Vuosi 2 eKr. – kalenteri, konsulit ja keskeiset tapahtumat

Tutustu vuoteen 2 eKr.: juliaaninen kalenteri, Augustuksen ja Silvanuksen konsulaatti sekä keskeiset tapahtumat ja historiallisen kontekstin.

Vuosi 2 eKr. oli tavallinen vuosi, joka alkoi juliaanisen kalenterin torstaina tai perjantaina. Tuolloin se tunnettiin nimellä Augustuksen ja Silvanuksen konsulivuosi.

Kalenteri ja ajoitus

Ilmaisu "tavallinen vuosi" tarkoittaa, että vuosi sisälsi 365 päivää eli se ei ollut karkausvuosi. Viikonpäivän tarkka alkaminen (torstai tai perjantai) johtuu jälkikäteen tehdyistä rekonstruoinneista juliaanisen kalenterin perusteella ja siitä, että varhaisen juliaanisen ajan karkausvuosijärjestelyissä oli sekaannusta. Julianinen kalenteri otettiin käyttöön 45 eaa. ja se säilytti 365 päivän perusrakenteen sekä 4 vuoden välein lisättävän karkauspäivän. Joitakin varhaisia vuosia kuitenkin käsiteltiin virheellisesti karkausvuosina, minkä vuoksi eri laskentatavat voivat antaa eri viikonpäivän vuodelle 2 eKr.

Nimitys: konsulivuosi

Roomalaisessa järjestelmässä vuosia merkittiin usein konsulien nimillä. Vuoden 2 eKr. nimestä "Augustuksen ja Silvanuksen konsulivuosi" käy ilmi, että keisari Augustus toimi tuolloin konsulina yhdessä henkilön kanssa, jonka nimi tai sukutila esiintyi muodossa Silvanus. Tällainen konsulivuoden nimitys oli arkipäiväinen tapa viitata tiettyyn vuoteen roomalaisissa lähteissä.

Poliittinen ja kulttuurinen tausta

Vuosi 2 eKr. sijoittuu Augustuksen valtakauden aikana tapahtuneeseen Pax Romanaan, jolloin Rooman valtakunnassa vallitsi suhteellinen rauha ja hallinnollinen vakaus. Tämän ajan hallinto keskittyi provinssien järjestelyihin, armeijan sijoitteluun ja sen varmistamiseen, että keisarin valta-asema säilyi. Kulttuurisesti ja taiteellisesti keisariajan aika oli vilkasta: rakennustyöt, juhlapäivälliset, monumentit ja taiteen tukeminen olivat tavallisia hallituksen toimia.

Keskeiset tapahtumat ja lähteiden rajoitukset

Monet tarkat tapahtumat vuoden 2 eKr. osalta eivät aina ole selvästi ajoitettavissa juuri tähän vuoteen tai ne on mainittu ainoastaan epäsuorasti antiikin lähteissä. Antiikin historiankirjoittajat kuten Tacitus, Cassius Dio ja Suetonius käsittelevät Augustus-kauden politiikkaa ja henkilöitä laajasti, mutta yksityiskohtaisten vuosikohtaisten tapahtumien osalta lähteet voivat olla hajanaisia tai ristiriitaisia. Siksi nykyhistoriografia usein yhdistää kirjalliset lähteet arkeologisiin todisteisiin ja numismaattisiin aineistoihin (kolikoihin) yrittäessään täsmentää kronologiaa.

Merkitys myöhemmälle ajoitukselle

Nykyinen nimitys "2 eKr." perustuu kristillisen ajanlaskun jälkikäteen käyttöön otettuun jaotteluun ennen ajanlaskun alkua (enne Kristuksen syntymää). Antiikin roomalaiset eivät itse käyttäneet tätä merkintätapaa, vaan viittasivat vuosiin muun muassa konsulien nimillä tai ab urbe condita -laskentajärjestelmällä.

Lisätietoa ja jatkolukemista

Jos haluat syventyä tarkemmin vuoden 2 eKr. tapahtumiin tai Augustuksen hallintokauteen, kannattaa tutustua sekä antiikin lähteisiin (käännöksinä ja kommentoinnein) että nykyaikaisiin tutkimuksiin Augustuksesta, roomalaisesta hallinnosta ja juliaanisen kalenterin kehityksestä. Kansantajuisia esityksiä tarjoavat yleishistoriat, kun taas erikoistuneemmissa tutkimuksissa käsitellään esimerkiksi konsuliluetteloita, provinssihallintoa ja numismatiikkaa.

Hae kirjaimella