Mass (musiikki)
Musiikissa sanaa messu käytetään kuoron laulamasta musiikkikappaleesta. Roomalaiskatolinen, anglikaaninen ja luterilainen kirkko käyttävät tätä sanaa. Messuja on kahta hyvin laajaa tyyppiä: Tavallista messua käyttävät eivät ole sidoksissa kirkon kalenteriin, vaan niissä käytetään samoja kappaleita (ja sanoja) koko vuoden ajan. Proper kattaa ne messun osat, jotka vaihtelevat läpi vuoden. Alussa messut laulettiin latinaksi tai kreikaksi. Esimerkkejä messuista, jotka eivät ole englanninkielisiä, ovat Franz Schubertin Deutsche Messe tai Johannes Brahmsin A German Requiem.
Tavallisia sanoja, jotka on sävelletty, kutsutaan tavallisiksi sanoiksi. Nämä ovat jumalanpalveluksen sanat, jotka ovat samat joka päivä. Ordinary koostuu viidestä osasta: Kyrie (Herra armahda meitä....), Gloria (Kunnia olkoon hänelle....), Credo (Uskon Isä Jumalaan....), Sanctus (Pyhä, pyhä, pyhä....) ja Agnus Dei (Oi Jumalan Karitsa...).
Messun sanoja, jotka eivät kuulu ordinaariin, kutsutaan Properiksi. Nämä sanat voivat muuttua jumalanpalveluksessa päivästä toiseen. Proper koostuu introitin, graduaalin, alleluja- ja traktaattisävelmän, offertorion ja ehtoollisen sanoista. On myös joitakin sanoja, jotka on tarkoitettu tiettyihin juhlapäiviin.
Renessanssin aikana kirkkosäveltäjät sävelsivät tavallisen messun sanat. Tämä musiikki oli tavallisesti polyfonista: kuoron eri osilla (sopraano, altto, tenori ja basso) oli yhteinen melodia ja yhtä tärkeät sävelet. Proper-messun sanoja ei sävelletty erityiseen musiikkiin. Niitä laulettiin tavallisiin sävelmiin.
Kahden viime vuosisadan aikana monet säveltäjät ovat kirjoittaneet messuja, joita ei ole tarkoitettu laulettavaksi jumalanpalveluksessa: ne on kirjoitettu konserttikappaleiksi. Jotkut niistä ovat varsin pitkiä ja täyttävät kokonaisen konserttiohjelman. Tunnetuimpia messuja ovat Bachin, Mozartin, Beethovenin, Schubertin, Berliozin, Dvořákin, Verdin, Brucknerin, Faurén ja Vaughan Williamsin messut.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on massa musiikissa?
A: Musiikkimessu on kuoron laulama musiikkikappale, jota roomalaiskatolinen, anglikaaninen ja luterilainen kirkko käyttävät.
K: Mitkä ovat kahdenlaisia messuja?
V: Messuja on kahta eri tyyppiä: Ordinary-messuja, jotka eivät ole sidoksissa kirkon kalenteriin ja joissa käytetään samoja kappaleita (ja sanoja) koko vuoden ajan, ja Proper-messuja, joiden osat vaihtelevat vuoden aikana.
K: Millä kielellä messuja alun perin laulettiin?
V: Messuja laulettiin alun perin latinaksi tai kreikaksi.
K: Mitkä ovat esimerkkejä messuista, jotka eivät ole englanninkielisiä?
V: Esimerkkejä muista kuin englanninkielisistä messuista ovat Franz Schubertin "Deutsche Messe" ja Johannes Brahmsin "A German Requiem".
K: Mitä messun ordinaariosa sisältää?
V: Messun tavalliseen osaan kuuluvat Kyrie (Herra armahda meitä...), Gloria (Kunnia olkoon sinulle...), Credo (Minä uskon Isä Jumalaan...), Sanctus (Pyhä, pyhä, pyhä...) ja Agnus Dei (Oi Jumalan Karitsa...).
Kysymys: Miten messumusiikki sävellettiin renessanssin aikana?
V: Renessanssin aikana kirkkosäveltäjät sävelsivät Ordinaryn sanat moniääniseen musiikkiin - eri osat jakoivat melodian yhtä tärkeinä - kun taas Properin sanat laulettiin tavalliselle musiikille.
K: Keitä ovat kuuluisat säveltäjät, jotka kirjoittivat konserttikappaleita messua varten?
V: Kuuluisia säveltäjiä, jotka ovat kirjoittaneet konserttikappaleita messuun, ovat muun muassa Bach, Mozart, Beethoven, Schubert, Berlioz, Dvořák, Verdi, Bruckner Fauré ja Vaughan Williams.
