Jeffrey ("Jeff") Lynne (s. 30. joulukuuta 1947 Birmingham, Englanti) on brittiläinen muusikko (kitara, piano ja bassokitara), lauluntekijä ja musiikkituottaja. Hänet tunnetaan parhaiten Electric Light Orchestran pitkäaikaisena johtajana ja päätekijänä, mutta Lynne on myös tehnyt tärkeää tuotantotyötä ja soittanut tai tuottanut lukuisille muille artisteille, mukana esimerkiksi Duane Eddyn, Travelling Wilburysin jäsenten (Lynne itse oli myös yksi) ja The Beatlesin kanssa tehdyissä projekteissa.

Lynne nousi aluksi esiin 1960-luvun lopulla The Idle Race -yhtyeen jäsenenä. Hän opetteli itse kotistudiotekniikat ja käytti yksinkertaista kelanauhuria kerrostaakseen ääniä — tekniikka, joka myöhemmin leimasi hänen työnsä: monikerroksiset laulu- ja soitinäänet, tiiviit harmoniat ja orkestroitu pop-rock-soundi. Myöhemmin hän liittyi The Move -yhtyeeseen; tästä ryhmästä kasvoi vähitellen uudenlainen orkesteripohjainen yhtye, Electric Light Orchestra. Lynne ohjasi ELO:n äänimaailmaa tiukasti: hän vastasi sovituksista, moniraitauksesta ja useimmiten päätti, miten kunkin jäsenen ääni ja soitto sijoittuisi kokonaisuudessa. Hänen tuotantotyylinsä ja melodinen lähestymistapansa saivat usein vertauksia The Beatlesin tuotantoon, ja jopa John Lennon kommentoi aikanaan ELO:ta vertaamalla sitä Beatlesin perintöön. Lynne teki myös musiikkia elokuvasoundtrackeihin, muun muassa All This and World War II ja Electric Dreams.

1970- ja 1980-luvuilla Lynnen ura ELO:n johdossa tuotti useita hittejä ja kansainvälistä menestystä, mutta yhtyeen maine ja kaupallinen näkyvyys vaihtelivat vuosikymmenen myötä. 1980-luvun aikana Lynne alkoi samalla tehdä enemmän tuotantotöitä muille artisteille ja auttaa vanhempia tekijöitä päivittämään soundinsa — näiden projektien myötä osa artisteista saavutti uutta menestystä pitkän tauon jälkeen. Eräs ystävä esitteli Lynnen George Harrisonille, joka etsi tuottajaa 1980-luvun lopun comeback-albumilleen. Lynnen ja Harrisonin yhteistyö johti albumiin Cloud Nine (1987), joka herätti uudelleen kiinnostuksen Harrisonin soolotuotantoon ja oli myös osoitus Lynnen taidoista tuottajana ja sovittajana.

Cloud Ninen menestyksen jälkeen Lynne, Harrison ja muut muusikot perustivat Travelling Wilburysin — projektiin kuuluivat mm. Tom Pettyn, Bob Dylanin ja Roy Orbisonin kaltaiset nimet. Travelling Wilburys oli sekä kritiikin että yleisön suosiossa ja osoitus Lynnen kyvystä toimia sekä soittajana että yhteensovittajana eri tyylien välillä.

1990-luvun puolivälissä Lynne valittiin yhdeksi avainhenkilöistä Beatlesin dokumenttisarjan ja sitä seuranneiden julkaisuaktiviteettien yhteydessä. Kun alkuperäinen tuottaja George Martin ei voinut osallistua täysipainoisesti, Lynne sai tehtäväkseen kehittää kokonaisuuksia John Lennonin keskeneräisistä demoista. Yoko Ono toimitti demoja viidestä Lennonin kappaleesta, ja kahdesta näistä — "Free as a Bird" ja "Real Love" — muodostui uudenlaista Beatles-materiaalia, jota muut bändin jäsenet täydensivät. Lynne käytti studio-osaamistaan muokatessaan ja viimeistellessään raakademoja täysimittaisiksi julkaisuiksi, jotka saivat paljon huomiota ja soivat radiossa yli kaksikymmentä vuotta edellisen Beatles-julkaisun jälkeen.

Lynne muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin ja asettui Los Angelesiin, Kaliforniaan, missä hän rakensi suuren kotistudion: talosta tehtiin teknisesti varusteltu tila, jossa lähes jokaisessa huoneessa oli liitäntöjä laitteille ja erillisille äänitysmuunnoksille. Tila mahdollisti Lynnelle monipuolisen tuottamisen ja moniraitatallentamisen omassa kodissa.

2000-luvun alussa Lynne kokosi uudelleen ELO:n nimen alle uuden kokoonpanon ja julkaisi albumin Zoom (2001). Hän lähti myös kiertueelle, mutta alkuinnostus laantui ja osa keikoista peruttiin. Myöhemmin, 2010-luvulla, Lynne palasi vahvemmin estradeille ja uudella nimellä julkaistut albumit kuten Alone in the Universe (2015) ja From Out of Nowhere (2019) toivat uuden sukupolven kuulijoita ja useita onnistuneita konserttikiertueita. Electric Light Orchestran työ ja Lynnen tuotannot on sittemmin noteerattu myös retrospektiivisesti: esimerkiksi ELO otettiin osaksi laajempaa rockhistorian arvostusta ja Lynne on saanut osakseen kunnioitusta sekä esiintyjänä että tuottajana.

Lynnen tuotantotyyliin kuuluu selkeä melodisuus, vahvat lauluäänitykset, tasapainoiset sovitukset ja usein orkesterimaiset kosketukset yhdistettynä pop- ja rock-tekijöihin. Hänen työtään on käytetty laajasti myös mainonnassa ja elokuvissa, mikä on pitänyt ELO:n tunnetuimmat kappaleet edelleen elossa laajemmassa kulttuurissa. Jeff Lynne jatkaa edelleen uuden musiikin kirjoittamista, tuottamista ja esiintymistä sekä pitää yllä perintöään yhtenä brittipopin ja orkestroivan rockin merkittävimmistä tekijöistä.

Keskeisiä merkkipaaluja uralta:

  • Varhaistyö The Idle Race -yhtyeessä ja The Move -yhteyksissä.
  • Electric Light Orchestran johtajana syntyneet kansainväliset hitit ja tunnistettava soundi.
  • Tuotantotyö George Harrisonin kanssa (mm. Cloud Nine) ja Travelling Wilburysin perustaminen.
  • Osallistuminen Beatlesin jälkijulkaisu- ja Anthology-projekteihin sekä kappaleisiin "Free as a Bird" ja "Real Love".
  • Uudet ELO-julkaisut ja kiertueet 2000- ja 2010-luvuilla sekä musiikin jatkuva käyttö mediassa.