hollantilaista poliitikkoa Geert Wildersia. Breivik sanoi Wildersin Vapauspuolueen olevan "konservatiivien ainoa oikea puolue". Breivik on sanonut olevansa "homo- ja Israel-myönteinen". Twitterissä hän parafrasioi utilitaristifilosofi John Stuart Millin sanoja: "Yksi ihminen, jolla on vakaumus, on yhtä suuri kuin 100 000 ihmisen voima, joilla on vain etuja." Norjan yleisradioyhtiö (NRK) kertoi, että Breivik julkaisi iskujen päivänä 1516-sivuisen manifestin, joka käsitteli hänen monikulttuurinvastaista ja oikeistolaista militanttia ideologiaansa.
Uskomukset siitä, että tekijä(t) oli(vat) muu(t).
Useat nuorisoleirin silminnäkijät uskovat (23. heinäkuuta 2011), että ampujia oli useampi kuin yksi. Poliisi on saanut kuvauksia toisesta ampujasta, ja se tarkistaa parhaillaan näitä tietoja. Näihin silminnäkijöiden kuvauksiin liittyvän epävarmuuden ja tapahtumien kaoottisen luonteen vuoksi poliisi ei ole vielä varotoimenpiteenä antanut virallista lausuntoa asiasta. Virkaatekevä poliisipäällikkö Sveinung Sponheim on sanonut, että "tässä vaiheessa on hyvin vaikea sanoa, toimiiko hän yksin vai toimiiko hän osana laajempaa verkostoa".
Reaktiot
Kotimaiset
Iskujen jälkeisenä aamuna pidetyssä lehdistötilaisuudessa pääministeri Jens Stoltenberg kutsui iskua "kansalliseksi tragediaksi" ja pahimmaksi julmuudeksi sitten toisen maailmansodan. Stoltenberg sanoi, että isku ei vahingoita Norjan demokratiaa, ja sanoi, että oikea vastaus väkivaltaan on "enemmän demokratiaa, enemmän avoimuutta, mutta ei naiiviutta".
Työväen nuorisoliiton Eskil Pedersen vannoi "palaavansa Utøyalle" ja kehotti Norjaa jatkamaan avoimuuden ja suvaitsevaisuuden perinnettä.
Kuningas Harald esitti surunvalittelunsa uhreille ja heidän perheilleen ja kehotti yhtenäisyyteen.
Emeritusprofessori Svein Østerud (nro:) sanoi, että ennen kuin voimme analysoida kansakunnan traumaa, meidän on tunnustettava, että Breivik ja [jotkut] muut terroristit ovat nuoria, jotka ovat eksyneet, kun he ovat käyneet läpi instituutioita ... ja kamppailevat löytääkseen identiteettinsä, ja samalla (ja päivittäin) heidät pakotetaan [ noudattamaan] koulun, vanhempien ja sosiaalisen median asettamia normeja.
Kansainvälinen
Euroopan unioni, Nato, Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto, hallitukset ja johtajat eri puolilta maailmaa tuomitsivat iskun, ilmaisivat surunvalittelunsa ja solidaarisuutensa Norjaa kohtaan.
Kukkia laskettiin Oslon katedraalin eteen iskujen jälkeisenä päivänä.
Muistomerkit
Utøyalla muistopaikka on nimeltään ["aukea"] "Lysninga"; osa siitä on ["rengas"] "Ringen" - "teräksinen rengas, joka roikkuu puiden välissä, ja siihen on kaiverrettu useimpien 69 kaatuneen nimi ja ikä"; "se sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla"; se paljastettiin kesällä 2015. Hegnhuset vihittiin käyttöön vuonna 2016.
Oslossa paljastettiin 22. heinäkuuta 2016 väliaikainen kansallinen muistomerkki.
Jokaisessa kunnassa on yksi monoliitti.
Norjassa on 53 [paikassa] Nico Widerbergin patsaita, jotka on rahoitettu nimettömänä.
Yksi monoliitti asetettiin Utsikteniin - tienvarren levähdysalueelle, josta on näkymä Utøyalle; se sijaitsee E16-tien varrella Nes in Hole (kunta).
Kansallinen muistomerkki Hole kunnassa
Kesäkuussa 2017 hallitus päätti, että yksi kansallisista muistomerkeistä sijoitetaan Utøya-kaiaan, Hole-kuntaan; muistomerkki ei ole [taideteos tai] taiteellinen ilmaisu. Kulttuuriministeriön alainen virasto KORO (no) ei ole enää muodollisesti sidottu prosessiin, joka koskee Holeen sijoitettavaa muistomerkkiä.
Populaarikulttuurissa
Jan Kjærstad (fi) julkaisi vuonna 2017 romaanin Berge, joka kertoo iskuista ja kolmoismurhasta Norjassa vuonna 1999 (fi).
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli vastuussa vuoden 2011 Norjan iskuista?
V: Anders Behring Breivik, 32-vuotias norjalainen protestanttinen mies, oli vastuussa vuoden 2011 Norjan iskuista.
Q: Kuinka monta ihmistä kuoli iskuissa?
V: Vuoden 2011 Norjan iskuissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.
K: Minkä tyyppinen hyökkäys tapahtui ensin?
V: Ensimmäinen isku oli autopommi-isku Oslon hallituksen rakennusten lähellä.
K: Milloin tapahtui toinen isku?
V: Toinen isku tapahtui noin 90 minuuttia myöhemmin Norjan työväenpuolueen (AP) nuorisoryhmän (AUF) järjestämällä nuorisoleirillä.
K: Kuinka monta teini-ikäistä kuoli iskuissa?
V: Vuoden 2011 Norjan iskuissa kuoli 55 teiniä.
K: Mikä sai Anders Behring Breivikin tekemään nämä teot?
V: Anders Behring Breivik teki nämä teot maahanmuuttovastaisen ideologian ja monikulttuurisuuden vastaisena tekona.
K: Miten muut maat ovat reagoineet näihin iskuihin?
V: Euroopan unioni, Nato ja maat ympäri maailmaa ovat ilmaisseet tukensa Norjalle ja tuominneet iskut.
Etsiä