Saarto – määritelmä ja perusteet: satama-, meri- ja taloussaarto
Saarto – selkeä opas: mitä satama-, meri- ja taloussaarto tarkoittavat, niiden perusteet, vaikutukset ja kansainvälinen oikeus.
Saarto on sataman tai muun paikan fyysinen sulkeminen. Käytetään yleensä satamaa ympäröivistä vihollisaluksista.
Laajemmassa merkityksessä saarto on pyrkimys varmistaa, että tarvikkeet, joukot, tiedot tai apu eivät pääse vastapuolelle. Saartoja käytetään lähes kaikissa sotilaallisissa kampanjoissa, ja ne ovat myös vastapuolen kansakuntaa vastaan käytävän taloudellisen sodankäynnin ensisijainen väline. Kansainvälinen rikostuomioistuin suunnitteli sisällyttävänsä rannikkojen ja satamien saarrot sotatoimien luetteloonsa vuonna 2009.
Mitä saarto tarkoittaa käytännössä
Saarto voi olla sekä fyysinen että taloudellinen toimenpide. Fyysinen saarto estää laivojen, junien tai teiden käytön ja rajoittaa kuljetuksia tietyltä alueelta. Taloudellinen saarto puolestaan pyrkii katkaisemaan kaupan ja rahoitusyhteydet kohdetta vastaan (esim. kauppasaarto tai embargot). Saarto voi kohdistua tiettyyn satamaan, koko rannikkoalueeseen tai koko valtion talouteen.
Satama-, meri- ja taloussaarto
- Satamasaarto: sataman käytön estäminen esimerkiksi miinoituksin, miehittämällä satamaan johtavat väylät tai sulkemalla sataman laivastollisin toimin.
- Merisaarto: laajempi toimintamuoto, jossa estetään koko rannikon liikenne, asetetaan poikkeusalueita tai suoritetaan tarkastuksia ja takavarikkoja merellä.
- Taloussaarto: poliittinen tai sotilaallinen toimenpide, jolla pyritään katkaisemaan kaupankäynti, investoinnit tai rahoitus kohdetta vastaan; toteutetaan usein myös pakottein ja tullirajoituksin.
Lailliset puitteet ja kansainvälinen oikeus
Saarrot sijoittuvat sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (sodankäynnin säännöt) että merioikeuden alueelle. Periaatteita, joilla saarrot arvioidaan laillisiksi tai laittomiksi, ovat muun muassa:
- saarron julistaminen ja ilmoittaminen asianomaisille osapuolille ja neutraaleille;
- saarron efektivisyys eli se, että saarto kyetään käytännössä toimeenpanemaan;
- neutraaleja aluksia kohtaan noudatettava puolueettomuus ja oikeus tutkia ja takavarikoida vain laillisesti kohdistettavia kuljetuksia;
- ihmisoikeus- ja humanitaarinen velvoite: siviiliväestön tahallinen nälkiinnyttäminen tai elintärkeiden tarvikkeiden täydellinen katkaisu on kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyä;
- humanitaarisen avun mahdollistaminen ja suojelu, mikäli avun toimittaminen ei uhkaa puolustajaa tai kiistattomasti rikkoisi saarron tavoitteita.
Eräät kansainväliset instrumentit ja käytännöt (mm. sodankäyntiä koskevat yleiset säännökset ja tietyt Haag– ja Geneven sopimukset sekä niiden lisäpöytäkirjat) asettavat rajoja saarrolle. Lisäksi Kansainvälinen rikostuomioistuin on keskustellut saarroihin liittyvistä rikosoikeudellisista seurauksista, kuten siviiliväestön asemaan kohdistuvasta vakavasta vahingosta.
Taktiikat ja toteutus
Saarroissa käytetään eri keinoja tilanteesta riippuen:
- laivaston partiointi ja alusten pysäyttäminen/etsintä merialueilla;
- miinoitus tai rannikon puolustusasemat satamien lähistöllä;
- merialueiden eristäminen tunnetuilla läpikulkuväylillä ja väylien valvonta;
- tullirajoitukset, vienti- ja tuontikiellot sekä finanssipakotteet taloussaarroissa;
- informaation ja kommunikaation katkaiseminen osana sulkevaa strategiaa.
Vaikutukset ja riskit
Saarto voi aiheuttaa merkittäviä sotilaallisia ja siviilivaikutuksia: taloudellinen lama, ruoan ja lääkkeiden puute, logistiset vaikeudet sekä humanitaarinen kriisi. Lisäksi saarto voi laajentaa konfliktia ja osaltaan vaikuttaa neutraalien valtojen oikeuksiin ja taloudellisiin etuihin. Siksi kansainvälinen yhteisö vaatii yleensä selkeää oikeudellista perustaa ja huolehtimista humanitaarisista seurauksista ennen ja aikana saarteen toimeenpanoa.
Erot muihin toimenpiteisiin
On hyvä erottaa saarto esimerkiksi kauppapakotteesta (embargo), joka on usein diplomaattinen ja taloudellinen keino ilman suoraa sotilaallista estettä. Saarto puolestaan on yleensä näkyvä ja voimakeinoihin perustuva eristäminen, joka käytännössä estää fyysiset kuljetukset ja pääsyn alueelle.
Lyhyesti historiallisiin viitteisiin
Saarroilla on pitkä historia sodankäynnissä: tunnettuja esimerkkejä ovat muun muassa 1800-luvun ja 1900-luvun laajat merisaarrat, jotka ovat vaikuttaneet siviiliväestöön ja sotatoimien kulkuun. Nykypäivänä saarrot aiheuttavat usein keskustelua lainmukaisuudesta ja humanitaarisista rajoista.
Historialliset saarrot
Historiallisia saarroksia ovat mm:
- Aegospotamin taistelun jälkeinen Ateenan saarto, joka esti Ateenaa tuomasta viljaa tai pitämästä yhteyttä valtakuntaansa.
- Alankomaiden tasavallan vuosina 1585-1792 toteuttama Schelde-joen saarto, joka esti Espanjan hallitseman Antwerpenin pääsyn kansainväliseen kauppaan ja siirsi suuren osan sen kaupasta Amsterdamiin.
- Britannian Ranskan ja sen liittolaisten saarto Ranskan vallankumoussodan ja Napoleonin sodan aikana.
- Yhdysvaltain itärannikon brittisaarto vuoden 1812 sodan aikana.
- Unionin saarto - Unionin saarto Konfederaation rannikoilta osana Anaconda-suunnitelmaa Yhdysvaltain sisällissodan aikana.
- Iquiquen taistelu Tyynenmeren sodan aikana
- Ensimmäisen maailmansodan aikainen brittiläinen Saksan saarto osana ensimmäistä Atlantin taistelua johti moniin kuolemantapauksiin.
- Toinen Atlantin taistelu toisen maailmansodan aikana
- Yhdysvaltojen Japanin saarto toisen maailmansodan aikana
- Saksan Schelde-joen saarto syyskuun 1944 ja marraskuun 1944 välisenä aikana, jolloin liittoutuneet eivät voineet käyttää Antwerpenin satamaa. (Ks. Scheldin taistelu).
- Neuvostoliiton Länsi-Berliinin maasaarto vuosina 1948-1949, joka tunnetaan nimellä Berliinin saarto.
- Egyptin Tiranin salmen saarto ennen vuoden 1956 Suezin sotaa ja vuoden 1967 arabien ja Israelin välistä sotaa.
- Yhdysvaltojen Kuuban saarrossaolo Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962.
- Intian Itä-Pakistanin saarto vuoden 1971 Bangladeshin sodan aikana
- Naton Jugoslavian liittotasavallan saarto 1993-1996 operaatio Sharp Guardin aikana.
- Israelin meri- ja maasaarto Gazan kaistalla toisen intifadan puhkeamisesta (2000) lähtien tähän päivään asti.
- Israelin saarrokset Libanonin rannikoilla tai joillakin niistä eri aikoina Libanonin sisällissodan (1975-1990), vuoden 1982 Libanonin sodan ja vuosien 1982-2000 Etelä-Libanonin konfliktin aikana - jatkuivat Israelin ja Libanonin konfliktin aikana vuonna 2006.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Piiritys
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on saarrostus?
A: Saarto on sataman tai muun paikan fyysinen tukkiminen, jota käytetään yleensä satamaa ympäröivien vihollisalusten osalta.
K: Mikä on saarron tarkoitus?
A: Saarto on tarkoitus varmistaa, että tarvikkeet, joukot, tiedot tai apu eivät pääse vastapuolelle.
K: Missä saartoja käytetään?
V: Saartoja käytetään lähes kaikissa sotilaallisissa kampanjoissa, ja ne ovat ensisijainen väline vastapuolen kansakuntaa vastaan käytävässä taloudellisessa sodankäynnissä.
K: Pitääkö kansainvälinen rikostuomioistuin saarroksia sotatoimina?
V: Kyllä, Kansainvälinen rikostuomioistuin suunnitteli sisällyttävänsä rannikoihin ja satamiin kohdistuvat saarrot sotatoimien luetteloonsa vuonna 2009.
K: Kuka käyttää saartoja sotilaallisissa kampanjoissa?
V: Saartoja käytetään lähes kaikissa sotilaallisissa kampanjoissa.
K: Mitä on taloudellinen sodankäynti?
V: Taloudellinen sodankäynti on sodankäynnin muoto, jossa käytetään taloudellisia keinoja, kuten saartoja ja pakotteita, vihollisen talouden heikentämiseksi.
K: Miten saartoja käytetään taloudellisessa sodankäynnissä?
V: Saartoja käytetään usein välineenä vastapuolen kansakuntaa vastaan käytävässä taloudellisessa sodankäynnissä.
Etsiä