Lyndon B. Johnson | Yhdysvaltain 36. presidentti vuosina 1963-1969
Lyndon Baines Johnson (27. elokuuta 1908 - 22. tammikuuta 1973), jota kutsutaan usein nimikirjaimilla LBJ, oli yhdysvaltalainen poliitikko. Hän oli Yhdysvaltain 36. presidentti vuosina 1963-1969. Ennen presidentiksi tuloaan hän oli Yhdysvaltain 37. varapresidentti vuosina 1961-1963. Hänestä tuli presidentti, kun presidentti John F. Kennedy surmattiin marraskuussa 1963. Hän oli myös Yhdysvaltain edustaja, Yhdysvaltain senaattori ja senaatin enemmistöjohtaja. Hän oli demokraatti.
Johnson syntyi Stonewallissa, Texasissa. Ennen kuin hänestä tuli poliitikko, hän oli lukion opettaja. Vuonna 1937 hänet valittiin Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen. Vuonna 1948 hänet valittiin Yhdysvaltain senaattiin, josta tuli sen enemmistöjohtaja vuonna 1954. Vuonna 1960 hän pyrki presidentiksi, mutta ei voittanut demokraattien ehdokkuutta. Hänet valittiin senaattori John F. Kennedyn vastaehdokkaaksi, ja Kennedy-Johnson-lippu voitti.
Marraskuun 22. päivänä 1963 presidentti Kennedy surmattiin Dallasissa, Texasissa. Johnsonista tuli sen jälkeen Yhdysvaltain seuraava presidentti. Vuonna 1964 Johnson valittiin presidentiksi voittamalla vastustajansa, senaattori Barry Goldwater, murskavoitolla. Hän sai 61,1 prosenttia äänistä.
Presidenttinä Johnson loi Great Society -yhteiskunnan. Se oli sarja ohjelmia, jotka luotiin auttamaan amerikkalaisia. Niihin kuuluivat kansalaisoikeuksien laajentaminen, julkinen yleisradiotoiminta, Medicare, Medicaid, tuki koulutukselle ja taiteelle, kaupunkien ja maaseudun kehittäminen sekä julkiset palvelut. Hän hyväksyi vuoden 1964 kansalaisoikeuslain, vuoden 1965 äänioikeuslain ja vuoden 1968 kansalaisoikeuslain. Hänen henkilökohtaiset vakaumuksensa kansalaisoikeuskysymyksissä asettivat hänet kuitenkin muita valkoisia etelävaltioiden demokraatteja vastaan. Hän halusi myös parantaa köyhien amerikkalaisten elämää käynnistämällä "köyhyyden vastaisen sodan". Hän jatkoi presidentti Kennedyn avaruusohjelmaa laajentamalla Apollo-ohjelmaa. Hän antoi myös vuoden 1965 korkeakoulutuslain, jolla luotiin liittovaltion opintolainat. Johnson allekirjoitti myös vuoden 1965 maahanmuutto- ja kansalaisuuslain, joka on Yhdysvaltojen nykyisen maahanmuuttopolitiikan perusta.
Ulkopolitiikassa Johnsonin presidenttikaudella asetettiin etusijalle marxilais-leninististen hallitusten laajentumisen pysäyttäminen. Vuonna 1964 kongressi hyväksyi Tonkininlahden päätöslauselman. Tämä sai Yhdysvallat osallistumaan entistä enemmän Vietnamin sotaan. Vietnamiin lähetettiin lisää amerikkalaisia sotilaita, ja sodan jatkuessa amerikkalaisten kuolemat lisääntyivät yhdessä vietnamilaisten siviilien kuolemien kanssa. Vuonna 1968 tapahtui Tet-hyökkäys, joka sai yleisön vastustamaan sotaa. Monet ihmiset halusivat, että Yhdysvaltain armeija ei enää olisi Vietnamissa.
Hänen presidenttikautensa aikana Yhdysvaltain poliittinen maisema muuttui paljon, kun demokraatteja tukeneet valkoiset etelävaltiolaiset alkoivat tukea republikaanipuoluetta ja afroamerikkalaiset alkoivat tukea demokraattista puoluetta. Sisäpoliittisen ohjelmansa vuoksi Johnsonin presidenttikausi merkitsi modernin liberalismin huippua Yhdysvalloissa. Vaikka Johnson aloitti presidenttikautensa suosittuna, hän menetti suosiotaan Vietnamin sodan ja jatkuvien yhteiskunnallisten levottomuuksien vuoksi.
Vuoden 1968 presidentinvaaleissa hän lopetti pyrkimyksensä toiselle presidenttikaudelle, kun hän ei menestynyt hyvin New Hampshiren esivaaleissa. Vaalit voitti lopulta republikaanien ehdokas Richard Nixon. Johnson palasi teksasilaiselle tilalleen ja pysyi yksityisenä, kunnes kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1973.
Historioitsijat ja tutkijat pitävät Johnsonia erittäin hyvänä hänen sisäpolitiikkansa vuoksi, joka edisti kansalaisoikeuksia, terveydenhuoltoa ja hyvinvointia. Hän saa kuitenkin voimakasta kritiikkiä roolistaan Vietnamin sodan kiihdyttämisessä, joka johti 58 220 amerikkalaisen sotilaan kuolemaan, yli 7,5 miljoonan tonnin räjähteiden pudottamiseen Vietnamin ylle ja myrkyllisen Agent Orange -nimisen rikkakasvien torjunta-aineen käyttöön.
Varhainen elämä
Johnson syntyi Teksasissa. Hänen isänsä oli poliitikko, joka oli työskennellyt Texasin osavaltion hallituksessa. Nuorena aikuisena hän toimi opettajana. Hänet valittiin edustajainhuoneeseen vuonna 1937 ja sen jälkeen senaattiin vuonna 1948. Hän voitti senaatin vaalit vain 87 äänellä.
Poliittinen ura
Senaatissa Johnsonista tuli hyvin nopeasti vaikutusvaltainen, ja vuonna 1955 hänestä tuli senaatin johtaja, ja hän oli nuorin, joka oli koskaan ollut kyseisessä asemassa. Hän aloitti hienoja ohjelmia yleisölle. Asiaa auttoi se, että hän tunsi muut senaattorit hyvin ja pystyi usein taivuttelemaan heidät tukemaan hänen ideoitaan. Vuonna 1960 hän pyrki presidentiksi, mutta kilpailussa siitä, ketä demokraatit tukisivat, hän hävisi John F. Kennedylle. Kennedy valitsi sitten Johnsonin varapresidenttiehdokkaaksi. Kennedy voitti vaalit niukasti ja Johnsonista tuli varapresidentti. Kuten useimmat varapresidentit, Johnson ei pitänyt työstään. Se antoi hänelle liian vähän valtaa.
Lyndon B. Johnson tunnettiin hyvin henkilönä, joka pystyi taivuttelemaan kongressin muut lainsäätäjät hyväksymään lakeja. Saadakseen lisää tukea ideoilleen hän usein väänsi muita poliitikkoja kädestä (eli hän uhkasi heitä, jos he eivät olleet hänen kanssaan samaa mieltä).
Puheenjohtajuus, 1963-69
Johnson tuli presidentiksi Kennedyn murhan jälkeen. Hän päätti Kennedyn presidenttikauden loppuun, ja vuonna 1964 hän asettui ehdolle uudelleenvaaleissa ja voitti helposti Barry Goldwaterin. Johnson sai 61,1 prosenttia äänistä. Tämä on korkein prosenttiosuus äänistä, jonka kukaan presidentiksi pyrkivä on voittanut sitten vuoden 1820.
Johnson aloitti "sodan köyhyyttä vastaan". Hän loi Great Society -ohjelman (sarja hallituksen ohjelmia, joiden tarkoituksena oli parantaa maan elintasoa). Näihin ohjelmiin kuuluvat julkinen yleisradiotoiminta, ympäristönsuojelu, Medicare (vanhusten terveydenhuolto), Medicaid (köyhien terveydenhuolto). Hän tuki afroamerikkalaisten kansalaisoikeuksia ja jatkoi siitä, mihin Kennedy jäi, antaen heille vapauden. Vuonna 1965 annettu äänioikeuslaki (Voting Rights Act) antoi hallitukselle valtuudet estää heitä olemasta vailla äänioikeutta. Verrattuna Kennedyn heikkoon suhteeseen kongressiin Johnson pystyi vakuuttamaan poliitikot tukemaan joitakin samoja politiikkoja, joita he vastustivat Kennedyn aikana.
Samaan aikaan Johnson lisäsi Yhdysvaltojen osallistumista Vietnamin sotaan. Johnson lisäsi sotilaiden määrää Vietnamissa 16 000:sta 500 000:een pysäyttääkseen Vietkongin (kommunistikapinalliset Etelä-Vietnamissa). Vuosien mittaan Johnsonista tuli yhä epäsuositumpi, kun sota jatkui ilman, että sen loppua oli näkyvissä. Vuoteen 1968 mennessä Vietnamissa kuoli joka kuukausi lähes 1000 amerikkalaissotilasta, eikä vihollista ollut vieläkään voitettu. Maaliskuussa 1968 Johnson ilmoitti, ettei hän aio asettua ehdolle uudelleenvaaleissa.
Presidenttikauden jälkeinen aika, 1969-73
Johnsonin aika presidenttinä päättyi 20. tammikuuta 1969. Hän palasi takaisin Teksasiin asumaan tilalleen Stonewalliin. Hän alkoi polttaa taas savukkeita ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1955, ja hänen terveytensä heikkeni nopeasti. Hän alkoi kärsiä sydänkohtauksista, jotka myöhemmin johtivat hänen kuolemaansa.
Kuolema, hautajaiset ja perintö
Johnson kuoli tilallaan 22. tammikuuta 1973 64-vuotiaana sydänkohtaukseen. Johnsonille järjestettiin valtiolliset hautajaiset, ja viimeiset toimitukset pidettiin 25. tammikuuta. Hautajaiset pidettiin National City Christian Churchissa Washingtonissa.
Vietnamin katastrofista huolimatta historioitsijat pitävät Johnsonia edelleen hyvänä presidenttinä sen vuoksi, mitä hän saavutti kansalaisoikeuksien alalla. Vuonna 1973 Houstonissa sijaitseva miehitettyjen avaruusalusten keskus nimettiin uudelleen Lyndon B. Johnsonin avaruuskeskukseksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Lyndon Baines Johnson?
V: Lyndon Baines Johnson (usein LBJ) oli yhdysvaltalainen poliitikko, joka toimi Yhdysvaltain 36. presidenttinä vuosina 1963-1969. Hän oli myös Yhdysvaltain edustaja, Yhdysvaltain senaattori ja senaatin enemmistöjohtaja ennen presidentiksi tuloaan.
Kysymys: Missä Lyndon Baines Johnson syntyi?
V: Lyndon Baines Johnson syntyi Stonewallissa, Texasissa.
K: Mitä hän teki ennen kuin hänestä tuli poliitikko?
V: Ennen kuin hänestä tuli poliitikko, Lyndon Baines Johnson työskenteli lukion opettajana.
K: Miten LBJ:stä tuli Yhdysvaltojen presidentti?
V: LBJ:stä tuli Yhdysvaltain presidentti, kun presidentti John F. Kennedy murhattiin marraskuussa 1963 ja hän astui virkaan tämän seuraajana.
K: Mitä sisäpolitiikkaa LBJ toteutti presidenttikautensa aikana?
V: Lyndon Baines Johnson toteutti presidenttikautensa aikana useita sisäpoliittisia toimia, muun muassa suuren yhteiskunnan (Great Society) perustamisen, johon kuului kansalaisoikeuksien, julkisen yleisradiotoiminnan, Medicare- ja Medicaid-ohjelmien, koulutuksen ja taiteen tukemisen, kaupunkien ja maaseudun kehittämisen sekä julkisten palvelujen laajentaminen, vuoden 1964 kansalaisoikeuslain hyväksyminen, vuoden 1965 äänioikeuslain hyväksyminen, vuoden 1968 kansalaisoikeuslain hyväksyminen, köyhyyden vastaisen sodan käynnistäminen, vuoden 1965 korkeakoulutusta koskevan lain (Higher Education Act of 1965) allekirjoittaminen, jolla luotiin liittovaltion opintolainat, vuoden 1965 maahanmuutto- ja kansalaisuuslain allekirjoittaminen, jota käytetään yhä nykyäänkin Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikassa.
Kysymys: Mitä ulkopoliittisia aloitteita LBJ priorisoi presidenttikautensa aikana?
V: Presidenttikautensa aikana Lyndon Baines Johnson asetti etusijalle marxilais-leninististen hallitusten laajenemisen estämisen saamalla kongressin hyväksymään Tonkininlahden päätöslauselman, joka johti Yhdysvaltojen lisääntyneeseen osallistumiseen Vietnamin sotaan, mikä johti siihen, että sinne lähetettiin lisää amerikkalaisia sotilaita ja kuoli vietnamilaisia siviilejä Yhdysvaltojen sotilastoimien, kuten yli 7 miljoonan tonnin räjähdysainepommien pudottamisen Vietnamin ylle ja myrkyllisen rikkakasvien torjunta-aineen, Agent Orange:n, käytön, vuoksi.
Kysymys: Miksi LBJ:n perintö on kiistanalainen?
V: LBJ:n perintö on kiistanalainen, koska vaikka historioitsijat arvostavat häntä korkealle kansalaisoikeuksien edistämisestä, terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistämisestä sisäpolitiikassa, häntä arvostellaan voimakkaasti Vietnamin sodan kiihdyttämisestä, joka johti 58 220 amerikkalaisen sotilaan kuolemaan.
