Aiskhylos

Varhainen elämä

Aiskhylos syntyi noin vuonna 525 eaa. pienessä Eleusis-nimisessä kaupungissa, joka sijaitsee noin 27 kilometriä Ateenasta luoteeseen. Ajoitus perustuu siihen, että hänen ensimmäisestä voitostaan Suuressa Dionysiassa lasketaan neljäkymmentä vuotta taaksepäin. Hänen perheensä oli rikas, ja hänen isänsä Euphorion kuului Attikan muinaiseen aatelissukuun, Eupatridae-heimoon. Pausanias kirjoitti, että Aiskhylos työskenteli viinitarhassa, kunnes jumala Dionysos vieraili hänen luonaan unissaan. Jumala määräsi hänet kirjoittamaan ensimmäiset tragediat. Hänen ensimmäinen näytelmänsä esitettiin vuonna 499 eaa., jolloin hän oli vain 26-vuotias.

Persian sodat

Vuonna 490 eaa. Dareioksen johtama persialainen armeija rantautui Kreikkaan ja yritti vallata sen. Aiskhylos ja hänen veljensä Kynegeirus liittyivät Ateenan armeijaan ja taistelivat persialaisia vastaan Marathonin taistelussa. Ateenalaiset pystyivät kukistamaan paljon suuremman persialaisarmeijan. Tätä taistelua, joka pysäytti Dareioksen, juhlittiin kaikkialla Kreikan kaupunkivaltioissa. Kynegeirus kuoli taistelussa. Vuonna 480 eaa. persialainen Kserkses I yritti valloittaa Kreikan. Aiskhylos taisteli heitä vastaan Salamisin taistelussa ja Plataeian taistelussa vuonna 479 eaa. Hänen vanhin säilynyt näytelmänsä Persialaiset, joka esitettiin vuonna 472 eaa., sijoittuu Salamisin taisteluun. Näytelmä voitti ensimmäisen palkinnon Dionysiassa.

Eleusinuksen mysteerit

Aiskhylos oli yksi monista kreikkalaisista, jotka liittyivät Eleusinuksen mysteereihin. Kyseessä oli Demeterin uskonnollinen kultti, joka perustui hänen kotikaupunkiinsa Eleusikseen. Ryhmän jäsenet oppivat mystistä ja salaista tietoa. Jäsenet vannoivat kuolemanrangaistuksen uhalla, etteivät he saa kertoa mysteereistä mitään kenellekään. Aristoteles kirjoitti, että jotkut luulivat Aiskhyloksen näyttäneen joitakin kultin salaisuuksia näyttämöllä. Toiset kirjoittajat kertoivat, että vihainen väkijoukko yritti tappaa Aiskhyloksen paikan päällä, mutta hän pakeni. Myöhemmin Aiskhylos sanoi, ettei tiennyt näyttäneensä mitään salaisuuksia. Hän pelastui kuolemalta vain siksi, että hän palveli urheasti Persian sodissa.

Myöhempi elämä

Aiskhylos teki kaksi matkaa Sisiliaan 470-luvulla eaa. Saaren itäpuolella sijaitsevan suuren kreikkalaiskaupungin Syrakusan tyranni Hieron kutsui hänet sinne. Toisella näistä matkoista hän kirjoitti Hieronin perustaman kaupungin kunniaksi teoksen Aetnan naiset. Hän myös uudisti persialaisiaan. Vuoteen 473 eaa. mennessä Aiskhylos oli Dionysioiden vuotuinen suosikki, joka voitti ensimmäisen palkinnon lähes jokaisessa kilpailussa. Vuonna 458 eaa. hän palasi Sisiliaan viimeisen kerran ja vieraili Gelan kaupungissa, jossa hän kuoli vuonna 456 tai 455 eaa. Sanotaan, että hänet tappoi kilpikonna, joka putosi taivaalta kotkan pudotettua sen. Tämä tarina on luultavasti vain legenda. Aiskhyloksen teoksia arvostettiin ateenalaisissa niin paljon, että hänen kuolemansa jälkeen hänen teoksensa olivat ainoat tragediat, joita sai esittää uudelleen tulevissa kilpailuissa. Myös hänen poikansa Euforion ja Euæon sekä hänen veljenpoikansa Philokles kirjoittivat näytelmiä.

Näytelmät

Kreikkalainen draama alkoi jumalten, lähinnä viinin jumalan Dionysoksen, juhlilla. Aiskyloksen elinaikana draamakilpailuista tuli osa kaupungin keväisiä Dionysioita. Festivaali alkoi avajaiskulkueella, sitten dithyrambia laulavien poikien kilpailulla ja lopuksi kahdella draamakilpailulla. Ensimmäisessä kilpailussa kolme näytelmäkirjailijaa esitti kukin kolme traagista näytelmää, joita seurasi lyhyempi komedia. Toista kilpailua seurasi viiden koomisen näytelmäkirjailijan kilpailu, ja molempien kilpailujen voittajat valitsi tuomariryhmä.

Aiskhylos osallistui elinaikanaan moniin näistä kilpailuista. Vain kuusi tragediaa on säilynyt koskemattomana: Persialaiset, Seitsemän vastaan Theeba, Suppliantit ja trilogia, joka tunnetaan nimellä Oresteia ja joka koostuu kolmesta tragediasta: Agamemnon, Lipunkantajat ja Eumenidit. Lisäksi on olemassa näytelmä Prometheus Bound, mutta sen on todennäköisesti kirjoittanut joku muu. Kaikki säilyneet näytelmät voittivat ensimmäisen palkinnon kaupungin Dionysiassa. Eräässä kirjassa, Alexandrian Life of Aischylus, sanotaan, että hän voitti ensimmäisen palkinnon City Dionysia -näyttämöllä 13 kertaa. Sofokles voitti 18 kertaa 120 näytelmästään, ja Euripides voitti vain viisi kertaa noin 90 näytelmästään.

• Persialaiset (Persai) (472 eKr.)
• Seitsemän Thebasta vastaan (Hepta epi Thebas) (467 eKr.)
• Suppliantit (Hiketidit) (463 eKr.?)
• Oresteia kolmen näytelmän sarja (458 eKr.)
• Agamemnon
• Maljan kantajat (Choephoroi)
• Eumenidit

Nykyaikainen kuva Ateenan Dionysoksen teatterista, jossa esitettiin monia Aiskhyloksen näytelmiä.

Vaikutus kreikkalaiseen draamaan ja kulttuuriin

Kun Aiskhylos aloitti kirjoittamisen, teatteri oli uusi ilmiö. Jotkut näytelmäkirjailijat, kuten Thespis, olivat kasvattaneet näyttelijäkaartia, jotta siihen kuului näyttelijä, joka pystyi keskustelemaan kuoron kanssa. Aiskhylos lisäsi toisen näyttelijän, mikä mahdollisti suuremman draaman, ja kuoron merkitys väheni. Hänen sanotaan olleen ensimmäinen, joka käytti skenografiaa eli näyttämökuvausta, vaikka Aristoteleen mukaan ensimmäinen oli Sofokles. Aiskhylos lisäsi myös puvustukseen enemmän yksityiskohtia ja antoi näyttelijöidensä käyttää korokekenkiä, joita kutsuttiin cothurneiksi, jotta yleisö näkisi heidät paremmin. Eumenidien ensiesityksessä lavalle astuessaan raivokuoro oli ulkonäöltään niin pelottava, että se sai pienet lapset pyörtymään, vanhat miehet virtsaamaan ja raskaana olevat naiset synnyttämään.

Hänen näytelmänsä on kirjoitettu kreikkalaisen draaman tiukkaan tyyliin. Ne olivat säkeistöjä, eikä näyttämöllä saanut esittää väkivaltaa. Näytelmien piti sijoittua pois Ateenan tavanomaisesta elämästä joko kertomalla tarinoita jumalista tai sijoittumalla Persialaisten tapaan kaukaiseen paikkaan. Aiskhyloksen teoksissa on vahva moraalinen ja uskonnollinen painotus. Oresteia-näytelmissä käsiteltiin ihmisen asemaa maailmankaikkeudessa suhteessa jumaliin, jumalten lakeja ja jumalten antamia rangaistuksia.

Viisikymmentä vuotta Aiskhyloksen kuoleman jälkeen koominen näytelmäkirjailija Aristofanes ylisti häntä teoksessaan Sammakot. Aiskhylos on näytelmän hahmo ja sanoo, että hänen Seitsemän Thebaa vastaan "sai kaikki sitä katsovat rakastamaan sotimista" (rivi 1022); persialaistensa kanssa hän sanoo "opettaneensa ateenalaiset haluamaan aina voittaa vihollisensa" (rivi 1026-7). Hän sanoo, että hänen näytelmänsä auttoivat ateenalaisia olemaan rohkeita ja hyveellisiä (rivi 1039 ja sitä seuraavat).

Orestesta, Aiskhyloksen trilogian "Oresteia" päähenkilöä esittävä mosaiikki

Asiaankuuluvat sivut

• Antiikin Kreikan teatteri