Saarto
Saarto on sataman tai muun paikan fyysinen sulkeminen. Käytetään yleensä satamaa ympäröivistä vihollisaluksista.
Laajemmassa merkityksessä saarto on pyrkimys varmistaa, että tarvikkeet, joukot, tiedot tai apu eivät pääse vastapuolelle. Saartoja käytetään lähes kaikissa sotilaallisissa kampanjoissa, ja ne ovat myös vastapuolen kansakuntaa vastaan käytävän taloudellisen sodankäynnin ensisijainen väline. Kansainvälinen rikostuomioistuin suunnitteli sisällyttävänsä rannikkojen ja satamien saarrot sotatoimien luetteloonsa vuonna 2009.
Historialliset saarrot
Historiallisia saarroksia ovat mm:
- Aegospotamin taistelun jälkeinen Ateenan saarto, joka esti Ateenaa tuomasta viljaa tai pitämästä yhteyttä valtakuntaansa.
- Alankomaiden tasavallan vuosina 1585-1792 toteuttama Schelde-joen saarto, joka esti Espanjan hallitseman Antwerpenin pääsyn kansainväliseen kauppaan ja siirsi suuren osan sen kaupasta Amsterdamiin.
- Britannian Ranskan ja sen liittolaisten saarto Ranskan vallankumoussodan ja Napoleonin sodan aikana.
- Yhdysvaltain itärannikon brittisaarto vuoden 1812 sodan aikana.
- Unionin saarto - Unionin saarto Konfederaation rannikoilta osana Anaconda-suunnitelmaa Yhdysvaltain sisällissodan aikana.
- Iquiquen taistelu Tyynenmeren sodan aikana
- Ensimmäisen maailmansodan aikainen brittiläinen Saksan saarto osana ensimmäistä Atlantin taistelua johti moniin kuolemantapauksiin.
- Toinen Atlantin taistelu toisen maailmansodan aikana
- Yhdysvaltojen Japanin saarto toisen maailmansodan aikana
- Saksan Schelde-joen saarto syyskuun 1944 ja marraskuun 1944 välisenä aikana, jolloin liittoutuneet eivät voineet käyttää Antwerpenin satamaa. (Ks. Scheldin taistelu).
- Neuvostoliiton Länsi-Berliinin maasaarto vuosina 1948-1949, joka tunnetaan nimellä Berliinin saarto.
- Egyptin Tiranin salmen saarto ennen vuoden 1956 Suezin sotaa ja vuoden 1967 arabien ja Israelin välistä sotaa.
- Yhdysvaltojen Kuuban saarrossaolo Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962.
- Intian Itä-Pakistanin saarto vuoden 1971 Bangladeshin sodan aikana
- Naton Jugoslavian liittotasavallan saarto 1993-1996 operaatio Sharp Guardin aikana.
- Israelin meri- ja maasaarto Gazan kaistalla toisen intifadan puhkeamisesta (2000) lähtien tähän päivään asti.
- Israelin saarrokset Libanonin rannikoilla tai joillakin niistä eri aikoina Libanonin sisällissodan (1975-1990), vuoden 1982 Libanonin sodan ja vuosien 1982-2000 Etelä-Libanonin konfliktin aikana - jatkuivat Israelin ja Libanonin konfliktin aikana vuonna 2006.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Piiritys
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on saarrostus?
A: Saarto on sataman tai muun paikan fyysinen tukkiminen, jota käytetään yleensä satamaa ympäröivien vihollisalusten osalta.
K: Mikä on saarron tarkoitus?
A: Saarto on tarkoitus varmistaa, että tarvikkeet, joukot, tiedot tai apu eivät pääse vastapuolelle.
K: Missä saartoja käytetään?
V: Saartoja käytetään lähes kaikissa sotilaallisissa kampanjoissa, ja ne ovat ensisijainen väline vastapuolen kansakuntaa vastaan käytävässä taloudellisessa sodankäynnissä.
K: Pitääkö kansainvälinen rikostuomioistuin saarroksia sotatoimina?
V: Kyllä, Kansainvälinen rikostuomioistuin suunnitteli sisällyttävänsä rannikoihin ja satamiin kohdistuvat saarrot sotatoimien luetteloonsa vuonna 2009.
K: Kuka käyttää saartoja sotilaallisissa kampanjoissa?
V: Saartoja käytetään lähes kaikissa sotilaallisissa kampanjoissa.
K: Mitä on taloudellinen sodankäynti?
V: Taloudellinen sodankäynti on sodankäynnin muoto, jossa käytetään taloudellisia keinoja, kuten saartoja ja pakotteita, vihollisen talouden heikentämiseksi.
K: Miten saartoja käytetään taloudellisessa sodankäynnissä?
V: Saartoja käytetään usein välineenä vastapuolen kansakuntaa vastaan käytävässä taloudellisessa sodankäynnissä.
