Dean Acheson — yhdysvaltalainen valtiomies, lakimies ja ulkoministeri (1893–1971)

Dean Acheson — yhdysvaltalainen valtiomies, lakimies ja ulkoministeri (1893–1971). Tutustu hänen rooliinsa toisen maailmansodan jälkeisessä ulkopolitiikassa ja kylmässä sodassa.

Tekijä: Leandro Alegsa

Dean Gooderham Acheson (lausutaan /ˈætʃɪsən/; 11. huhtikuuta 1893 - 12. lokakuuta 1971) oli yhdysvaltalainen valtiomies ja lakimies. Hän oli demokraattisen puolueen jäsen.

Varhaiselämä ja koulutus

Acheson syntyi ja kasvoi Yhdysvalloissa. Hän sai peruskoulutuksensa ja jatkoi opintojaan arvostetuissa oppilaitoksissa; hän opiskeli muun muassa Grotonin koulussa ja valmistui Yale-yliopistosta. Myöhemmin hän suoritti oikeustieteelliset opinnot, minkä jälkeen hän työskenteli lakimiehenä. Varhaisvuosiltaan ja koulutuksestaan saatu pohja vaikutti ratkaisevasti hänen myöhempään uraansa liike-elämässä, oikeustieteessä ja julkisissa tehtävissä.

Ura julkisissa tehtävissä

Acheson nousi Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskeisiin tehtäviin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Hän toimi Yhdysvaltain ulkoministerinä vuosina 1949–1953 presidentti Harry S. Trumanin hallinnon aikana. Achesonilla oli merkittävä rooli kylmän sodan alun strategioiden muotoilussa ja hän oli aktiivinen kansainvälisen järjestelmän rakentamisessa sodanjälkeisinä vuosina.

Hänen kaudellaan suunniteltiin ja toimeenpantiin useita merkittäviä aloitteita, jotka vaikuttivat pitkiä aikoja kestäneeseen ulkopolitiikkaan, muun muassa taloudellisen jälleenrakennuksen tukeminen Euroopassa sekä yhteistyön ja turvallisuuden järjestelmien kehittäminen länsivaltojen kesken.

Keskeiset saavutukset ja vaikutus

  • Achesonia pidetään yhtenä toisen maailmansodan jälkeisen ajan merkittävistä arkkitehdeistä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa ja kylmän sodan strategiassa.
  • Hänen nimensä liittyy läheisesti Euroopan jälleenrakennusta tukeviin toimenpiteisiin ja länsimaiden yhteistyön vahvistamiseen turvallisuusasioissa.
  • Hän oli mukana luomassa sitoutuneisuutta kollektiiviseen puolustukseen ja pitkäjänteisiin diplomaattisiin ratkaisuihin, jotka muovasivat kansainvälistä politiikkaa 1950-luvulla ja sen jälkeen.

Kritiikki ja kiistakohdat

Achesonin toimia ja linjauksia on myös kritisoitu. Erityisesti kylmän sodan ensimmäisten vuosien tapahtumat, kuten Korean sodan syttyminen, herättivät keskustelua hänen päätöksistään ja arvioista ulkorajojen ja puolustusperiaatteiden suhteen. Jotkin hänen antamansa lausunnot ja politiikkalinjaukset ovat sittemmin herättäneet laaja-alaista analyysiä ja arviointia historioitsijoiden parissa.

Kirjallinen työ ja perintö

Acheson kirjoitti muistelmateoksen ja muita kirjoituksia, joissa hän kuvaa kokemuksiaan ja näkemystään Yhdysvaltain ulkopolitiikasta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Hänen kirjalliset tuotantonsa ovat lähdeaineistoa historioitsijoille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää kylmän sodan alkuvuosien päätöksentekoa.

Dean Achesonin perintö on monitasoinen: häntä arvostetaan kyvystä rakentaa kansainvälisiä instituutioita ja strategioita, mutta samoin hänen toimiaan tarkastellaan kriittisesti osana laajempaa poliittista ja sotilaallista kehitystä. Hän kuoli 12. lokakuuta 1971, ja hänen vaikutuksensa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja kansainväliseen järjestelmään näkyy edelleen historian ja politiikan tutkimuksessa.

Varhainen elämä

Acheson syntyi Middletownissa, Connecticutissa. Hän opiskeli Yale Collegessa ja Harvardin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän avioitui Alice Stanleyn kanssa vuonna 1917.

Valtiosihteeri

Acheson toimi Yhdysvaltain 51. ulkoministerinä presidentti Harry S. Trumanin alaisuudessa. Hän toimi ulkoministerinä tammikuusta 1949 tammikuuhun 1953. Hän auttoi puolustamaan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa kylmän sodan tauottua.

Achesonin tunnetuin päätös oli presidentti Trumanin suostuttelu puuttumaan Korean sotaan kesäkuussa 1950. Hän taivutteli Trumanin myös lähettämään apua ja neuvonantajia Ranskan joukoille Indokiinassa, vaikka vuonna 1968 hän lopulta neuvoi presidentti Lyndon B. Johnsonia neuvottelemaan rauhasta Pohjois-Vietnamin kanssa.

Kennedyn hallinto

Kuuban ohjuskriisin aikana presidentti John F. Kennedy pyysi Achesonilta neuvoja ja otti hänet mukaan toimeenpanevaan komiteaan (ExComm), joka oli strateginen neuvoa-antava ryhmä.

Henkilökohtainen elämä

Achesonilla ja hänen vaimollaan Alicella oli kolme lasta: David, Jane ja Mary. Hän oli naimisissa Alicen kanssa kuolemaansa asti vuonna 1971. Hän jäi eläkkeelle pian vuoden 1955 jälkeen.

Palkinnot

Presidentti Lyndon B. Johnson myönsi Achesonille presidentin vapaudenmitalin vuonna 1964. Hän sai myös Pulitzer-palkinnon historiasta vuonna 1970.

Kuolema

Acheson kuoli Sandy Springissä, Marylandissa massiiviseen aivohalvaukseen. Hän oli 78-vuotias. Häneltä jäi eloon kaksi lasta, David ja Mary. Hänet haudattiin Oak Hillin hautausmaalle Washingtonissa.



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3