Kuuban ohjuskriisi | 1960-luvulla sattunut tapahtuma
Kuuban ohjuskriisi oli 1960-luvulla sattunut tapahtuma. Se tapahtui aikana, jolloin Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Kuuban välillä oli vakava vastakkainasettelu kylmän sodan aikana. Venäjällä se tunnetaan nimellä Karibian kriisi (venäjäksi: Карибский кризис, Karibskiy krizis). Kuuba kutsuu sitä lokakuun kriisiksi. Kuuban ohjuskriisin aikana pääkohde oli Kuuba, koska Neuvostoliitto oli rakentamassa ballististen ohjusten sijoituspaikkoja, jotta ne voisivat tähdätä Yhdysvaltoihin. Tämän seurauksena Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat luoneet Kuubaan kohdistuvan valtakirjakonfliktin, jonka seurauksena ne hyökkäsivät epäsuorasti toisiaan vastaan Kuuban takia.
Se alkoi, kun Neuvostoliitto alkoi rakentaa ohjusasemia Kuubaan vuonna 1962. Tätä kriisiä pidetään yhdessä aikaisemman Berliinin saarron kanssa yhtenä kylmän sodan tärkeimmistä yhteenotoista. Se saattoi olla hetki, jolloin kylmä sota oli lähimpänä ydinsotaa.
Kuubassa tehtiin vallankaappaus vuonna 1959. Fidel Castron johtama pieni ryhmä otti vallan tässä Kuuban vallankumouksessa. Uusi hallitus otti haltuunsa amerikkalaisia yrityksiä. Sen jälkeen Yhdysvaltain hallitus kieltäytyi tuomasta mitään Kuubasta. Yhdysvaltain Kuuban vastainen kauppasaarto alkoi 7. helmikuuta 1962. Vuonna 1962 Yhdysvaltain hallitus oli huolissaan siitä, että Neuvostoliitto hyökkäisi Amerikkaan Kuubasta käsin, koska Kuuba on niin lähellä, että ohjukset pääsisivät lähes mihin tahansa kaupunkiin Amerikassa. Yhdysvallat piti Kuubaa Neuvostoliiton kaltaisena kommunistisena maana.
Lokakuussa 1962 amerikkalaiset alukset estivät ohjuksia kuljettavia neuvostoliittolaisia aluksia menemästä Kuubaan. Neuvostoliittolaiset ja kuubalaiset sopivat, että ohjukset otetaan pois, jos Yhdysvallat lupaa olla hyökkäämättä Kuubaan. Kuuban ohjuskriisin aikana Kennedyn hallinto suostui salaa poistamaan Jupiter-ohjukset Turkista vastineeksi siitä, että kaikki venäläiset ydinaseet vedetään pois Kuubasta.
Kuuban sijainti
Tausta
Amerikkalaiset pelkäsivät, että Neuvostoliitto laajentaisi kommunismia tai sosialismia. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat vuonna 1945 alkaneen kylmän sodan tärkeimmät osapuolet. Yhdysvallat ei halunnut, että Karibialla sijaitseva maa olisi avoimesti liittoutunut Neuvostoliiton kanssa. Se tekisi myös Monroen doktriinista hyödyttömän, joka esti Euroopan suurvaltoja sekaantumasta Etelä-Amerikkaan.
Yhdysvallat oli joutunut julkisesti häpeään huhtikuussa 1961 epäonnistuneen Sikojenlahden maihinnousun vuoksi, jonka CIA:n kouluttamat Kuuban maanpakolaisista koostuneet joukot olivat aloittaneet presidentti John F. Kennedyn aikana. Sen jälkeen entinen presidentti Dwight D. Eisenhower sanoi Kennedylle, että "Sikojenlahden epäonnistuminen rohkaisee neuvostoliittolaisia tekemään jotakin, mitä he eivät muuten tekisi".
Puolihuolimattomasta Sikojenlahden hyökkäyksestä jäi Neuvostoliiton pääministerille Nikita Hruštšoville ja hänen neuvonantajilleen vaikutelma, että Kennedy oli päättämätön ja, kuten eräs neuvostoneuvonantaja kirjoitti, "liian nuori, älyllinen, huonosti valmistautunut päätöksentekoon kriisitilanteissa... liian älykäs ja liian heikko".
Vuoden 1961 lopulla Kennedy käynnisti useita salaisia operaatioita Castron hallitusta vastaan. Operaatio Mongoose -niminen operaatio epäonnistui. Helmikuussa 1962 Yhdysvallat aloitti Kuuban taloussaarto.
Syyskuussa 1961 Kuuban hallitus uskoi Yhdysvaltojen hyökkäävän Kuubaan, koska Yhdysvaltain kongressi oli antanut päätöslauselman, jonka mukaan sotilaallinen voimankäyttö olisi sallittua, jos Yhdysvaltojen edut Kuubassa olisivat uhattuina. Yhdysvallat ilmoitti myös Karibialla järjestettävästä sotaharjoituksesta, joka oli määrä järjestää seuraavassa kuussa.
Presidentti Kennedy tapaa tiedustelulentäjiä ja kenraali Curtis Lemayn.
Kriisi
Castro ja Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšov sopivat, että Kuubaan sijoitetaan salaisia strategisia ydinohjuksia siltä varalta, että Yhdysvallat hyökkää. Castron tavoin Hruštšov uskoi, että Yhdysvallat hyökkäisi Kuubaan pian. Jos Kuuba lakkaisi olemasta kommunistinen maa, se vahingoittaisi Hruštšovin mainetta kaikkialla maailmassa, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Hän sanoi haluavansa kohdata amerikkalaiset "muillakin kuin sanoilla.... looginen vastaus oli ohjukset".
Jännitteet olivat korkeimmillaan 8. lokakuuta 1962 alkaen. Lokakuun 14. päivänä Yhdysvaltojen tiedustelu näki, että Kuubaan rakennettiin ohjustukikohtia. Kriisi päättyi kaksi viikkoa myöhemmin 28. lokakuuta 1962, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ja YK:n pääsihteeri U Thant pääsivät Neuvostoliiton kanssa sopimukseen Kuubassa olevien ohjusten tuhoamisesta, jos Yhdysvallat suostuisi olemaan hyökkäämättä Kuubaan. Hruštšov halusi, että Turkissa olevat Jupiter- ja Thor-ohjukset poistetaan. Yhdysvallat poisti ne, mutta pakotti Hruštšovin pitämään asian salassa.
Aiheuttaa
Fidel Castro
Kuubassa Fidel Castro otti vallan kenraali Batistalta 1. tammikuuta 1959. Vuodesta 1952 vuoteen 1959 Batista oli Kuuban sotilasdiktaattori, joka oli hyvin oikeistolainen ja jolla oli mafiayhteyksiä ja Eisenhowerin hallinnon tuki. Yhdysvallat oli kiinnostunut Kuubasta, koska sillä oli siellä paljon liiketoimintaa, vaikka maa oli diktatuuri. Maat olivat myös sotilaallisia ystäviä. Tämän osoitti Yhdysvaltojen tukikohta Guantánamo Bayssä.
Kun Castro nousi valtaan Kuubassa, hän kansallisti Kuubassa olevat amerikkalaiset yritykset, mikä tarkoittaa, että hän otti yksityisomaisuuden kyseisiltä yrityksiltä ja teki siitä Kuuban omaisuutta, jota Castro voi käyttää haluamallaan tavalla. Yhdysvallat päätti katkaista taloussuhteet Kuuban kanssa (mikä tarkoittaa, että se lopettaisi tavaroiden ostamisen Kuubasta). Se lopetti Yhdysvaltojen ulkomaanavun toimittamisen Kuubaan ja lopetti kuubalaisen sokerin ostamisen (joka oli Kuuban tärkein vientituote). Tämä oli katastrofi Castrolle, koska Yhdysvallat osti eniten kuubalaista sokeria. Venäjä kuitenkin pelasti Kuuban talouden ostamalla kuubalaista sokeria korkeaan hintaan.
Nikita Hruštšov
Castro kääntyi Neuvostoliiton, suurvallan, puoleen. Hän allekirjoitti sopimuksen Venäjän silloisen puheenjohtajan Nikita Hruštšovin kanssa. Sopimuksessa sanottiin, että Neuvostoliitto ostaisi vuosittain miljoona tonnia Kuuban sokeria vastineeksi siitä, että Castro tukisi kommunisteja; Castro julisti itsensä marxilais-leninistiksi 2. joulukuuta 1961.
Hruštšov halusi auttaa Kuubaa seuraavista syistä:
- Hän halusi kommunistisen valtion lähelle Yhdysvaltoja;
- Hän halusi testata Yhdysvaltain uutta presidenttiä John F. Kennedyä;
- Hän halusi mahdollisuuden saada amerikkalaiset ohjusasemat pois Turkista, joka oli lähellä Venäjää.
Sikojen lahti
Castro halusi tuntea olevansa turvassa Yhdysvalloilta. Hän tiesi, että jos Yhdysvalloista tehtäisiin toinen hyökkäys, Kuuba saattaisi hävitä ja hänet syrjäytettäisiin vallasta. Castro pyysi Hruštšovia rakentamaan ohjusasemat Kuubaan, jotta hän voisi puolustautua kaikkia amerikkalaisia uhkia vastaan. Neuvostoliitto suostui tähän ja alkoi rakentaa ohjusasemia Kuubaan. Nämä ohjukset voisivat osua mihin tahansa Yhdysvaltojen suurkaupunkiin.
Kun Kennedy sai tietää ohjuspaikoista 16. lokakuuta lähettämällä Yhdysvaltain laivaston U-2-vakoilukoneen ottamaan kuvia Kuubasta, hän näki ohjuspaikat ja ajatteli pahinta: Kuuba valmistautui hyökkäämään Yhdysvaltoihin.
Fidel Castro
Kennedyn vaihtoehdot
Yhdysvallat suuttui, kun se sai tietää ohjuspaikoista. Kennedyn neuvonantajat eivät uskoneet, että ohjukset olivat valmiita, kun he näkivät kuvat ensimmäisen kerran, vaan he ajattelivat, että ne olisivat valmiita alle kahdessa viikossa (tästä sai nimensä elokuva ja kirja, jonka nimi oli 13 päivää).
Kennedyn oli toimittava nopeasti. Aluksi hän ei tiennyt, mitä hän voisi tehdä. Vaihtoehdot eivät olleet selvillä, joten hän perusti EXCOMM:n (Executive Committee of the National Security Council), joka antoi hänelle joitakin vaihtoehtoja:
| Vaihtoehdot | Plussaa | Miinukset |
| Älä tee mitään | Välittömän sodan välttäminen | Kennedy näyttäisi heikolta Neuvostoliiton ja muun maailman silmissä. Jättää aktiiviset ydinohjukset hyvin lähelle Yhdysvaltoja. |
| Hyökkäys | Tuhoaisi useimmat ohjusasemat. | Paljon sotilaita kuolisi, ja Kuuba voisi laukaista ydinohjuksia Yhdysvaltoihin, tappaa miljoonia ihmisiä ja aiheuttaa siten sodan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välille. |
| Diplomaattinen painostus | Vältettäisiin sota ja saatettaisiin saada Neuvostoliitto poistamaan ohjukset. | Neuvostoliitto ei luultavasti antaisi periksi, ja se voisi lopulta näyttää voimakkaammalta kuin Yhdysvallat ja sen liittolaiset. |
| Saarto | Ei uhreja. Neuvostoliiton olisi vaikea lähettää sotatarvikkeita (kuten ohjuksia) ja muita tarvikkeita. | Kuubassa jo olevat ohjusasemat olisivat edelleen siellä. Saarto on myös sotatoimi ja voisi aloittaa todellisen sodan Neuvostoliittoa vastaan. |
Lokakuun 20. päivänä Kennedy päätti saartaa Kuuban pysäyttääkseen kaikki sinne menevät laivat sen sijaan, että olisi kuunnellut neuvonantajiaan, jotka halusivat hyökätä.
Hruštšovin vaihtoehdot
Neuvostoliiton ensimmäiset alukset saapuivat saartoon 25. lokakuuta, ja Yhdysvaltain laivasto esti niitä pääsemästä Kuubaan.
Nikita Hruštšov lähetti kirjeen Kennedylle 26. lokakuuta. Kennedyn neuvonantajat sanoivat, että kirje näytti siltä, että sen oli kirjoittanut Hruštšov itse eikä hänen viralliset kirjoittajansa, jotka normaalisti kirjoittaisivat sen. He sanoivat myös, että se vaikutti stressin alla olevan miehen kirjoittamalta. Robert McNamara siteerasi Hruštšovin kirjeen osaa artikkelissaan "Forty Years After 13 Days":
| " | Kaikki tarvitsevat rauhaa; sekä kapitalistit, jos he eivät ole menettäneet järkeään, että vielä enemmän kommunistit. | " |
| -Nikita Hruštšov | ||
Hruštšov sanoi, että hän poistaisi ohjusasemat, jos presidentti Kennedy lupaisi olla hyökkäämättä Kuubaan. Hyökkäys Kuubaan saisi Hruštšovin näyttämään huonolta ja voisi johtaa myös ydinsotaan. Tämä oli reaktio, jonka Kennedy halusi.
Seuraavana päivänä Venäjältä lähetettiin Kennedylle toinen kirje. Tämä näytti virallisemmalta kuin ensimmäinen. Siinä sanottiin myös, että Yhdysvaltojen oli poistettava ydinohjuksensa Turkista, jos se halusi Venäjän poistavan ohjuksensa Kuubasta. Tämä olisi ollut reilu kauppa, koska Turkissa olevat Yhdysvaltojen ohjukset olivat tarpeeksi lähellä Venäjää, jotta ne yltäisivät useimpiin tärkeisiin kaupunkeihin, ja Kuuba oli tarpeeksi lähellä Yhdysvaltoja, jotta venäläiset ohjukset yltäisivät useimpiin tärkeisiin yhdysvaltalaisiin kaupunkeihin. Kennedyn ongelmana oli, ettei hän voinut julkisesti suostua poistamaan Yhdysvaltojen ohjuksia Turkista, koska Turkki ei olisi silloin ollut suojattu eikä olisi ollut tyytyväinen.
Toinen ongelma oli se, että Kennedy ja hänen neuvonantajansa eivät tienneet, oliko Hruštšov edelleen vallassa. He arvelivat, että joku Venäjän hallituksessa olisi saattanut syrjäyttää Hruštšovin. He ajattelivat näin, koska toinen kirje oli niin paljon erilainen kuin ensimmäinen. Kennedy päätti lähettää Hruštšoville salaisen viestin, jossa kerrottiin, että ohjukset poistettaisiin Turkista muutaman kuukauden kuluttua, kunhan siitä ei kerrottaisi julkisuuteen. Sitten Kennedy lähetti Hruštšoville virallisen kirjeen, jossa suostuttiin ensimmäisen kirjeen ehtoihin eikä mainita toista kirjettä.
Hruštšov suostui salaiseen viestiin.
Marraskuun 1. päivänä ohjusasemat poistettiin, ja ongelmat olivat ohi.
Hruštšovin tavoitteet kriisissä johtivat erilaisiin tuloksiin:
- Kommunistinen maa oli lähempänä Yhdysvaltoja. Kuuba selvisi kriisistä edelleen kommunistisena maana.
- Kennedyä työnnettiin kriisissä. Lopulta hänen rauhantahtonsa oli tärkeä kriisin lopettamiseksi.
- Turkin ohjusasemat poistettiin, mutta ei Hruštšovin toivomalla tavalla.
Yhdysvallat piti Kennedyä sankarina, joka oli taistellut kommunismia vastaan ja voittanut.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Kuuban ohjuskriisi?
A: Kuuban ohjuskriisi oli 1960-luvulla sattunut tapahtuma, jossa Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Kuuban välillä oli vakava vastakkainasettelu kylmän sodan aikana. Se alkoi, kun Neuvostoliitto alkoi rakentaa ohjusasemia Kuubaan vuonna 1962.
Kysymys: Mikä aiheutti tämän kriisin?
V: Kriisin aiheutti se, että Neuvostoliitto rakensi ballististen ohjusten sijoituspaikkoja, jotta ne voisivat tähdätä Yhdysvaltoihin. Tämän seurauksena Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat luoneet Kuubaan kohdistuvan valtakirjakonfliktin, jonka seurauksena ne hyökkäsivät epäsuorasti toisiaan vastaan Kuuban vuoksi.
K: Mitä tapahtui ennen tätä kriisiä?
V: Ennen tätä kriisiä Kuubassa tapahtui vuonna 1959 vallankaappaus, jossa Fidel Castron johtama pieni ryhmä otti vallan niin sanotussa Kuuban vallankumouksessa. Tämän vallankumouksen jälkeen Yhdysvaltain hallitus kieltäytyi tuomasta mitään Kuubasta ja aloitti siksi kauppasaarron Kuubaa vastaan 7. helmikuuta 1962.
Kysymys: Miten Yhdysvallat reagoi näihin tapahtumiin?
V: Lokakuussa 1962 amerikkalaiset alukset estivät ohjuksia kuljettavia neuvostoliittolaisia aluksia menemästä Kuubaan, koska he pelkäsivät, että Neuvostoliitto hyökkäisi Kuubasta käsin Amerikkaan näiden ohjusten avulla.
K: Miten Venäjä ja Kuuba reagoivat?
V: Neuvostoliittolaiset ja kuubalaiset sopivat ottavansa kaikki ydinaseensa pois Kuubasta, jos Yhdysvallat lupaisi olla hyökkäämättä.
K: Minkä sopimuksen Kennedy teki tänä aikana?
V: Kuuban ohjuskriisin aikana presidentti Kennedy suostui salaa poistamaan Jupiter-ohjukset Turkista vastineeksi siitä, että kaikki venäläiset ydinaseet vedetään pois Kuubasta.
