Marc-Antoine Charpentier – elämä, teokset ja kuuluisa Te Deum
Marc-Antoine Charpentierin elämä ja teokset — barokin mestari, kuuluisa Te Deum (Eurovision/Wienin konsertin tunnus). Tutustu säveltäjän tarinaan ja ikoniseen preludiioon.
Marc-Antoine Charpentier (syntynyt Pariisin lähellä 1643; kuollut Sainte-Chapelle, Pariisi 24. helmikuuta 1704) oli ranskalainen säveltäjä. Hän eli barokkiaikana tunnetulla kaudella. Hänen tunnetuin teoksensa on Te Deum. Teos alkaa preludiolla, joka on nykyään erittäin suosittu. Se oli Euroopan yleisradiounionin tunnussävelmä, jota käytettiin muun muassa Wienin uudenvuoden konsertin ja Eurovision laulukilpailun esittelyssä. Sitä käytetään usein vapaaehtoisena häissä.
Elämä ja ura
Charpentier syntyi noin vuonna 1643 Pariisin seudulla. Nuoruudestaan ja varhaisesta musiikkikoulutuksestaan tiedetään vain osittain; 1660-luvun lopulla hän matkusti Italiaan ja työskenteli ainakin hetkittäin Roomassa, missä hän sai vaikutteita etenkin Giacomo Carissimilta ja italialaisesta kirkkomusiikista. Palattuaan Ranskaan Charpentier palveli useita aristokraattisia hoveja ja uskonnollisia yhteisöjä: hän työskenteli muun muassa Guise-suvun palveluksessa ja teki musiikkia jesuiittojen tilauksesta.
Vuoden 1690 ja 1704 välisenä aikana Charpentierin ura vakiintui: hän sai virkoja ja tilauksia, ja lopulta hänet nimitettiin Sainte-Chapellen maestriksi, virkaan jonka hän täytti kuolemaansa asti. Sainte-Chapelle oli tärkeä työpaikka ja vaikutti hänen kirkollisen tuotantonsa profiloitumiseen.
Teokset ja tyyli
Charpentier oli tuottelias säveltäjä: häneltä on säilynyt suuri määrä kirkollista musiikkia (massoja, motetteja, oratorioita ja muita liturgisia teoksia) sekä runsaasti maallista musiikkia, kuten oopperamaisia ja teatterimusiikin osuuksia, cantatatyyppisiä lauluja ja balettimusiikkia. Hänen tyyliään leimaa italialaisen melodisuuden ja ranskalaisen kaanonin yhdistäminen: kirkkomusiikissa näkyy dramaattinen ilmaisu, rikas harmonia ja huolellinen tekstin suullisen ilmaisun huomioiminen.
Charpentier sävelsi myös teatteri- ja oopperamusiikkia; yksi tunnetuimmista näytelmämusiikeista on hänen tulkintansa antiikin aiheista, ja hän teki yhteistyötä aikansa näyttämömiesten kanssa. Vaikka hänen tuotantonsa jäi osin varjoon Lullyn ja muiden kilpailijoiden vuoksi, Charpentierin monipuolisuus ja syvällinen hengellinen ilmaisu ovat tehneet hänestä yhden Ranskan tärkeimmistä barokkisäveltäjistä.
Te Deum ja sen merkitys
Charpentierin Te Deum on yksi hänen tunnetuimmista ja laajimmin levinneistä teoksistaan. Teoksen aloituspreludi on lyhyt, fanfaarimainen ja tunnistettava – sen vuoksi sitä on käytetty signaali- ja tunnussävelmänä radio- ja televisiolähetyksissä. Preludesta tuli Euroopan yleisradiounionin tunnus, mikä toi Charpentierin melodian laajaan kansainväliseen käyttöön mm. Wienin uudenvuoden konsertin ja Eurovision laulukilpailun yhteyteen.
Te Deum toimii paitsi seremoniallisissa yhteyksissä myös itsenäisenä konserttikappaleena; sen voimakas alku ja kirkollinen jännite tekevät siitä suosikin sekä kirkollisissa tilaisuuksissa että vapaamuotoisemmissa konserttiesityksissä. Sitä käytetään myös usein vapaaehtoisena häissä ja muissa juhlatilaisuuksissa.
Perintö ja uudelleensyntyminen
Charpentierin musiikki kerkesi osin unohtua 1700- ja 1800-luvuilla, mutta 1900-luvun jälkipuoliskolla kiinnostus ranskalaista barokkia kohtaan kasvoi. Historiallisten esitystapojen tutkijat ja barokkiorkesterit ovat tuoneet Charpentierin tuotannon uudelleen laajan yleisön tietoisuuteen. Nykyään hänen teoksiaan kuullaan säännöllisesti konserteissa, radio- ja televisiolähetyksissä sekä levytyksinä.
Jos haluat tutustua Charpentierin tuotantoon syvemmin, kannattaa etsiä sekä hänen kirkollisia teoksiaan (messuja ja motetteja) että pienimuotoisempia kantaatteja ja oopperoita — näistä paljastuu säveltäjän ilmaisuvoima, melodinen rikkaus ja taito yhdistää ranskalainen ja italialainen perinne omaperäiseksi tyyliikseen.
Kaiverrus vuoden 1682 Almanach Royalista, jossa muusikko pitää kädessään Charpentierin teosta. Kyseessä on todennäköisesti Charpentier itse.
Life
Hänen varhaiselämästään emme tiedä paljonkaan varmaa tietoa. Hän lähti Italiaan, jossa hän oppi paljon opiskelemalla italialaisten säveltäjien musiikkia. Hän opiskeli säveltäjä Giacomo Carissimin kanssa useita vuosia.
Palattuaan Ranskaan hän sai töitä muusikkona Guisen herttuattarelle, joka oli rikas nainen ja työllisti useita muusikoita. Hän työskenteli hänelle useita vuosia sekä laulajana (hänellä oli korkea tenoriääni, jota ranskaksi kutsutaan nimellä "haute-contre") että säveltäjänä. Kun suuri näytelmäkirjailija Molière lopetti työskentelyn Lullyn kanssa, hän pyysi Charpentier'ta työskentelemään hänen kanssaan. Hän kirjoitti musiikkia useisiin Molièren näytelmiin, muun muassa Le malade imaginaire. Molièren kuoltua vuonna 1673 Charpentier jatkoi säveltämistä muille näytelmäkirjailijoille, kuten Thomas Corneille ja Jean Donneau de Visé. Hän käytti usein enemmän muusikoita kuin hänelle sallittiin (vain Lully, kuninkaan säveltäjä, sai käyttää esityksissään paljon muusikoita). Lopulta Charpentier lopetti musiikin kirjoittamisen näytelmiin.
Vuonna 1679 Charpentier kutsuttiin säveltämään teoksia kuninkaan pojalle, Dauphinille. Dauphinilla oli oma kappeli, ja Charpentier kirjoitti hänelle uskonnollista musiikkia. Vuonna 1683 hänelle myönnettiin kuninkaallinen eläke. Saman vuoden huhtikuussa hän sairastui vakavasti eikä pystynyt työskentelemään vähään aikaan.
Loppuvuodesta 1687 alkuvuoteen 1698 Charpentier toimi jesuiittojen musiikkimestarina, ja pian hän lopetti suurten teosten, kuten oratorioiden, säveltämisen ja keskittyi pienempiin kirkkoon tarkoitettuihin teoksiin, joita soitti toisinaan suuri joukko soittajia. Hän toimi myös Chartresin herttuan musiikinopettajana.
Vuonna 1698 hänestä tuli musiikin maître de musique Pariisin Sainte-Chapellen kirkossa. Tämä oli yksi Ranskan korkeimmista musiikillisista työpaikoista (ainoa parempi virka kirkkomusiikin alalla Ranskassa oli Versaillesin kuninkaallisen kappelin johtaja). Hän säilytti tämän työn kuolemaansa asti vuonna 1704. Hänen kuolemansa jälkeen lähes kaikki hänen kappeliin kirjoittamansa teokset tuhoutuivat. Tämä oli tavanomainen menettely, kun maître de musique kuoli. Hänen kuuluisa messunsa Assumpta Est Maria on säilynyt. Ehkä se johtuu siitä, että sitä ei ollut sävelletty kappelia varten.
Hänen musiikkinsa
Charpentierin sävellyksiin kuuluu oratorioita, messuja, oopperoita ja monia pienempiä teoksia. Hän kirjoitti myös paljon musiikkia näytelmiin. Monia hänen pienempiä teoksiaan yhdelle tai kahdelle äänelle ja soittimelle hän kutsui ranskankielisinä air sérieux'ksi tai air à boire'ksi, mutta italiankielisinä kantateiksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Marc-Antoine Charpentier?
A: Marc-Antoine Charpentier oli ranskalainen säveltäjä, joka eli barokin aikana.
K: Mikä on Charpentierin tunnetuinta musiikkia?
V: Charpentierin tunnetuin musiikki on hänen Te Deuminsa.
Kysymys: Mikä on Euroopan yleisradiounionin tunnusmelodia?
V: Euroopan yleisradiounionin tunnusmelodia on Charpentierin Te Deum -teoksen alkusoitto.
K: Missä ohjelmissa Charpentierin Te Deumin alkusoittoa käytetään?
V: Charpentierin Te Deum -teoksen alkusoittoa käytetään esimerkiksi Wienin uudenvuoden konsertin ja Eurovision laulukilpailun esittelyssä.
K: Mihin Charpentierin Te Deumin alkusoittoa käytetään usein?
V: Charpentierin Te Deumin alkusoittoa käytetään usein vapaaehtoisena häissä.
K: Milloin ja missä Charpentier syntyi?
V: Charpentier syntyi Pariisin lähellä vuonna 1643.
K: Milloin Charpentier kuoli ja missä hän oli tuolloin?
V: Charpentier kuoli 24. helmikuuta 1704 Sainte-Chapellen kaupungissa Pariisissa.
Etsiä