Vuoden 2011 Norjan iskut

Oslon pommi-isku

Heinäkuun 22. päivänä 2011 kello 15.26 (CEST) voimakas räjähdys räjähti Norjan pääministerin (H-blokka) ja useiden muiden hallituksen rakennusten, kuten öljy- ja energiaministeriön (R4) ja valtiovarainministeriön, lähellä. (Katso kartta)

Läheinen katu täyttyi räjähdyksen jälkeen lasista ja roskista. Yhden räjähdyksen kohteeksi joutuneen rakennuksen lähellä nähtiin auton hylky. Öljyministeriössä syttyi tulipalo, josta näkyi valtava valkoinen savupilvi. Räjähdys kuului ainakin seitsemän kilometrin päässä.

Räjähdyksen jälkeen poliisi tyhjensi alueen ja etsi lisää räjähteitä. Poliisi pyysi ihmisiä poistumaan Oslon keskustasta.

Kuolemantapaukset

Kahdeksan ihmisen tiedetään kuolleen räjähdyksessä, ja viisitoista loukkaantui, yksitoista vakavasti. Oslon yliopistollisen sairaalan lääkäri kertoi, että sairaalan henkilökunta hoitaa pään, rintakehän ja vatsan vammoja.

Pääministeri Jens Stoltenberg ei loukkaantunut räjähdyksessä. Norjan valtiovarainministeri Sigbjørn Johnsen oli tuolloin lomalla Tanskassa.

Koska heinäkuu on Norjassa tärkein loma-aika ja koska iskut tapahtuivat viikonloppuna, alueella ei ollut niin paljon ihmisiä kuin tavallisesti, mikä saattoi pelastaa monia ihmishenkiä.

Vaikutus liikenteeseen

Kaikki Oslon keskustaan johtavat tiet suljettiin, kun poliisi siirsi ihmisiä pois alueelta ja varoitti Oslon asukkaita pysymään poissa kaupungin keskustasta. Heitä kehotettiin myös rajoittamaan matkapuhelinten käyttöä, koska he pelkäsivät uutta terrori-iskua. Julkinen liikenne kaupunkiin ja kaupungista ulos pysäytettiin. Poliisi tarkasti autoja Oslon lentokentälle johtavalla tiellä, joka pysyi auki, kun poliisi suoritti etsintöjä autoissa paikan päällä.

Lillestrømin ja Oslon lentokentän välinen Gardermoenin rata suljettiin sen jälkeen, kun epäilyttävä paketti löydettiin raiteiden läheltä. Sama tapahtui TV 2:n toimistoissa, jotka evakuoitiin sen jälkeen, kun rakennuksen ulkopuolelta löytyi epäilyttävä paketti.

Räjähdysalueen kartta. Punainen rakennus: Hallituksen rakennus. Oranssi alue: Tuhoutuneen auton sijainti. Sininen rakennus: Öljyministeriön rakennus.


Norjan pääministerin toimisto, jonka ikkunat ovat räjähtäneet pian räjähdyksen jälkeen.


Norjan öljy- ja energiaministeriö pian maastapoistamisen jälkeen.

Utøyan ammunta

Noin 90 minuuttia Oslon räjähdyksen jälkeen poliisin univormuun pukeutunut asemies, jonka uskotaan olevan Anders Behring Breivik, nousi lautalle noin 40 kilometriä Oslosta luoteeseen. Lautta meni Tyrifjorden-järvessä sijaitsevalle Utøyan saarelle. Saarella järjestettiin työväenpuolueen vuotuinen työväen nuorisoliiton (AUF) nuorten kesäleiri. Saareen saavuttuaan asemies alkoi ampua pääosin teini-ikäisiä leiriläisiä, ennen kuin hänet lopulta otettiin kiinni.

Ampuja oli pukeutunut poliisiksi ja sanoi tulleensa rutiinitarkastukseen Oslossa tapahtuneen pommi-iskun jälkeen. Hän antoi merkin ja pyysi ihmisiä kerääntymään ympärilleen ennen kuin hän ampui aseillaan ja tappoi ja haavoitti monia ihmisiä. Hän ampui ensin saarella olevia ihmisiä ja alkoi myöhemmin ampua ihmisiä, jotka yrittivät paeta uiden järven yli. Poliisin mukaan suurin osa uhreista oli noin 15- ja 16-vuotiaita nuoria. Saarella olleiden ihmisten kerrottiin piiloutuneen käymälöihin tai aluskasvillisuuteen ja viestittäneen keskenään tekstiviesteillä, jotta he eivät olisi paljastaneet sijaintiaan asemiehelle.

Ampuminen kesti tiettävästi 90 minuuttia. Poliisi sai tiedon ampumisesta kello 17.27, ja kello 18.27 ampuja oli pidätetty. Kun poliisit saapuivat paikalle, he kohtasivat kohtauksen, jossa eloonjääneet anelivat poliiseja heittämään aseensa pois. He pelkäsivät, että univormupukuiset miehet avaisivat jälleen tulen heitä kohti.

Kansallisen poliisin komissaari Øystein Mæland arveli 23. heinäkuuta 2011 noin kello 03.50 (CEST), että Utøyalla oli kuollut "vähintään 80" ja että luku todennäköisesti kasvaa. Kuolleita oli 69.

Tekijä

Hyökkääjä on Anders Behring Breivik. Hänet pidätettiin Utøyalla ampumisista, ja hänet yhdistettiin myös Oslon pommi-iskuihin. Häntä on syytetty ja tuomittu molempien iskujen tekemisestä. Hän on vankilassa.

Poliittiset näkemykset

Virkaatekevä kansallinen poliisipäällikkö Sveinung Sponheim sanoi, että epäillyn ampujan internet-kirjoitukset "viittaavat siihen, että hänellä on joitakin poliittisia piirteitä, jotka suuntautuvat oikeistoon, ja muslimivastaisia näkemyksiä, mutta jää nähtäväksi, oliko se motiivina varsinaiseen tekoon". Poliisi on kuvaillut Breivikiä äärioikeistolaiseksi. Breivik kuvaili itseään konservatiiviseksi nationalistiksi. Uutislähteet ovat kuvailleet häntä kristilliseksi fundamentalistiksi. Hänen kerrotaan kirjoittaneen useita viestejä document.no-sivustolle, jota Aftenposten kuvailee "islam-kriittiseksi ja Israel-myönteiseksi". Hän osallistui verkkosivustoon liittyvän "Documents venner" -järjestön (Documentin ystävät) kokouksiin. Hän oli myös aikoinaan oikeistopuolue Progress Party (FrP) ja sen nuorisosiipi FpU:n jäsen. FpU:n johtaja Ove Vanebo sanoi, että Breivik oli aktiivinen 2000-luvun alussa, mutta hän jätti puolueen, kun hänen näkemyksensä muuttuivat äärimmäisiksi.

Tiedotusvälineiden mukaan Breivik kirjoitti internetissä kommentteja, joissa hän sanoi ihailevansa Winston Churchilliä ja Max Manusta sekä hollantilaista poliitikkoa Geert Wildersia. Breivik sanoi Wildersin Vapauspuolueen olevan "konservatiivien ainoa oikea puolue". Breivik on sanonut olevansa "homo- ja Israel-myönteinen". Twitterissä hän parafrasioi utilitaristifilosofi John Stuart Millin sanoja: "Yksi ihminen, jolla on vakaumus, on yhtä suuri kuin 100 000 ihmisen voima, joilla on vain etuja." Norjan yleisradioyhtiö (NRK) kertoi, että Breivik julkaisi iskujen päivänä 1516-sivuisen manifestin, joka käsitteli hänen monikulttuurinvastaista ja oikeistolaista militanttia ideologiaansa.

Uskomukset siitä, että tekijä(t) oli(vat) muu(t).

Useat nuorisoleirin silminnäkijät uskovat (23. heinäkuuta 2011), että ampujia oli useampi kuin yksi. Poliisi on saanut kuvauksia toisesta ampujasta, ja se tarkistaa parhaillaan näitä tietoja. Näihin silminnäkijöiden kuvauksiin liittyvän epävarmuuden ja tapahtumien kaoottisen luonteen vuoksi poliisi ei ole vielä varotoimenpiteenä antanut virallista lausuntoa asiasta. Virkaatekevä poliisipäällikkö Sveinung Sponheim on sanonut, että "tässä vaiheessa on hyvin vaikea sanoa, toimiiko hän yksin vai toimiiko hän osana laajempaa verkostoa".

Reaktiot

Kotimaiset

Iskujen jälkeisenä aamuna pidetyssä lehdistötilaisuudessa pääministeri Jens Stoltenberg kutsui iskua "kansalliseksi tragediaksi" ja pahimmaksi julmuudeksi sitten toisen maailmansodan. Stoltenberg sanoi, että isku ei vahingoita Norjan demokratiaa, ja sanoi, että oikea vastaus väkivaltaan on "enemmän demokratiaa, enemmän avoimuutta, mutta ei naiiviutta".

Työväen nuorisoliiton Eskil Pedersen vannoi "palaavansa Utøyalle" ja kehotti Norjaa jatkamaan avoimuuden ja suvaitsevaisuuden perinnettä.

Kuningas Harald esitti surunvalittelunsa uhreille ja heidän perheilleen ja kehotti yhtenäisyyteen.

Emeritusprofessori Svein Østerud (nro:) sanoi, että ennen kuin voimme analysoida kansakunnan traumaa, meidän on tunnustettava, että Breivik ja [jotkut] muut terroristit ovat nuoria, jotka ovat eksyneet, kun he ovat käyneet läpi instituutioita ... ja kamppailevat löytääkseen identiteettinsä, ja samalla (ja päivittäin) heidät pakotetaan [ noudattamaan] koulun, vanhempien ja sosiaalisen median asettamia normeja.

Kansainvälinen

Euroopan unioni, Nato, Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto, hallitukset ja johtajat eri puolilta maailmaa tuomitsivat iskun, ilmaisivat surunvalittelunsa ja solidaarisuutensa Norjaa kohtaan.

Kukkia laskettiin Oslon katedraalin eteen iskujen jälkeisenä päivänä.

Muistomerkit

Utøyalla muistopaikka on nimeltään ["aukea"] "Lysninga"; osa siitä on ["rengas"] "Ringen" - "teräksinen rengas, joka roikkuu puiden välissä, ja siihen on kaiverrettu useimpien 69 kaatuneen nimi ja ikä"; "se sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla"; se paljastettiin kesällä 2015. Hegnhuset vihittiin käyttöön vuonna 2016.

Oslossa paljastettiin 22. heinäkuuta 2016 väliaikainen kansallinen muistomerkki.

Jokaisessa kunnassa on yksi monoliitti.

Norjassa on 53 [paikassa] Nico Widerbergin patsaita, jotka on rahoitettu nimettömänä.

Yksi monoliitti asetettiin Utsikteniin - tienvarren levähdysalueelle, josta on näkymä Utøyalle; se sijaitsee E16-tien varrella Nes in Hole (kunta).

Kansallinen muistomerkki Hole kunnassa

Kesäkuussa 2017 hallitus päätti, että yksi kansallisista muistomerkeistä sijoitetaan Utøya-kaiaan, Hole-kuntaan; muistomerkki ei ole [taideteos tai] taiteellinen ilmaisu. Kulttuuriministeriön alainen virasto KORO (no) ei ole enää muodollisesti sidottu prosessiin, joka koskee Holeen sijoitettavaa muistomerkkiä.

Populaarikulttuurissa

Jan Kjærstad (fi) julkaisi vuonna 2017 romaanin Berge, joka kertoo iskuista ja kolmoismurhasta Norjassa vuonna 1999 (fi).