Saksan saarto
Saksan saarto ensimmäisen maailmansodan aikana oli osa ensimmäistäAtlantintaistelua Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan välillä.
Noin 750 000 siviiliä kuoli sodan aikana saarron aiheuttamaan nälkään. Vielä useampi joutui kuolemaan nälkään marraskuussa 1918 solmitun välirauhan jälkeen, sillä saarron voimassaoloa jatkettiin vuoteen 1919, jotta Saksa pakotettaisiin allekirjoittamaan Versaillesin sopimus kesäkuussa 1919.
Britit asettivat Saksan merisaartoon sodan alkuvaiheessa. Saarto oli epätavallisen rajoittava, sillä jopa elintarvikkeiden tuonti kiellettiin, koska sen sanottiin edistävän sotaa. Saksalaiset pitivät tätä yrityksenä näännyttää Saksan kansa alistumaan nälkään ja halusivat taistella vastaan. He saartoivat Britannian ja Ranskan.
Koska Saksa ei voinut taistella tasaväkisesti Britannian suurta kuninkaallista laivastoa vastaan, ainoa mahdollinen tapa, jolla Saksa saattoi asettaa Britannian saartoon, oli sukellusveneiden avulla. Saksan liittokansleri vastusti tällaista saartoa, koska se merkitsi hyökkäystä myös puolueettomia aluksia vastaan, kuten Yhdysvaltojen aluksia vastaan. Mutta armeija ajoi rajoittamatonta sukellusvenesotaa eteenpäin.
Saksan keisari Vilhelm II julisti 4. helmikuuta 1915 Brittein saaria ympäröivät merialueet sotatoimialueeksi. Helmikuun 18. päivästä alkaen alueella olevat liittoutuneiden alukset upotettaisiin ilman varoitusta. Neutraalien lippujen taakse piiloutuneita brittiläisiä aluksia ei säästettäisi, vaikka selvästi puolueettomien alusten upottamista pyrittäisiinkin välttämään.
Fighting
Saksan sukellusvenejoukkojen päämaja oli nyt Oostendessa Belgiassa. Saksalaisilla sukellusveneillä oli siis parempi pääsy Englantia ympäröiville meriväylille. Saksalaiset käyttivät tätä etua hyväkseen ja lähettivät noin 20 sukellusvenettä aloittamaan merisaartoa. Tammikuussa ennen "rajoittamattoman sukellusvenesodan" julistamista, kuten sukellusvenesaarrosta kutsuttiin, sukellusveneet olivat upottaneet 43 550 tonnia laivaliikennettä. Sen jälkeen uppoamisten määrä kasvoi tasaisesti, ja elokuussa upposi 168 200 tonnia.
Britannian sota-alusten tappiot olivat vähäiset. Vaikka U-24 upotti taistelulaiva Formidablen uudenvuodenpäivänä, nopeat hävittäjät tekivät pian taistelulaivoihin ja risteilijöihin kohdistuneista onnistuneista hyökkäyksistä historiaa. Toisaalta kuninkaallisen laivaston sota-alus ei juurikaan voinut upottaa sukellusvenettä, jos sukellusveneen kapteeni oli kohtuullisen valpas. Sukellusvene oli yleensä turvassa pommitukselta, kun se oli uponnut. Sitä voitiin rampata, jos se oli periskooppisyvyydessä, mutta ramppaaminen tuskin oli järkevä taktiikka vakiokäytäntönä.
Hävittäjät eivät voineet metsästää sukellusveneitä, koska ne suojasivat laivastoa, joten britit käyttivät kaikkia mahdollisia aluksia, myös huvialuksia ja troolareita, apupartioaluksina. Sukellusveneet pystyivät kuitenkin helposti kiertämään partiot ja upottamaan ilman saattajaa kulkevat kauppa-alukset.
Sotilaallisesti rajoittamaton sukellusvenesodankäynti oli osoittautumassa suureksi menestykseksi, ja sukellusveneillä oli hyvät mahdollisuudet pakottaa Britannia antautumaan nälkään. Propagandasodan kannalta se oli kuitenkin suuri katastrofi Saksalle. Amerikka halusi pysyä Euroopan sodasta erossa, mutta amerikkalainen yleinen mielipide oli kääntynyt Saksaa vastaan, sillä rajoittamaton sukellusvenesodankäynti näytti vahvistavan Saksan raakuuden mainetta. U-veneiden torpedoimilla brittiläisillä aluksilla matkanneiden amerikkalaisten kuolemat alkoivat nousta otsikoihin Yhdysvalloissa.
Kun saksalainen sukellusvene upotti 7. toukokuuta 1915 RMS Lusitania -aluksen, amerikkalaisten suuttumus sai Yhdysvallat lähemmäksi sodan julistamista Saksalle. Yhdysvaltain kostotoimien uhalla keisari määräsi 27. elokuuta ankarat rajoitukset sukellusveneiden hyökkäyksille suuria matkustaja-aluksia vastaan. Syyskuun 18. päivänä 1915 hän lopetti rajoittamattoman sukellusvenesodankäynnin kokonaan.
Saksaan kohdistuvan sotilaallisen paineen alaisena keisari julisti alkuvuodesta 1917 jälleen kerran rajoittamattoman sukellusvenesodan. Jotkut saksalaiset diplomaatit uskoivat, että amerikkalaiset välttäisivät sotaa kaikin keinoin, ja jos näin ei olisi, Saksa voisi toivottavasti saada Britannian polvilleen ennen kuin amerikkalaisella voimalla olisi suurta merkitystä Euroopassa. Helmikuussa upotettiin 86 alusta, maaliskuussa 103 ja huhtikuussa 155 alusta. Yhdysvallat julisti lopulta sodan Saksalle huhtikuussa 1917 Zimmermannin sähkeen johdosta. Yhdysvallat ja Iso-Britannia pystyivät yhdessä kukistamaan sukellusveneet.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli ensimmäinen Atlantin taistelu?
A: Ensimmäinen Atlantin taistelu oli Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan välinen konflikti ensimmäisen maailmansodan aikana. Siihen kuului Britannian Saksaa vastaan asettama merisaarto.
Q: Miten Saksa yritti murtaa Britannian saarron?
V: Saksa yritti rikkoa Britannian saarron laivastonsa avulla, mutta epäonnistui siinä, kuten Jyllannin taistelu osoitti.
Kysymys: Miten Saksa vastasi saartoon?
V: Vastauksena saartoon Saksa saartoi Britannian ja Ranskan ja julisti, että kaikki liittoutuneiden alukset tietyillä alueilla upotetaan ilman varoitusta.
K: Mitä tämän saarron seurauksena tapahtui?
V: Saarron seurauksena jopa 750 000 siviiliä saattoi kuolla sen aiheuttamaan nälkään ensimmäisen maailmansodan aikana, ja aselevon jälkeen vielä paljon enemmän kuoli saarron jatkumisen vuoksi vuoteen 1919 asti, jolloin Saksa allekirjoitti Versaillesin sopimuksen.
Kysymys: Miksi keisari Vilhelm II julisti tietyt Britanniaa ympäröivät merialueet sotatoimialueiksi?
V: Keisari Vilhelm II julisti tietyt Britanniaa ympäröivät merialueet sotatoimialueiksi, koska se oli yksi tapa, jolla saksalaiset sukellusveneet saattoivat määrätä Britannian saartoon, koska ne eivät voineet taistella tasaväkisesti Britannian suurta kuninkaallista laivastoa vastaan.
K: Pyrkivätkö saksalaiset välttämään puolueettomien alusten upottamista?
V: Kyllä, saksalaiset pyrkivät jonkin verran välttämään selvästi puolueettomien alusten upottamista, kun he julistivat nämä meret sota-alueiksi.
K: Kuka ajoi rajoittamatonta sukellusvenesodankäyntiä ensimmäisen maailmansodan aikana?
V: Armeija ajoi rajoittamatonta sukellusvenesotaa ensimmäisen maailmansodan aikana.
